Tiede- ja taidefestivaali Aboagorassa pohditaan maata, maapalloa ja niiden tulevaisuutta
Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa syvennytään elämän peruselementteihin tänä vuonna alkavassa The Five Rings -teemakokonaisuudessa. Ensimmäisenä on vuorossa maa, jota tarkastellaan muun muassa arkeologian ja geologian, ympäristö- ja eläinhistorian, kulttuuriperinnön, ekoteologian, runouden, performanssitaiteen ja kuvataiteen keinoin. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 21.–23. elokuuta 2019.
Viidelle vuodelle jakautuvan The Five Rings -teemakokonaisuuden lähtökohdat ovat japanilaisen Miyamoto Musashin (宮本 武蔵, n. 1584–1645) ajattelussa. Musashi oli filosofi, kirjailija, miekkailija ja rōnin – isännätön samurai. Musashin elämänfilosofiaa ja kenjutsua käsittelevä The Book of Five Rings (Go Rin no Sho 1645) jakautuu viiteen kirjaan, joista jokainen tarkastelee yhtä taistelun ja elämän elementtiä: maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys.
Tänä vuonna Aboagoran teemakokonaisuuden aloittaa elementeistä konkreettisin, maa.
– Musashin ajatus oli aloittaa painavimmasta ja tavallaan yksinkertaisimmasta elementistä. Tulevina vuosina elementeistä tulee kevyempiä ja teemoista samalla filosofisempia – viimeinen elementti on tyhjyys, kertoo Aboagora-työryhmän jäsen, muusikko ja populaarikulttuurin tutkija Kimi Kärki Turun yliopistosta.
Aboagoran työryhmän pitkäaikaisin jäsen, Donner-instituutin johtaja Ruth Illman luonnehtii Aboagoran tarjoavan mahdollisuuden keskustelulle tällä hetkellä maailmassa vallitsevien isojen ongelmien ratkaisemiseksi. Yhdellä tieteenalalla on yleensä vain yksi avain ratkaisuun, mutta kun yhdistetään taiteita ja eri tieteenaloja, saadaan useita näkökulmia ja vastauksia voi löytyä paremmin.
Myös keskustelun tuominen suuremmalle yleisölle on yksi Aboagoran tärkeimmistä tehtävistä.
– Tänä päivänä ihmiskunnan kohdatessa suuria haasteita ja samalla eri tieteenalojen ja taiteen siirtyessä erillisiin lokeroihinsa, on erityinen tarve tällaiselle kaikkia yhdistävälle avoimelle keskustelulle, Illman sanoo.
Yleisölle avoimia luentoja ja esityksiä
Aboagora-tapahtuma rakentuu keynote-luennoista ja -esityksistä sekä erilaisista työpajoista ja taiteellisista interventioista. Tämän vuoden pääpuhujia kaikille avoimissa AGORA-tilaisuuksissa ovat maapallon historiaa monilajisesti katsova eläinhistorioitsija Sandra Swart (Stellenboschin yliopisto, Etelä-Afrikka), joka pureutuu eläinten oikeuksiin ja hyvinvoinnin diskursseihin erityisesti Afrikan kontekstissa ja perinteisissä uskomuksissa.
Ensimmäisen päivän ohjelman päättää mineraaleja ja kaivosteollisuutta tutkivan taiteilija mirko nikolićin maaperään ja maanalaiseen paneutuva performanssiluento.
Torstaina maan, maapallon ja esineiden ikuisuuden illuusiota pohtii kulttuuriperintöön erikoistunut kaupunkitutkija Tino Mager (TU Delft, Alankomaat). Lisäksi kaikille avoimessa iltaohjelmassa kuullaan torstaina Fern Orchestraa, eli 15 viherkasvin musisointia.
Aboagoran viimeisen päivän pääpuhuja on kolttasaamelainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff, joka kysyy, kenellä oikeastaan on oikeus pystyttää kiinteä raja tai oikeus omistaa maata.
Katso Aboagoran koko ohjelma: https://aboagora.fi/programme/
Aboagoran toteuttavat yhteistyössä Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine, Åbo Akademin säätiön yhteydessä toimiva Donner-instituutti, Åbo Akademi sekä Turun AMK:n Taideakatemia.
Lisätietoa:
projektitutkija Liisa Lalu, aboagora@utu.fi / 050 570 4017