Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että päivittäisen istumisajan vähentäminen vaikutti edullisesti elintapasairauksien riskitekijöihin kolmen kuukauden aikana. Jo alle tunnin lyhyemmästä istumisajasta päivittäin ja kevyen liikuskelun lisäämisestä voi olla apua sairauksien ehkäisyssä.
Tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisimpiä pitkäaikaissairauksia maailmanlaajuisesti. Sairastumisriskiä lisää erityisesti vähäisestä liikunnasta ja epäterveellisestä ruokavaliosta aiheutuva ylipaino ja siihen usein kytkeytyvät aineenvaihdunnan häiriöt.
Säännöllinen liikunta tunnetusti auttaa painonhallinnassa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Suurella osalla aikuisista jää kuitenkin saavuttamatta suositusten mukainen 2,5 tuntia reipasta liikuntaa viikoittain, ja valtaosa päivästä kuluu tyypillisesti istuen.
Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin interventiotutkimuksessa selvitettiin, voiko vähentämällä päivittäistä istumista saavuttaa terveyshyötyjä kolmen kuukauden aikana. Tutkimuksen kohteena olivat vähän liikkuvat työikäiset aikuiset, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Tutkijat vertasivat kahta ryhmää: koeryhmän tarkoituksena oli vähentää istumista tunnilla päivässä lisäämällä seisomista ja kevyttä liikuskelua, verrokkiryhmän jatkaessa normaalia, paljon istumista sisältävää elämäntapaansa.
– Tutkimusasetelmasta tekee erityisen se, että molempien ryhmien istumista ja liikkumista mitattiin liikemittareilla koko tutkimusjakson ajan, kun aiemmissa tutkimuksissa liikkumista on mitattu vain muutaman päivän ajan tutkimusjakson alussa ja lopussa. Näin saadaan luotettavampaa tietoa todellisista käyttäytymisen muutoksista pidemmällä ajanjaksolla, kertoo tohtorikoulutettava Taru Garthwaite Turun yliopistosta.
Tutkimuksen koeryhmä onnistui vähentämään istumista keskimäärin 50 minuutilla päivässä lisäämällä pääasiassa kevyttä ja reipasta liikuntaa. Kolmen kuukauden aikana tutkijat havaitsivat koeryhmää suosivia muutoksia verensokerin säätelyyn, insuliiniherkkyyteen ja maksan terveyteen liittyvissä terveysmuuttujissa.
– On rohkaiseva ajatus, että jo vähentämällä istumista ja lisäämällä kevyttäkin liikuskelua voi olla mahdollista saavuttaa terveyshyötyjä, koska se voi olla monelle helpompi lähtötavoite kuin varsinaisen liikuntaharjoittelun lisääminen, Garthwaite sanoo.
Eniten hyötyjä vähän liikkuville
Istumisen korvaamisesta kevyellä liikuskelulla hyötyvätkin todennäköisesti eniten ne, joilla liikkumissuositukset eivät täyty. Pelkkä istumisen vähentäminen ei luultavasti kuitenkaan riitä yksinään kokonaan ehkäisemään sairauksien puhkeamista, mikäli henkilöllä on monia diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.
– Istumisen vähentäminen saattaa siinäkin tapauksessa kuitenkin auttaa hidastamaan sairauksien kehittymistä, mutta suurempia hyötyjä on toki saavutettavissa lisäämällä liikunnan määrää tai intensiteettiä istumisen vähentämisen lisäksi, Garthwaite kertoo.
Seuraavaksi tutkijat pyrkivät selvittämään, miten muutokset päivittäisessä liikkumisessa ja paikallaanolossa vaikuttavat diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden lisäksi energia-aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen kuuden kuukauden mittaisen tutkimusjakson aikana.
