Kansainvälisessä projektissa tutkijat kehittävät luotettavia digitaalisia alustoja, joilla kannustetaan ihmisiä osallistumaan päätöksentekoon.
Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä on yksi neljästä kansainvälisen ADDI-hankkeen (Advancing Digital Democratic Innovation) johtavasta tutkijasta. Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt projektille lähes 10 miljoonan euron ERC Synergy Grant -rahoituksen, joka on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista. Turun yliopiston osuus rahoituksesta on 2,3 miljoonaa euroa.
– Teemme hankkeessa uraauurtavaa perustutkimusta puntaroivan keskustelun ja äänestämisen suhteesta. Tutkimme myös sitä, miten tekoäly voisi hyödyttää demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa. Lisäksi kehitämme innovatiivisia ja skaalautuvia kansalaisosallistumisen ja -keskustelun muotoja, joita tarvitaan demokratian vahvistamiseksi, Setälä kertoo.
– Tämä on ensimmäinen Turun yliopiston saama ERC Synergy -rahoitus, ja kyseessä on kenties EU:n kilpailluin rahoitusmuoto. ADDI edustaa rahoitusmuodon arvostamaa hanketyyppiä, jossa eri alojen huippututkijat työskentelevät yhteisen, suuren ja vaikean ongelman äärellä, sanoo tutkimusrahoituksen erityisasiantuntija Maria Maunula Turun yliopistosta.
Tutkijat selvittävät digitaalisten alustojen potentiaalia demokraattisten käytäntöjen edistämisessä
Ihmisiä voidaan innostaa osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon erilaisten digitaalisten alustojen, kuten verkkosivujen tai sovellusten avulla. Alustat voivat tarjota mahdollisuuden esimerkiksi ideoiden jakamiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen, kyselyiden täyttämiseen tai palautteen antamiseen. Tällaisia alustoja voivat hyödyntää niin hallitukset, yhteiskunnalliset liikkeet kuin organisaatiotkin.
– Teemme hankkeessa teoreettista ja kokeellista tutkimusta demokratian perusmekanismeista. Demokraattisten äänestyspäätösten vakautta lisää se, että ihmisillä on yhteinen näkemys poliittisen ongelman – esimerkiksi ilmastopolitiikan eri tavoitteiden – luonteesta. Puntaroiva keskustelu eli deliberaatio on tapa tuottaa tällaisia jaettuja käsityksiä, ja se onkin yhtä olennainen osa demokratiaa kuin äänestäminen, Setälä toteaa.
Tutkijat testaavat hankkeessa kehitettäviä digitaalisia alustoja satunnaistutkimuksilla ja analysoivat niistä saatuja tuloksia. Tavoitteena on sekä parantaa alustojen toimivuutta että ymmärtää paremmin sitä, miten ihmiset saataisiin osallistumaan monimutkaisia poliittisia kysymyksiä koskevaan päätöksentekoon. Näin tutkijat pyrkivät selvittämään, edistävätkö digitaaliset alustat demokraattisia käytäntöjä. Lisäksi tutkimuksessa tuotetaan tieteellisesti validoituja avoimen lähdekoodin työkaluja, joiden ansiosta alustat on mahdollista ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti.
– Kokeilemme tutkimuksessa myös mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä esimerkiksi kansalaisraatien ja -kokouksien agendan määrittelyn, julkilausuman tuottamisen sekä yleisemmin yhteisymmärryksen edesauttajana, Setälä kertoo.
Tutkimuksen muut johtavat tutkijat ovat Umberto Grandi Toulousen yliopistosta, Ulle Endriss Amsterdamin yliopistosta ja César Hidalgo Toulousen kauppakorkeakoulusta. Setälän asiantuntijuus tutkimuksessa painottuu politiikan tutkimukseen ja muut tutkijat ovat matemaattisten mallien, tekoälyn ja käyttäytymistieteiden asiantuntijoita. Kuusivuotinen projekti käynnistyy vuonna 2025 ja sitä koordinoi Toulousen yliopisto.
