Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen tarve ei hävinnyt, vaikka sen toteutusmallista ei päästy yksimielisyyteen viime hallituskaudella. Työ jatkuu tulevan hallituksen johtamana. Turun yliopiston monitieteinen Sote-akatemia tarjoaa jatkossakin uudistuksen tueksi tutkittua tietoa ja jatkuvan oppimisen palveluita.
Tavoitteenmukaisen lopputuloksen saavuttaminen vaatii päätöksentekijöiltä entistä vahvempaa kykyä yhteistyöhön ja tietoon perustuvien ratkaisujen etsimiseen.
– Koko ihmiselämää koskettavan monitahoisen palvelujärjestelmän perustaksi tarvitaan eri tieteenalojen tuottamaa tutkimustietoa sekä tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen toiminta-alusta Sote-akatemia vastaa tähän tarpeeseen, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.
Sote-akatemia on käytettävissä ja valmis yhteistyöhön
Sote-akatemia on yliopiston uudenlainen, jatkuvasti kehittyvä monialainen toiminto. Se tähtää tieteiden, ammattien ja toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Lisäksi se järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää koulutusta, edistää monitieteistä tutkimusta sekä osallistuu yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.
– Sote-akatemia ei ole hanke, eikä sen toiminta ole sidoksissa uudistuksen poliittiseen valmisteluun, Sote-akatemian johtoryhmän puheenjohtaja, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen korostaa.
Viesti päättäjille on selkeä.
– Olemme käytettävissä ja valmiita yhteistyöhön. Tarjoamme kehittämistyön tueksi koko yhteisömme osaamisen ja kokemuksen, Huovinen painottaa.
Huomio integraation edistämiseen
Tiedekuntien dekaanit haluavat kiinnittää huomiota sote-uudistuksen keskeisen tavoitteen, integraation, edistämiseen. Integraatio sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä sekä eri palvelusektoreiden ja -tasojen kesken on asiakaslähtöisyyden edellytys ja koko uudistuksen kulmakivi
– Integraatio edellyttää laajaa monialaista yhteistyötä, johon annamme valmiuksia opiskelijoillemme kaikilla koulutustasoilla. Tuemme määrätietoisesti opettajien yhteistyötä sekä monialaisen pedagogiikan osaamista, Sote-akatemian tutkimuspäällikkö Miia Tuominen kertoo.
Myös sosiaalihuollon kehittämistarpeisiin on tartuttava jatkossa ponnekkaammin.
– Sote-akatemia on ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi lastensuojelun kehittämisessä ja tätä työtä jatkamme, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Juha Räikkä toteaa.
Sote-akatemia onkin panostanut erityisesti lasten ja nuorten palveluihin liittyvään osaamiseen ja tutkimukseen. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan sosiaalipalveluiden lisäksi myös esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
– Olemme mukana rakentamassa kansallisen lapsistrategian mukaista lapsi- ja perhemyönteisempää yhteiskuntaa monitieteisen tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä siihen liittyvät tutkimustulokset onkin otettava huomioon palvelujen kehittämisessä, kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Marja Vauras muistuttaa.
Integraation suurimpia jarruja, ja samalla myös sen edistäjiä, ovat tietojärjestelmät ja juridiikka.
– Tekoälyn mahdollisuudet sekä esimerkiksi tietosuojaan ja sopimusoikeuteen liittyvät kysymykset on syytä ottaa huomioon tieteellisestä näkökulmasta sote-uudistuksessa, luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan dekaani Tapio Salakoski ja oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Kumpula tähdentävät.
Myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulu tarjoaa sote-kehittämiseen laaja-alaista osaamistaan.
– Keskeisimpiä teemoja kauppa- ja taloustieteiden näkökulmasta ovat tiedolla johtaminen ja faktaperusteinen päätöksenteko, talousosaaminen, sekä esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, dekaani Markus Granlund summaa.
Sote-kehittämisessä ei voi unohtaa myöskään kulttuurisia ja kielellisiä kysymyksiä.
– Sote-akatemia on kiinnostunut terveyden ja hyvinvoinnin kulttuurisista ulottuvuuksista. Niihin kuuluvat muun muassa taiteen hyvinvointivaikutukset, sairauksien kulttuuriset syyt ja ilmenemismuodot tai vaikkapa potilaan ja lääkärin vuorovaikutus vastaanottotilanteissa, humanistisen tiedekunnan dekaani Jaakko Suominen kertoo.
Integraatiota tarvitaan myös yliopiston ja yliopistosairaalan välillä.
– Yliopistosairaalan ja yliopiston yhteistyön tiivistäminen on tarpeen. Koulutus muuttuu yhä osaamisperusteisemmaksi, mikä vaatii koko sairaalaorganisaation valmiutta koulutuksen toteuttamiseen. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian mukaan yliopistosairaaloiden ympärille tulee kehittää terveysalan tutkimuksen osaamiskeskittymiä. Tällä on jo ollut valtava merkitys Turun alueen elinkeinoelämälle, Huovinen korostaa.