Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on käynnistänyt kaksivuotisen tutkimushankkeen vihreää siirtymää tukevien kuljetuskonseptien kehittämiseksi. GreenConnect- projektissa tutkitaan sekä meri- että maakuljetusten muodostamien kuljetusketjujen mahdollisia päästövähennyskeinoja, parannetaan hiilidioksiidipäästöjen laskentamalleja- ja tarkkuutta sekä tutkitaan vähäpäästöisyydestä syntyvän kilpailuedun merkitystä yrityksille.
Kuljetussektorin päästöjen vähentämiseksi on valmisteilla useita säädöksiä muun muassa kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa sekä Euroopan unionissa. Samalla kuljetusalan yritykset valmistautuvat monin tavoin lähivuosina käyttöönotettaviin päästövähennysmekanismeihin ja raportointikäytäntöihin sekä myös uusiin teknologioihin ja polttoaineratkaisuihin. Kuljetusasiakkaille uusi lainsäädäntö merkitsee muun muassa sen käyttämien kuljetuspalveluiden päästöjen raportointia. Päästötiedoista on tulossa entistä läpinäkyvämpiä ja merkityksellisiä. Ympäristöhyötyjen ohella tähän kehitykseen liittyy myös merkittäviä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia kuljetusketjujen kaikille osapuolille.
Kauppakorkeakoulun tutkimus keskittyy erityisesti markkinaehtoisiin, vihreisiin kuljetusratkaisuihin, joiden päästövähennykset olisivat markkinastandardeja ja tulevaa lainsäädäntöä kunnianhimoisempia. Nämä auttaisivat paitsi nopeuttamaan vihreää siirtymää, myös luomaan yrityksille kilpailuetua ja erottautumaan markkinoilla.
- Moni puhtaasti teknologinen este on poistumassa vähäpäästöisyyteen siirtymisessä. Huomio kiinnittyykin yhä enemmän ratkaisujen kaupalliseen kypsyyteen ja lisäarvoon sekä liiketoimintamallien soveltuvuuteen. Kunnianhimoiset ratkaisut syntyvät ympäristöllisiä ja liiketoiminnallisia reunaehtoja tasapainottamalla, toteaa GreenConnect-projektista kauppakorkeakoulussa vastaava johtaja Antti Saurama.
Liiketoimintahyödyt ja lisäarvo edellyttävät uskottavaa mitattavuutta ja raportointia. Erilaisissa kuljetusketjuissa on tässä suhteessa runsaasti käytännön haasteita esimerkiksi yksittäisen kuljetusyksikön päästöjen erilaisissa laskentatavoissa, päästöjen verifioimisessa tai automaattisessa raportoinnissa.
- Kuljetusketjun päästöjä on ollut mahdollista laskea ja kohdentaa monin eri tavoin, mikä on voinut tarkoittaa jopa moninkertaisia eroja lopputuloksessa. Vaikka esimerkiksi EU-sääntely yhdenmukaistaa päästöjen laskentaa, jää edelleen avoimia kysymyksiä esimerkiksi tarkastelutason näkökulmasta. Osalla yrityksistä tarve sääntelyn ylittävään tarkkuuteen aiheuttaa lisätarpeita laskenta- ja kohdentamismenetelmille, kommentoi apulaisprofessori Tomi Solakivi.
Kauppakorkeakoulun kumppaneina tutkimushankkeessa toimii yhdeksän alan johtavaa yritystä ja kuljetusasiakasta: Ahola Transport, CMA CGM, ESL Shipping, Finnlines, Gasum, P2X Solutions, SSAB, UPM-Kymmene sekä Wärtsilä. Osana hanketta, kauppakorkeakoulu kehittää yhdessä yritysten kanssa konkreettisia ratkaisuja kolmelle eri kuljetusmuodolle: kuivalastien (bulk) kuljetuksiin, rekka- ja perävaunuliikenteeseen sekä konttiliikenteeseen.
- Me Wärtsilässä näemme, että sääntely ei yksin riitä vauhdittamaan merisektorin kehitystä yhä vähäpäästöisemmäksi. Liiketoiminnalliset ratkaisut ja hyväksyttävyys tulevat olemaan keskeisiä ajureita uusien vähähiilisten teknologioiden käyttöönotossa. Yhteistyö kuljetusketjujen kaikkien osapuolten kanssa on ainoa tapa tunnistaa ja poistaa vihreää siirtymää hidastavat keskeiset pullonkaulat, painottaa Juho Nurmi, Lead Business Innovation Manager Wärtsilä Finlandista.
Tutkimushanketta rahoittavat Business Finland, yritykset ja Turun yliopisto, ja sen kokoluokka on 800.000 euroa. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2023-2025. Hanke on osa Wärtsilän koordinoimaa Zero Emission Marine (ZEM) -ohjelmaa.
