Turun yliopistosta johdettu kansainvälinen tutkimus havaitsi komeetan pölyhiukkasissa kiinteää fosforia ja fluoria. Löydös kertoo, että elämän rakennusaineet ovat voineet tulla komeettojen mukana Maahan.
Tutkijat ovat löytäneet fosforia ja fluoria 67P/Churyumov-Gerasimenko-komeetasta lähtöisin olevista kiinteistä pölyhiukkasista. Komeetta kiertää Aurinkoa noin 6,5 vuoden ratajaksolla.
Pölyhiukkaset on kerätty COSIMA-instrumentilla, joka matkasi Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotaimella seuraten komeettaa vain muutaman kilometrin etäisyydellä syyskuun 2014 ja syyskuun 2016 välillä. COSIMA-instrumentti keräsi pölyhiukkaset suoraan komeetan läheisyydestä, kuvasi ne mikroskoopilla ja lopuksi mittasi ne massaspektrometrillä.
Analysoiduista hiukkasista havaittiin fosfori-(P +)ioneja.
– Olemme osoittaneet, että ne eivät ole lähtöisin apatiittimineraalista, mikä viittaa siihen, että löydetty fosfori esiintyy komeetassa jossakin helpommin liukenevassa muodossa, kertoo hankkeen johtaja Harry Lehto Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun elämän rakentamiseen tarvittavat CHNOPS-alkuaineet ovat löytyneet kiinteässä muodossa komeetasta. Hiili, vety, typpi, happi ja rikki ovat löytyneet aiemmissa mittauksissa muun muassa orgaanisista molekyyleistä. Fosforin eli P:n löytyminen on viimeinen CNHOPS-alkuaineiden sarjassa. Fosforin löytyminen osoittaa, että komeetat ovat voineet olla näiden aineiden lähteenä nuoressa Maassa.
Komeetan pölystä löytyi myös voimakas hiiliflouridi signaali CF+. CF-kaasua on ensimmäisen kerran löytynyt vuonna 2019 tähtienvälisestä kaasusta. CF+ on uusi komeetasta löytynyt aine, jonka ominaisuuksia ei vielä tunneta.
Tutkimusta johdettiin Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
> Artikkeli on julkaistu Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -julkaisusarjassa
Lisätietoja:
Dosentti Harry J. Lehto
p. 0503586062, hlehto@utu.fi
