Turun Yliopistosäätiö myönsi kevään 2024 apurahat Turun yliopiston väitöskirjatutkijoille, tutkijoille ja tutkimusryhmille säätiön 50-vuotisjuhlan yhteydessä 11. toukokuuta. Turun Yliopiston perustamisen suuret muistomitalit luovutettiin rehtori Jukka Kolalle ja kanslianeuvos Pekka Kanervistolle.
Turun Yliopistosäätiö myönsi 212 apurahaa, jotka ovat yhteissummaltaan 1 209 867 euroa. Apurahojen turvin tutkitaan muun muassa suolistomikrobiston vaikutusta tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen, englannin kielen asemaan Pohjoismaissa sekä nuorten asemaa kehoihanteita ja sosiaalista mediaa käsittelevässä mediakasvatuksessa.
Turun Yliopistosäätiö jakaa vuosittain apurahoja sekä yleisrahastosta että säätiön hallinnoimista noin sadasta nimikkorahastosta. Nimikkorahastot on muodostettu testamenteilla ja lahjoituksilla saaduista varoista ja keräyksistä.
– Hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta yli sadalla, eli kilpailu apurahoista oli entistäkin kovempi. Viime vuonna käynnistetty väitöksen jälkeisen post doc -tutkimuksen tuki oli nyt ensimmäistä kertaa omana hakukohteenaan ja hakemuksia tuli runsaasti. Itsenäisen tutkijanuransa alussa olevien tutkijoiden tuelle on ilmeinen tarve, kertoo Turun Yliopistosäätiön tieteellisten asiantuntijoiden puheenjohtaja professori Riitta Pyykkö.
Väitöskirja-apurahoja myönnettiin 60 kpl (709 858 €). Koko vuoden työskentelyn mahdollistavia näistä oli 7 kappaletta. Lisäksi myönnettiin 19 tutkimusapurahaa (137 577 €), 16 post doc -apurahaa (261 000 €) ja 117 matka-apurahaa (101 432 €).
Apuraha koko vuoden työskentelyyn myönnettiin muun muassa PsM Marie Halmeelle. Halme tutkii mielenterveyden hoitokuilua Suomessa ja sen taustalla mahdollisesti olevien sosioekonomisten tekijöiden ja palvelujärjestelmän piirteiden yhteyksiä palveluiden käyttöön. Hoitokuilun ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen on keskeistä mielenterveyspalveluiden kehittämisessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa tarkastellaan sekä yksilön ominaisuuksien että palvelujärjestelmän piirteiden yhteyksiä mielenterveyspalveluiden käyttöön laajassa tutkimuspopulaatiossa. Apuraha myönnettiin Maiju Havulinnan rahastosta.
Professori Valtteri Kaasiselle myönnettiin tutkimusapuraha hankkeeseen ”Parkinsonin taudin diagnostiikan parantaminen hajutunnistuksen, elimistön nesteiden ja biosensoriteknologian avulla”. Kaasisen tutkimuksessa selvitetään hajutunnistuskoirien ja TFR-menetelmän soveltuvuutta kliiniseen käyttöön ja tavoitteena on kehittää entistä tehokkaampia menetelmiä Parkinsonin taudin varhaiseen toteamiseen. Apuraha myönnettiin Kosti Hämmärön rahastosta.
FT Kaisu Hynnä-Granbergille myönnettiin post doc -tutkimukseen ”Ihanteiden some – Haavoittuvuuden potentiaali sosiaalista mediaa ja kehoihanteita käsittelevässä mediakasvatuksessa”. Tutkimuksessa kehitetään työvälineitä kouluissa tehtävään mediakasvatustyöhön. Tarkoituksena on nuorten terveen kehonkuvan edistäminen, medialukutaidon vahvistaminen ja nuorten kasvun tukeminen kriittisiksi, eettisiksi ja muut huomioiviksi toimijoiksi digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Apuraha myönnettiin TS-Yhtymä Oy:n rahastosta.
Muistomitalit myönnettiin yliopiston eteen tehdystä työstä
Turun Yliopiston perustamisen suuret muistomitalit luovutettiin Turun yliopiston rehtori Jukka Kolalle ja Turun Yliopistosäätiön asiamiehelle, kanslianeuvos Pekka Kanervistolle. Mitalit myönsi Turun Yliopistosäätiön hallitus.
Perusteluina mitalien myöntämiselle oli muun muassa saajien toimiminen huomattavalla tavalla Turun yliopiston henkisten päämäärien hyväksi ja aineellisen vaurastumisen edistämiseksi. Jukka Kola on toiminut Turun yliopiston rehtorina 1.8.2019 alkaen. Pekka Kanervisto on toiminut Turun Yliopistosäätiön asiamiehenä vuodesta 1996.
Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali lyötettiin vuonna 1922 Turun Yliopiston avajaisten muistoksi.
Turun Yliopistosäätiö 50 vuotta
Turun Yliopistosäätiö vietti 50-juhliaan Snellmanin päivän aattona 11. toukokuuta. Iltajuhlassa Turun Akatemiatalolla juhlapuheen piti ministeri Christoffer Taxell.
Nykymuotoisen Turun Yliopistosäätiön käynnistymisestä tulee kuluneeksi tänä vuonna 50 vuotta. Turun yliopiston valtiollistamisen yhteydessä 1974 aiemmasta yksityisen yliopiston ylläpitäjästä, Turun Yliopisto -nimisestä säätiöstä, muodostettiin Turun yliopiston tukisäätiö. Nimeksi tuli Turun Yliopistosäätiö.
Säätiön varallisuudeksi jäi kymmenkunta pääasiassa yksityishenkilöiltä tullutta testamentti- ja lahjoitusrahastoa, muun muassa Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjoittama Vanhalinnan kartano. Kuluvana vuonna Turun Yliopistosäätiön testamentti- ja lahjoitusrahastojen lukumäärä ylitti jo sadan.
Säätiö jakoi ensimmäiset apurahat vuonna 1975. Tänä keväänä elinkustannusindeksillä tarkistettu koko aikana myönnettyjen apurahojen yhteismäärä on jo lähes 56 miljoonaa euroa. Nykyisellään apurahoja jaetaan vuosittain runsaat 300 kappaletta, yli 1,5 miljoonaa euroa.
– Uusien testamenttilahjoitusten myötä pystymme lisäämään merkittävästi tukeamme Turun yliopistolle, kertoo Turun Yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Heinonen.
Yliopistosäätiö painottaa apurahojen myönnöissä nuoria tutkijoita, väitöskirjatutkijoita ja väitöksen jälkeisen tutkijanuran alussa olevia. Myös isoja, yliopiston strategian kannalta olennaisia hankkeita tuetaan kuten esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattua, ilmiöpohjaisen luonnontieteen kasvatuksen ohjelmaa.
Juhlavuotensa kunniaksi Turun Yliopistosäätiö perusti Turun yliopiston jokaiselle kahdeksalle tiedekunnalle oman nimikkorahaston ja siirsi yleisrahastosta kullekin 500 000 euron peruspääoman. Testamentintekijä voi jatkossa määrätä lahjoituksensa kohteeksi myös tiedekuntarahaston, ellei hän halua muodostaa omaa nimeään kantavaa nimikkorahastoa tai yksittäistä tutkimusalaa tukevaa rahastoa.
– Pystymme tehokkaasti huolehtimaan suuresta määrästä testamentti- ja lahjoitusrahastoja ja jakamaan apurahat kunkin testamentin tekijän tai lahjoittajan määräämään tarkoitukseen, toteaa Turun Yliopistosäätiön toimitusjohtaja Mikael Luukanen.
Vanhalinnan kartanon lisäksi Turun Yliopistosäätiön omistuksessa on kaksi merkittävää kulttuurikohdetta: Bengtskärin majakka ja Alvar Aallon suunnittelema Villa Tammekann Tartossa. Turun kaupunkikuvassa Yliopistosäätiön kiinteistökehityksen kädenjälki näkyy mm. Maaherran makasiinissa, yliopiston toimitiloissa Teutorissa, Educariumissa ja Publicumissa sekä korkeatasoisessa vuokrataloyhtiössä Kiinanmyllyssä.
Kuvat: Hanna Oksanen / Turun yliopisto
Lisätietoja:
Turun Yliopistosäätiön tieteellisten asiantuntijoiden puheenjohtaja, professori Riitta Pyykkö, puh. 040 834 4086, riitta.pyykko@utu.fi
Apurahansaajien haastattelupyynnöt: apurahasihteeri Marjukka Sillanpää, puh. 050 535 4092, marjukka.sillanpaa@utu.fi
Turun Yliopistosäätiön tehtävänä on tukea ja edistää Turun yliopiston toimintaa. Säätiö toteuttaa tehtäväänsä jakamalla apurahoja rahastojensa tuotoista. Säätiön rahastojen yhteenlaskettu arvo on noin 75 miljoonaa euroa. Rahastot on pääosin perustettu yksityishenkilöiden testamenttilahjoitusten sekä eri organisaatioiden lahjoitusten pohjalta, ja ne kantavat usein lahjoittajan nimeä.
Uutista täydennetty valokuvilla 13.5.2024 klo 9.40.
