Myanmarin aasiannorsuilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että poikaset hyötyvät enemmän isosiskoista kuin isoveljistä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu British Ecological Societyn Journal of Animal Ecology -lehdessä.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan aasiannorsun sisarusten olemassaolo vaikuttaa nuorempien jälkeläisten menestymiseen poikasvaiheesta aikuisuuteen asti. Vanhempien sisarusten kanssa varttuminen paransi selvästi poikasten pitkäaikaista selviytymistä verrattuna niihin, joilla sisaruksia ei ollut, ja sisarten vaikutus oli suurempi kuin veljien.
Isosiskojensa kanssa varttuneet naarasnorsut elivät pidempään ja aloittivat lisääntymisen kahta vuotta aiemmin kuin isoveljiensä kanssa kasvaneet. Varhainen lisääntymisen aloittaminen on yhteydessä suurempaan jälkeläisten kokonaismäärään yksilön elinaikana.
Sen sijaan vanhempien siskojensa kanssa varttuneet urosnorsut elivät lyhyemmän aikaa, mutta ne kasvoivat suuremmiksi kuin vanhempien veljien kanssa kasvaneet urokset. Tämä näennäisesti haitallinen vaikutus voidaan ymmärtää "elä täysillä, kuole nuorena" -strategiana, jossa varhaisiän voimakas fyysinen kasvu voi laskea elossapysymisen todennäköisyyttä aikuisiällä.
– Tutkimus vahvistaa, että sisarussuhteet ovat yksilön elämää muokkaava tekijä, erityisesti sosiaalisilla lajeilla kuten norsuilla, joilla lauman yhteistyö on välttämätöntä sen jäsenten kasvun, kehittymisen, selviytymisen ja lisääntymismenestyksen kannalta, tutkijatohtori Vérane Berger Turun yliopistosta sanoo.
Sisarusten merkitystä pitkäikäisten eläinlajien yksilöiden myöhempään menestymiseen ei ole aiemmin juuri tutkittu, sillä pitkän aikavälin vaikutusten seuraaminen koko niiden elinkaaren aikana on näillä lajeilla haasteellista.
Turun yliopistossa tutkittiin Myanmarin metsätyönorsuja, joista on olemassa tarkat tiedot kunkin yksilön elinkierrosta ja terveydestä sen koko elinajalta.
Työnorsuja käytetään päiväsaikaan metsätöissä tukkien kuljetukseen. Yöt ne viettävät vapaina metsissä ja voivat olla vuorovaikutuksessa tai pariutua sekä villien että kesyjen norsujen kanssa. Poikaset viettävät emonsa kanssa viisi ensimmäistä ikävuottaan, minkä jälkeen ne kesytetään. Norsut omistava Myanmar Timber Enterprise (MTE) kontrolloi norsujen päivittäistä ja vuotuista työmäärää.
– Koska tutkitut norsut elävät luontaisessa elinympäristössään, niillä on monia yhtäläisyyksiä luonnonvaraisten norsujen kanssa, kuten luonnollinen ravinnonhankinta ja vapaa lisääntyminen. Vaikka erojakin on, kuten se, että luonnossa perheryhmät ovat luultavasti suurempia, voidaan olettaa, että havainnot soveltuvat yhtä lailla luonnonvaraisiin norsuihin. Mutta lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, dosentti Mirkka Lahdenperä kertoo.
Tutkijat käyttivät laajaa, monta sukupolvea käsittävää aineistoa tarkastellakseen sukupuolen ja vanhempien sisarusten läsnäolon vaikutusta norsunpoikasen painoon, lisääntymiseen ja elossapysyvyyteen. Tietokanta sisälsi tarkat tiedot v. 1945–2018 syntyneistä 2344 norsuyksilöstä.
Koska kyseessä oli korrelaatiotutkimus, muiden ulkoisten tekijöiden vaikutusta, kuten emon hoivan laatua, norsujen työmäärää ja käsittelytapoja, ei voida sulkea pois.
– Pyrimme tulevaisuudessa erottamaan emon ja sisarusten vaikutukset toisistaan keräämällä tietoa emojen painosta synnytyksen hetkellä, tutkijatohtori Berger sanoo.
– Jatkossa voimme tutkia myös ympäristötekijöiden vaikutusta sisarussuhteisiin ja selvittää tarkemmin sisarusten vaikutusta poikasen terveydentilaan kuten vastustuskykyyn, lihaskuntoon ja hormonaalisiin vasteisiin. Meitä kiinnostaa tutkia myös sukupuolen ja nuorempien poikasten läsnäolon vaikutusta vanhempien sisarusten myöhempiin elämänvaiheisiin.
