Suomella on parannettavaa korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien pitovoimassa. Tämä johtuu siitä, että ulkomailta Suomeen muuttavat kokevat itsensä usein ulkopuolisiksi työelämässä ja vapaa-ajalla. Tilanteen korjaaminen vaatii yhdessä rakennettavaa ja toteuttavaa visiota osallistavasta suomalaisesta yhteiskunnasta.
Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä hankkeessa on tarkasteltu eri maista, taustoista ja aloilta tulevien kansainvälisten osaajien kokemuksia Suomesta. Hankkeen tutkijat ovat koonneet tuloksia ja toimenpidesuosituksia kolmen alaotsikon alle:
Tarvitaan visio osallistavasta Suomesta
Julkisen palvelujärjestelmän ja työelämän kehittämisen tueksi tarvitaan yhteisesti jaettu visio osallistavasta yhteiskunnasta, jossa tunnistetaan kansainvälisten osaajien kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen merkitys Suomessa. Vision puute johtaa helposti poliittisten päätösten ennakoimattomuuteen ja palvelujärjestelmän pirstaloitumiseen. Olennainen osa visiotyöskentelyä on arvojen määrittäminen ja erityisesti se, nähdäänkö kansainväliset osaajat pelkkinä tuotannontekijöinä vai yhteiskuntaa rikastavina yksilöinä. Palvelujärjestelmän kehittäminen yhdessä määriteltyjen arvojen pohjalta takaisi vaalikausien yli ulottuvan vakaan ja kannustavan toimintaympäristön yksilöille ja yhteisöille.
Kansainvälinen osaaja jää yhteiskunnassamme ulkokehälle
Ulkomailta muuttavan näkökulmasta suomalainen yhteiskunta on sisäänpäin kääntynyt. Työmarkkinoilla keskiössä ei ole se mitä henkilö osaa ammatillisesti vaan se mitä hän on tehnyt Suomessa – onko opetellut kielen, hankkinut työkokemusta ja rakentanut kontaktiverkostoja. Muutoin työllistyminen on vaikeaa, mikä johtaa usein maastamuuttoon ja Suomen näkökulmasta osaajakatoon. Erityisen harmillinen tilanne on Suomessa tutkinnon tehneiden suhteen, joille Suomi on jäämässä kasvattiseuraksi globaaleilla työmarkkinoilla. Vapaa-ajan haasteena kansainvälisillä osaajilla on, että monet julkiset ja yksityiset palvelut ovat tarjolla vain suomeksi ja ihmisiltä puuttuu positiivista uteliaisuutta uusien kontaktien solmimiseen. Työpaikat voisivat parhaimmillaan edistää sosiaalisten suhteiden rakentumista, mutta niistä usein puuttuu monikielisen ja harrastepohjaisen yhteisöllisyyden rakentamisen kulttuuri. Jos yhteiskuntana tavoittelemme kansainvälisten osaajien vahvempaa osallisuutta ja Suomen työmarkkinoille parempaa pitovoimaa, tulisi ulkopuolisuuden haasteet huomioida kansallisessa visiossa ja siitä johdetuissa toimenpiteissä.
Yhteinen visio tehdään yhdessä
Jaettu näkemys tulevaisuuden osallistavasta Suomesta ja tarvittavista keinoista edellyttää kansainvälisten osaajien, julkisen sektorin ja muiden sidosryhmien tiiviimpää yhteistyötä. Tarvitaan hallinto-, puolue- ja sektorirajat ylittävää pitkäjänteistä työskentelyä. Kansainvälisten osaajien järjestäytymistä jo olemassa olevien rakenteiden, kuten yhdistysten ja puolueiden, kautta tulee tukea, jotta heidän osallistumisensa yhteiskuntaan vahvistuu ja äänensä tulee kuuluviin julkisessa politiikkavalmistelussa ja päätöksenteossa.
Business Finlandin rahoittamassa High-skilled internationals: bottom-up insights into policy innovation for work and entrepreneurship in Finland (HIWE) -hankkeessa selvitettiin korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien kokemuksia Suomessa asumisesta, työskentelystä ja yrittäjänä toimimisesta.
Tutustu hankkeen verkkosivuihin (ml. blogikirjoituksiin) ja politiikkasuosituksiin.
Lisätietoja
- Hankkeen johtaja, apulaisprofessori Tero Montonen, Itä-Suomen yliopisto, tero.montonen(at)uef.fi, +358 40 355 2074.
- Turun osahankkeen johtaja, professori Ulla Hytti, Turun yliopisto, ulla.hytti(at)utu.fi, +358 40 540 9112.
