TSE for Sustainable Futures. Kuten olemme kiteyttäneet sloganiimme, haluamme olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta ja kestävää yhteiskuntaa.
Tutustu erilaisiin esimerkkeihin, miten olemme maailmaa parantaneet – lähellä ja kaukana.
Maailmalla on lisääntyvä tarve asiantuntijoille ja johtajille, jotka osaavat päätöksissään ottaa huomioon vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvät näkökulmat. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuu vuosittain 300-400 kauppatieteiden maisteria, jotka ovat valveutuneita ottamaan toimintansa vastuullisuuden ja kestävyyden huomioon.
Tarjoamme kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoillemme yli 30 kurssia, joissa opiskelijat voivat perehtyä vastuullisuus- ja kestävyysajatteluun. Kursseillamme opiskelija voi syventyä kestävään kehitykseen, globalisaatioon ja yritysvastuuseen sekä sen raportointiin, rahoituksen ja vastuullisen sijoittamisen eettisiin kysymyksiin, markkinointioikeuteen ja markkinointiviestintään liittyviin vastuullisuuskysymyksiin, sosiaaliseen yrittäjyyteen tai ympäristöekonomiaan ja luonnonresursseihin.
Turun kauppakorkeakoulun alumnit ymmärtävät syvällisesti vastuullisuuden roolin käytännön yritys- ja talouselämässä. He osaavat lisäksi tunnistaa ja analysoida yhteyksiä yritys- tai talouselämän käytäntöjen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristövastuun välillä.
TSE exe Executive Educationin johtamiskoulutusohjelmat tuottavat tulevaisuuden asiantuntijoille ja johtajille valmiuksia innovointiin, ongelmanratkaisuun ja liiketoiminnan kehittämiseen maailmassa, jossa muutos on jatkuvaa. Ohjelmien moninainen vaikuttavuus on nähtävissä opiskelijapalautteesta, jonka laajan ja monivuotisen otannan keskiarvon mukaan EMBA-ohjelma on muun muassa: vahvistanut osallistujien tulevaisuuskeskeistä ajattelua, strategisia johtajuustaitoja ja ennakointikykyä, antanut valmiudet monimutkaisen liiketoimintaympäristön hallintaan ja uudistumiseen, sekä kehittänyt yrittäjämäistä ajattelua, kasvattanut verkostoja ja tarjonnut työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen joko erinomaisesti tai hyvin.
Olemme sitoutuneet noudattamaan YK:n alaisen Principles for Responsible Management Education (PRME) -aloitteen vastuullisen johtamisen periaatteita. Tutustu v. 2022 raporttiin (pdf)
Opiskelijoiden pahoinvointi ja erilaiset mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat valitettavan yleisiä. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että mielenterveysongelmista kärsivä henkilö ei välttämättä itse tunnista ongelmaansa ja avuntarvettaan.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n (Turun KY) kehittämän Terve Mieli -hankkeen mukainen opiskelijoiden vertaistuki ja koulutus on jo vakiintunut osaksi toimintaamme.
> Lue lisää hankkeesta ja tukiopiskelijoista
Kannustamme lisäksi kaikkia henkilökunnan jäseniä kouluttautumaan kohtaamaan pahoinvoivia opiskelijoita. Tavoitteenamme on rakentaa mielenterveysongelmiin perehtyneistä opettajista kaikki opiskelijat kattava tukiverkosto. Näin pahoinvoiva opiskelija tulisi aina jonkun kontaktin kautta tunnistetuksi ja ohjatuksi tarvittaessa asianmukaiseen apuun.
Yksinäisyyskin on varsinkin poikkeusvuosien myötä lisääntynyt. Lievennämme vapaaehtoisvoimin erityisesti saman alan opiskelijapolun käyneen aikuisen kaverin puuttumista arjesta.
Aikuiskaveri-hanke on osa laajempaa Terve mieli -vertaistukimallia. Aikuisen kaverin halutaan omalla elämänkokemuksellaan olevan mukana opintojaan aloittelevien kauppatieteiden ylioppilaiden tuntemuksissa. Jo työelämässä olevan alumnin ohjeet opiskelijan tulevalle työuralle ovat yksinäisyyteen auttavan sosiaalisen tuen ja elämänohjeiden rinnalla arvokkaita ja vaikeuksien edessä monille opiskelijoille tervetulleita. Hanke toteutetaan yhdessä Turun KY:n, Turun Seudun Ekonomit ry:n ja Turun kauppakamarin kanssa.
TSE-Mentor-ohjelma vuonna 2022 sai alkunsa ajatuksesta ”sinä riität”. Opiskelijat saivat henkilökohtaista mentorointia, jossa mentori tuki opiskelijaa erityisesti koventuneissa suorituspaineissa, urasuunnittelussa ja jaksamisessa.
Tukea hyvinvointiinsa saavat opiskelijat osaavat myös tulevaisuuden työtehtävissään huomioida omaan sekä muiden jaksamiseen liittyviä haasteita.
Asiantuntijamme ovat näkyvillä valtakunnallisissa ja paikallisissa medioissa sekä erilaisissa yhteiskunnan kannalta merkittävissä toimielimissä, ja tarjoavat näkemyksiään pinnalla oleviin teemoihin.
Pan-Eurooppa Instituutin johtaja, kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhdon vahva asiantuntijuus liittyen muun muassa Suomen ja Venäjän muuttuneisiin kauppasuhteisiin on varsinkin viime vuosina ollut paljon esillä sekä kotimaisissa että kansainvälisissä medioissa. Liuhto on pitkän Venäjä-kokemuksensa ansiosta pystynyt kommentoimaan Ukrainan kriisiä ja sen globaaleja vaikutuksia hyvin monipuolisesti; esimerkiksi Liuhdon saamat maininnat kotimaisissa verkkomedioissa keskimäärin nelinkertaistuivat vuonna 2022, verrattuna vuoteen 2021.
Erityisesti julkisten palvelujen vaikuttavuutta, terveydenhuollon uudistusten vaikutuksia sekä kouluvalintojen vaikutuksia tutkinut terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen johti Tilannehuoneen terveystyöryhmää. Tilannehuone oli Helsinki Graduate School of Economicsin yhteistyössä VATT:n kanssa keväällä 2020 perustama koronatalouden tutkimusryhmä, jossa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Tilannehuone yhdisti eri viranomaisten tuottamia rekisteriaineistoja laajasti ja ajantasaisesti ennennäkemättömällä tavalla. Tilannehuoneen tuottamat raportit auttoivat päätöksentekijöitä ymmärtämään, miten korona ja sen vastatoimet vaikuttivat yhteiskunnassa. Tilannehuone päätti toimintansa vuoden 2021 lopulla.
Yritysjuridiikan professorimme Reijo Knuutinen on tutkinut muun muassa hyväksyttävän verosuunnittelun rajoja sekä yritysvastuun ja verotuksen suhdetta. Knuutinen on osallistunut lainvalmisteluihin antamalla esimerkiksi lausuntoja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle sekä osallistumalla valtionvarainministeriön asiantuntijaryhmiin.
Laskentatoimen ja rahoituksen yliopistonlehtori Antti Fredriksson on mukana valtioneuvoston tilintarkastuslautakunnassa. Fredriksson oli lisäksi varajäsenenä työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivassa kirjanpitolautakunnassa vuosina 2019-2021.
Turun kauppakorkeakoulu on lisäksi ollut edustettuna talouspolitiikan arviointineuvostossa. Neuvoston tehtävänä on antaa riippumaton arvio talouden tilasta ja harjoitetun talouspolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta. Professorimme Jouko Vilmunen toimi neuvoston puheenjohtajana vuosina 2019-2023.
Olemme mukana useammassa kestävyyteen keskittyvässä monitieteisessä hankkeessa.
CICAT2025-hankkeessa tutkitaan kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä. Lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirtymää vauhdittavat tekijät voivat olla esimerkiksi lainsäädännöllisiä, teknologisia tai toimijuuteen liittyviä. Hanke on tuottanut muun muassa useampia politiikkasuosituksia päättäjien tueksi.
BIODIFUL-hanke selvittää, minkälaista johtajuutta siirtymä luontoa kunnioittavampaan liiketoimintaan ja kuluttamiseen vaatii. Hanke tuottaa ymmärrystä ja tietoa yhteiskunnan eri tasoille, kuinka jokainen voi kuluttajana, kansalaisena ja työntekijänä edistää kestävyysmuutosta. Hankkeen vaikuttavuus rakentuu vahvan sidosryhmäyhteistyön sekä tutkijoiden ja laajan vuorovaikutusverkoston aktiivisen yhteistyön varaan.
Kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan keinoin tutkivassa STYLE-hankkeessa pyritään ratkaisemaan liikkumattomuuden aiheuttamia ongelmia ja edistetään fyysistä aktiivisuutta, sekä kartoitetaan liikunnallisen elämäntavan lisäämisen liiketoiminnallisia kasvumahdollisuuksia. STYLE on niin ikään julkaissut politiikkasuosituksia. Hanke toteutti myös interventiotutkimuksen Turun kaupungin lanseeraamasta harrastussetelipilotista. Interventiossa selvitettiin setelin vaikutusta lasten harrastustoimintaan osallistumiseen ja liikkumiseen. Kaupunki teki päätöksen lanseerata seteli käyttöön 7-19 vuotiaille nuorille vuonna 2025.
CLIMATE-NUDGE tutkii ilmastotuuppauksia, eli sitä miten ihmisiä voidaan tuupata tekemään kestävämpiä valintoja. Ensimmäisen kauden aikana kehitettyjä tuuppauksia on pilotoitu jo koulu- ja työmatkaliikenteessä ja metsänhoidossa!
Siirtymä kestävämpään talouteen vaatii myös markkinoiden muokkausta. Perinteisesti markkinoita ajatellaan kokonaisuuksina, joihin toimijoilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin sopeutua. MarketVision-hanke tuottaa uutta tietoa niistä konkreettisista toimenpiteistä ja valinnoista, joita yritysten on markkinoiden suhteen tehtävä tuodakseen oman panoksensa yhteiskunnallisiin kestävyystavoitteisiin.
Energiaratkaisuilla on pitkäjänteisiä vaikutuksia ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Sustainable Development Futures -tutkimusryhmällä on yli 15 vuoden kokemus tutkimus- ja koulutusprojekteista Kaakkois-Aasiassa. Tutkimusryhmä on erityisesti suunnitellut ja edistänyt kestävien energiaratkaisujen käyttöönottoa Kambodzhassa, Laosissa and Myanmarissa. SDF onkin saanut maailmalla valmiiksi jo yli 20 erilaista tutkimus- ja koulutusprojektia!
Tulevaisuudentutkimus akateemisena oppiaineena on maailman mittakaavassa melko harvinainen.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus tarjoaa näkemyksellistä tietoa, työkaluja ja menetelmiä tulevaisuuden tekemisen ja päätöksenteon tueksi. Olemme kiinnostuneita ihmisen arjessa tapahtuvan toiminnan kestävyydestä, erityisesti kestävästä ruoan kuluttamisesta sekä ilmastoystävällisestä energiankulutuksesta.
Meillä on pysyvä asiantuntijaedustus eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. Edustajamme ydintehtävänä on huolehtia, että valiokunnalla on käytettävissään paras mahdollinen asiantuntemus kulloinkin käsittelyssä olevan asian suhteen. Tämä tapahtuu esimerkiksi tunnistamalla teema-alueiden kannalta relevanteimmat asiantuntijat eri tutkimuslaitoksista ja yhteisöistä valiokuntaan kuultavaksi.
Tulevaisuustislaamo-ennakointipalvelu yhdistää vahvan tulevaisuusosaamisemme yliopiston monitieteiseen asiantuntijuuteen. Palvelu auttaa organisaatioita kehittämään ennakointitaitoja ja valmiuksia varautua muutoksiin toimintaympäristössä. Tulevaisuudentutkimusta sekä kahdeksan eri tiedekunnan osaamista yhdistävä palvelu on ainutlaatuinen konsepti.
Suomalaisyritykset haluavat varmistua tekoälyjärjestelmiensä eettisyydestä, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Artificial Intelligence Governance and Auditing (AIGA) -hanke kehitti tekoälyn hallintamallin, jonka avulla yritykset voivat viedä vastuullista tekoälyä käytäntöön. Hallintamalli tarjoilee tekoälyn kehittäjille ja käyttäjille selkeitä tarkistuspisteitä.
Olimme mukana EU-hankkeessa kehittämässä menetelmiä ja työkaluja Business MakeOver -alustalle. Alusta on vapaasti käytettävissä ja se tukee eurooppalaisia pk-yrityksiä liiketoimintamalli-innovaatioihin liittyvissä kysymyksissä. Verkko-oppimisyhteisössä on jo 47 000 osallistujaa ympäri maailmaa!
Panostamme merkittävästi kauppatieteelliseen tutkimukseen, joka tukee merisektorin murrosvaiheiden dynamiikan ymmärtämistä sekä tuottaa tietoa yritysten liiketoimintastrategioiden tueksi. Merenkulku on elintärkeä ala Suomen taloudelle ja huoltovarmuudelle, sillä valtaosa Suomen tuonnista ja viennistä tapahtuu meriteitse.
Ainutlaatuinen merisektorin tutkimusalustamme Maritime@TSE toimii rajapintana merenkulkualan toimijoiden sekä kauppatieteellisen tutkimuksen välillä. Alusta auttaa löytämään yhteistyötä tukevia näkökulmia tai esimerkiksi asiantuntijan sparraamaan kehitystyötä.
> Lue lisää alustasta Mercurius-artikkelista ja mediatiedotteesta
Maailmanpankin Logistics Performance Index -raportti on saanut alkunsa Turun kauppakorkeakoulusta. Ensimmäisen vuonna 2007 julkaistun LPI-raportin aineisto kerättiin Turun kauppakorkeakoululla professori Lauri Ojalan johdolla. Raportilla on ollut merkittävä globaali vaikutus tietoisuuden lisäämisessä ja logistiikan vakiinnuttamisessa monialaiseksi poliittiseksi huolenaiheeksi. Vuosien mittaan LPI-tuloksia on lainattu yli 2 000 tutkimusartikkelissa ja politiikkaraportissa. Tuloksia käytetään laajasti myös tärkeänä mittarina ulkomaankaupan, liikenteen ja logistiikan kehittämisessä.
Future Fairway –projektissa tutkimme tulevaisuuden merenkulkuun liittyvää kahta elementtiä: älyväylää sekä etäluotsausta. Monitieteisen hankkeen tavoitteena oli tutkia, mitä edellytyksiä ja uusia mahdollisuuksia liittyy vesiväyliin liittyvään digitaaliseen infrastruktuuriin ja niiden tuottamiin palveluihin. Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) ja Finnpilot Pilotage Oy hyödynsivät tuloksia sekä tunnistivat niiden avulla askeleita jatkokehitykseen ja -tutkimukseen.
