Kansainvälinen ja poikkitieteellinen tutkijaryhmä on laatinut ehdotuksen talouden suorituskyvyn ja kestävyyden uudeksi paradigmaksi, jossa yhteistyötä ja eettisyyttä pidetään taloudellisen menestyksen keskeisinä rakennuspalikoina.
Turun yliopiston apulaisprofessori Jan Pfisterin johtama tutkijaryhmä on laatinut uraauurtavan esityksen uudesta suorituskyvyn johtamisen lähestymistavasta, jossa yritykset ja organisaatiot voivat saavuttaa samanaikaisesti taloudellisen menestyksen ja kestävyyden. Qualitative Research in Accounting & Management -tiedelehdessä hiljattain julkaistussa artikkelissaan tutkijat esittelevät ”prososiaalisen markkinatalouden” mallina, jonka tarkoituksena on sisällyttää yhteistyö, eettisyys ja kestävä kehitys organisaation käytäntöihin.
Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin perinteisissä taloudellisissa viitekehyksissä vallitsevaa itsekkyyden ja lyhyen aikavälin voittojen painotusta. Näiden sijaan tutkimus esittää, että organisaatiot, jotka edistävät prososiaalista käyttäytymistä, kuten yhteistyötä ja kollektiivista hyvinvointia, menestyvät todennäköisemmin pitkällä aikavälillä. Prososiaalinen markkinatalous korostaakin eettistä vastuullisuutta sekä suorituskyvyn että pitkän aikavälin kestävyyden keskeisenä tekijänä.
Yksi tutkimuksen keskeisistä oivalluksista on uusi menestyksen viitekehys; tutkimus tarjoaa selityksen sille, miksi ja miten yhteistyötä ja eettistä käyttäytymistä korostavat organisaatiot voivat olla menestyksekkäämpiä kuin pelkästään omaa etua tavoittelevat organisaatiot.
Tutkimuksessa hyödynnettiin evoluutioteoriaa ja Nobel-palkitun taloustieteilijän Elinor Ostromin oivalluksia, ja siinä esitetään, että prososiaalisten ryhmien keskeisten periaatteiden sisällyttäminen suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiskäytäntöihin edistää taloudellista menestystä. Tutkimuksessa korostetaan myös kestävyyden merkitystä: prososiaalinen markkinatalousesittää ajatuksen yrityksistä, jotka voivat menestyä taloudellisesti ja edistää samalla ympäristön kestävyyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
– Ilmastonmuutoksen, epätasa-arvon ja luonnonvarojen ehtymisen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden edessä tämä uusi malli tarjoaa vaihtoehdon perinteisille talousmalleille, jotka asettavat etusijalle lyhyen aikavälin voitot. Prososiaalinen markkinatalous tarjoaa kehyksen, jossa liiketoiminnallinen menestys ja eettinen vastuu kulkevat rinnakkain ja auttaa yrityksiä vastaamaan nykypäivän monimutkaisiin vaatimuksiin varmistaen samalla pitkän aikavälin kannattavuuden ja myönteisen yhteiskunnallisen vaikutuksen, Pfister selittää.
Monitieteinen tutkimus kokosi yhteen asiantuntijoita eri aloilta, kuten laskentatoimesta, johtamisesta ja evoluutiobiologiasta. Merkittävimpiä osallistujia ovat mm:
- David Otley (Lancasterin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) – tulosjohtamisen ja johdon ohjausjärjestelmien asiantuntija
- David Sloan Wilson (puheenjohtaja, Prosocial World, Binghamtonin yliopisto, Yhdysvallat) – uraauurtava evoluutiobiologi, joka soveltaa evoluutioteoriaa ihmisen käyttäytymiseen.
- Thomas Ahrens (United Arab Emirates University) – tunnettu johdon ohjausjärjestelmiä yksityisellä ja julkisella sektorilla koskevasta tutkimuksestaan
- Claire Dambrin (ESCP Business School, Ranska) – laskentatoimen sosiologian asiantuntija, joka keskittyy sukupuoleen ja vallan dynamiikkaan organisaatioissa
- Solomon Darwin (Kalifornian yliopisto, Berkeley, Yhdysvallat) – yritysinnovaatioiden ja kestävien ekosysteemien asiantuntija
- Markus Granlund (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) – johdon laskentatoimen ja ohjausjärjestelmien asiantuntija
- Yuval Millo (Warwick Business School, Yhdistynyt kuningaskunta) – rahoitusmarkkinoiden ja rahoitusalan ammattien sosiologisisten näkökulmien asiantuntija
- Sarah Jack (Lancasterin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta ja Tukholman kauppakorkeakoulu, Ruotsi) – yrittäjyyden, luottamuksen ja sosiaalisten verkostojen yhteistyön asiantuntija
Tutkijoiden yhteistyö korostaa käyttäytymistieteiden ja johtamistutkimuksen yhdistämisen tärkeyttä kestävämmän ja yhteistyökykyisemmän talousjärjestelmän edistämiseksi.
Teoriasta käytäntöön
Prososiaalinen markkinatalous tarjoaa käytännön työkaluja eri toimialojen organisaatioille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja kokoaa yritysjohtajille käytäntöjä prososiaalisten tiimien suunnitteluun ja yrityksen yhteisen menestyksen edistämiseen.
– Tutkimuksemme selventää, miksi ja miten prososiaaliset ryhmät – ryhmät, jotka asettavat yhteisen menestyksen etusijalle yksilöllisen hyödyn sijasta – ovat parempia kuin ryhmät, joita ohjaa pelkkä oman edun tavoittelu. Tämä vaikuttaa siihen, miten mittaamme ja johdamme suorituskykyä ja miten lisäämme organisaatioissa käyttäytymistä, joka suojelee ja vaalii kestävää tulevaisuutta, Pfister kertoo.
Kasvavan kuluttajien, päättäjien ja sijoittajien paineen myötä omaksua kestäviä käytäntöjä, tämä tutkimus menee perinteisen ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavan (ESG) keskustelun ulkopuolelle, joka usein nojaa ulkoisiin mittauksiin. Prososiaalinen markkinatalous keskittyy organisaatiokulttuurien muuttamiseen sisältä käsin, sisällyttäen kestävyyden ja yhteistyön ydinperiaatteiksi. Tämä sisältä ulospäin lähestyvä tapa auttaa yrityksiä edistämään aitoa, pitkäkestoista kestävyyttä ja välttämään viherpesua ja pinnallisen ESG-vaatimustenmukaisuuden tekopyhyyttä.
Prososiaalinen markkinatalous tarjoaa yrityksille polun olla sekä taloudellisesti menestyviä että ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuullisia.
Tutkimusjulkaisu on avoimesti saatavilla Qualitative Research in Accounting & Management -tiedejulkaisussa.
