Studia generalia tarjoaa ratkaisuja vaalikaudet ylittävään politiikkaan
Miten pidemmän aikavälin ongelmat, kuten valtion velkaantuminen ja ilmastonmuutos, voidaan ottaa huomioon vaalikausiin sidotussa politiikanteossa? Kysymykseen saadaan vastauksia kaikille avoimessa Studia Generalia -luentosarjassa, joka sisältää kuusi ajatusta herättävää luentoa vaalikaudet ylittävästä politiikasta ja kansalaisvaikuttamisesta.
Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushanke järjestää Eduskunnan kirjastossa Vaikuttamisen vuosi 2019 -luentosarjan. Monitieteisen luentosarjan sisällöstä vastaavat hankkeet tutkijat Turun ja Tampereen yliopistoista, Luonnonvarakeskuksesta ja Åbo Akademista.
Maaliskuussa käynnistyvät kevään luennot keskittyvät vaaleihin ja siihen, miten edustuksellisen demokratian järjestelmä voi vastata pitkäjänteisyyden vaatimukseen politiikassa. Velkaantumisen ja ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi muuttuva väestörakenne ja työ murros ovat hitaita ilmiöitä, joihin varautuminen vaatii kauaskatseisuutta sekä päättäjiltä että äänestäjiltä.
– Tulevana vaalikeväänä ehdokkaat tekevät lupauksia, joista he ovat tilivelvollisia ainoastaan nykypäivän äänestäjilleen. Liian lyhytkatseiset lupaukset voivat varmistaa vaalimenestyksen, mutta jättävät tulevat sukupolvet pulaan. Kestävät vaalikampanjat tiedostavat lupauksissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen asettamat rajat ja pidemmän aikaperspektiivin, sanoo kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt Turun yliopistosta.
Erilaisten näkökulmien huomioiminen edellyttää usein jonkinlaista empatiaa.
– Luentosarjassa käsitellään myös sitä, voisiko empatia olla yksi avain kestävämpään politiikkaan. Empatian avulla pystymme eläytymään tulevien sukupolvien kokemiin haasteisiin ja tekemään parempia päätöksiä, Vogt kertoo.
Tutkijat esittelevät tuloksia uusista kansalaisvaikuttamisen kokeiluista
Syksyllä luentosarja jatkuu uusia kansalaisvaikuttamisen muotoja käsittelevillä luennoilla.
– Yksi keino tuoda mukaan ajallisesti nykyistä laajempia näkökulmia on monipuolistaa poliittisen osallistumisen muotoja. Suoran kansalaisosallistumisen lisääminen esimerkiksi kansalaisraatien ja -kokousten avulla voi tuottaa päätöksiä, joissa on otettu monipuolisesti ja kauaskantoisesti huomioon eri näkökantoja, Vogt toteaa.
Vaikuttamisen vuosi 2019 -luennoilla tutkijat esittelevät ensimmäisiä tuloksia kokeiluista, joissa on testattu uusia kansalaisvaikuttamisen muotoja, kuten kansalaisraatia kuntaliitosta koskevan kansanäänestyskysymyksen yhteydessä Pohjanmaalla sekä vuorovaikutteisesta maankäytön suunnittelua vaihemaakuntakaavan käsittelyssä Varsinais-Suomessa.
– Tutkimukseen perustuvat luennot tulevat tarjoamaan uutta näkökulmaa tämän vuoden vaaleihin ja kansalaisten osallistumista lisäävään poliittiseen päätöksentekoon, Vogt summaa.
Studia Generalian kaikille avoimet luennot järjestetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki), joka kuukauden ensimmäinen perjantai maaliskuusta ja syyskuusta 2019 alkaen. Luentosarjan aikataulu löytyy osoitteesta http://paloresearch.fi/events/studiageneralia. Sarjan järjestää Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushanke yhteistyössä Eduskunnan kirjaston kanssa.
Lisätietoja:
Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, 029 450 3126