Korona on kohdellut meriklusterin yrityksiä eri tavoin. Se on näkynyt myynnin laskuna ja kasvun hidastumisena, mutta toisaalta myös myynnin kasvuna ja uudenlaisina avauksina. Osassa yrityksiä pandemialla ei ole ollut vaikutuksia liiketoimintaan. Pandemian vaikutuksia Varsinais-Suomen meriklusteriyrityksissä selvitettiin kesän aikana osana Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Turku Science Park Oy:n Terveysturvallinen meriklusteri -hanketta.
Selvityksen mukaan kyselyyn vastanneista Varsinais-Suomen meriklusteriyrityksistä 49 prosentissa pandemia on aiheuttanut myynnin laskua ja 46 prosentissa liiketoiminnan kasvun hidastumista. Uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia pandemia on luonut 29 prosentissa, myynnin kasvua 20 ja liiketoiminnan kasvua 11 prosentissa yrityksiä. 11 prosentissa yrityksistä pandemialla ei ole ollut vaikutusta liiketoimintaan.
Pandemian negatiivisina vaikutuksina yritykset ovat kokeneet ongelmia komponentti- ja materiaalitoimituksissa sekä logistiikan haasteita. Tuotannon seisahtuminen esimerkiksi konepajoilla on aiheuttanut suuria vaikeuksia. Osa yrityksistä on kohdannut oman yrityksen ja asiakkaiden maksuvaikeuksia. Joissain yrityksissä investointeja on jouduttu vetämään pois. Matkustaja-autolauttaliikenteessä osaavaa henkilökuntaa on hakeutunut muualle töihin pitkäaikaisten lomautusten takia. Paineita yrityksen alas ajamiselle on kokenut 6 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Selvitys kattaa eri kokoluokan yritykset, mikä on yksi selittävä tekijä erilaisina koettuihin vaikutuksiin.
Edelleen pandemian vaikutusten hajontaa alueellisen meriklusterin sisällä selittävät eri toimialojen väliset erot. Positiivisena ovat näyttäytyneet esimerkiksi kotimaanmatkailun tuoma noste saaristoliikenteessä ja uudenlaiset teknologiat virustorjunnassa. Positiivisia tai neutraaleja vaikutuksia näkyy myös sellaisilla toimialoilla, kuten laivasuunnittelussa, joissa töitä on voitu jatkaa keskeytyksettä etänä.
– Epidemioiden torjunta ja muuttuvat matkustustottumukset luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia meriklusteriin. Näitä mahdollisuuksia tiedeyhteisö pyrkii edistämään yhdessä yritysten kanssa, toteaa Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.
Selvityksen ovat laatineet kesä-elokuussa yrityksille suunnatun kyselyn pohjalta Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Turku Science Park Oy. Selvitys on osa Terveysturvallinen meriklusteri -hanketta, joka tähtää alueellisen kasvun edellytysten vahvistamiseen digitaali- ja terveysteknologian keinoin. Hanke saa rahoitusta Varsinais-Suomen liitolta ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -määrärahasta, jota käytetään koronakriisistä elpymiseen ja jälleenrakennukseen liittyviin toimenpiteisiin.
