Äidin stressi on yhteydessä äidinmaidon koostumukseen
Äidinmaidon koostumuksen tiedetään vaihtelevan esimerkiksi äidin perimän tai ravitsemuksen suhteen. Äidin kokeman stressin yhteyttä äidinmaidon koostumukseen on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Turun yliopiston metabolomiikkatutkimuksessa tarkasteltiin äidin raskaudenaikaisten masennus- ja ahdistusoireiden sekä maitokortisolin merkitystä äidinmaidon koostumukselle.
Äidinmaitonäytteet ja psykologisia oireita kuvaava kyselylomakedata oli kerätty FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen osallistuneilta äideiltä. Tutkimus julkaistiin elintarvikekemian tiedejulkaisussa Food Chemistry.
Filosofian tohtori Maaria Kortesniemi tutki, miten äidin kokemat stressioireet ja toisaalta äidinmaidon kortisolipitoisuus ovat yhteydessä äidinmaidon koostumukseen. Kortisoli on tärkeä stressihormoni, jonka pitoisuus äidinmaidossa on mahdollisesti eräänlainen stressi-indikaattori.
Tutkimuksen aikana Kortesniemi vieraili Kalifornian yliopiston (Davis) ravitsemuksen laitoksella professori Carolyn Slupskyn laboratoriossa ja hankki arvokasta kokemusta äidinmaidon metabolomiikasta.
Stressioireilla ja maidon kortisolipitoisuudella erilaiset yhteydet äidinmaidon koostumukseen
Raskausajan masennus- ja ahdistusoireiden havaittiin olevan yhteydessä äidinmaidon lyhytketjuisten rasvahappojen ja hypoksantiinin määrään. Kohonneen maitokortisolin havaittiin taas olevan yhteydessä korkeampaan maitohappopitoisuuteen.
- Lyhytketjuiset rasvahapot ovat suolistomikrobiston toiminnasta peräisin olevia aineenvaihduntatuotteita. Niiden pitoisuuden muutokset saattavat viestiä siitä, että raskaudenaikainen stressioireilu vaikuttaa äidin suolistomikrobistoon ja sitä kautta äidinmaidon koostumukseen, vaikka suolistomikrobiston osuutta emme tässä julkaisussa päässeetkään selvittämään, Kortesniemi kertoo.
- Hypoksantiini saattaa taas viitata elimistön oksidatiiviseen eli hapettavaan stressiin. Äidinmaidon maitohappopitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti muutokset äidin energia-aineenvaihdunnassa, jota kortisoli säätelee. Emme kuitenkaan vielä tiedä, minkälainen merkitys näillä äidinmaidon aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuden muutoksilla on lapsen myöhemmän kasvun tai kehityksen kannalta, Kortesniemi täydentää.
Äidinmaidon koostumus määritettiin ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan (NMR) perustuvan metabolomiikan avulla. Metabolomiikkatutkimuksessa voidaan tarkastella useaan eri yhdisteryhmään kuuluvia, pienikokoisia aineenvaihduntatuotteita samalla kertaa. Tutkimuksessa keskityttiin 2,5 kuukautta synnytyksen jälkeen kerätyn äidinmaidon vesiliukoisiin aineenvaihduntatuotteisiin.
- Tutkimus herättää paljon uusia mielenkiintoisia kysymyksiä. Esimerkiksi äidin suolistomikrobiston ja toisaalta raskaudenaikaisen ravitsemuksen yhteyttä äidinmaitoon tulisi tutkia tarkemmin, Kortesniemi toteaa.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
