Tutkimus talousmaantieteen oppiaineessa
Maantieteellistä tutkimusta ei voida rajata tutkimusaiheiden perusteella vaan tunnusomaista on alueellinen tarkastelutapa.
Talousmaantiede tutkii talouden ilmiöitä alueellisesta näkökulmasta. Keskeiset käsitteet tutkimusaiheesta riippumatta ovat alue, paikka ja sijainti. Alueet eri puolilla maailmaa luovat edellytykset taloudelliselle toiminnalle ja muodostavat toisiinsa kytköksissä olevia taloudellisia järjestelmiä ja verkostoja.
Talousmaantieteen oppiaineessa tehdään tiivistä tutkimus- ja opetusyhteistyötä muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa (mm. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus ja maantieteen osasto, Turun yliopiston maantieteen osasto, Biodiversiteettiyksikkö ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus).
Tutkimusteemoja
Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen aineessa on vuodesta 1990 alkaen tutkittu kuluttajakäyttäytymisen ja kaupan rakenteen muutoksia Turussa ja ympäristökunnissa. Vuosien 1990–2023 aikana on toteutettu yhdeksän laajaa survey-tutkimusta.
Tutkimussarjan aloitti Länsikeskus-tutkimus (1990–1995), jonka yhteydessä toteutettiin kolme kuluttajakyselyä. Vuosina 2001–2006 kerättiin Mylly-tutkimuksen aineistot. Länsikeskus- ja Mylly-aineistot muodostivat kuluttajapaneelit, joissa kummassakin oli vastaajina samat kotitaloudet kolmena eri ajankohtana. Tutkimussarjan seuraavat kyselyt toteutettiin vuonna 2011 osana KUMU-hanketta ja vuonna 2017 osana KATE-hanketta. Viimeisin tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2023 KAMU-tutkimuksen yhteydessä.
Tutkimussarjaa ovat rahoittaneet Liikesivistysrahasto, Turun kauppakorkeakoulu, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, tutkimusalueen kunnat, alueen kaupalliset toimijat ja alueelliset organisaatiot. Lisätietoja: professori Heli Marjanen.
Talousmaantieteen aineessa keskeinen tutkimuskohde on kuluttajien ikääntymisen vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen ja kaupan palveluihin. Kuluttajakyselyaineistojen avulla ikääntyviä kuluttajia on tarkasteltu muun muassa wellness-kulutuksen ja palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta. Kyselyjen lisäksi on hyödynnetty ikääntyvien keskuudessa toteutettuja ryhmäkeskusteluja, joissa on pohdittu kaupunkikeskustaa fyysisenä ja sosiaalisena asiointiympäristöistä. Lisätietoja: yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki
Julkaisuja
Katri Koistinen & Anna-Maija Kohijoki (2022) ”Se on aina elämys, kun pääsee kauppaan” – Kaupunkikeskusta ikääntyneiden fyysisenä ja sosiaalisena asiointiympäristönä. Terra, 134:1, 17-29.
Heli Marjanen, Meri Malmari, Janne Engblom & Anna-Maija Kohijoki (2020) Knowing the past, seeing the future - an exploratory study on the viability of retail patronage models based on revealed behaviour. Urban, planning and transport research, 8:1, 98-124.
Heli Marjanen, Anna-Maija Kohijoki, Kaisa Saastamoinen & Janne Engblom (2019) Old Dogs Learning New Tricks? The Effect of Age and Generation on Shopping Behaviour. International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, 29, 549-567.
Heli Marjanen & Kaisa Saastamoinen (2018) Kuluttajakäyttäytyminen ja kaupan rakennemuutos - neljännesvuosisata kaupan tutkimusta Turussa. teoksessa Miten menee, markkinointitiede? : professori Rami Olkkosen juhlakirja, toim. Samuel Piha ja Petteri Ojala.
Paikkatietomenetelmät ja alan soveltava osaaminen ovat keskeisessä roolissa talousmaantieteen oppiaineessa, joka vastaa Turun kauppakorkeakoulussa paikkatietoihin liittyvästä menetelmäopetuksesta ja paikkatietoinfrastruktuurin hallinnasta. Erityisesti liikepaikkasuunnittelun osaajana talousmaantiede on tunnettu ja alan ainoa akateeminen kouluttaja Suomessa. Paikkatietomenetelmiin kytkeytyvä liiketoimintaosaaminen tarjoaa talousmaantieteen tutkijoille ja opiskelijoille merkittävän kilpailuedun työmarkkinoilla.
Turun kauppakorkeakoulussa paikkatietomenetelmiä hyödynnetään muun muassa kuluttajien aluekäyttäytymisen, kaupan palveluverkon ja palvelujen saavutettavuuden tutkimuksessa. Keskeisen opetuksessa ja tutkimuksessa hyödynnettävän paikkatietoaineiston muodostavat vuodesta 1990 alkaen kerätyt kuluttajakyselyt Turun seudulla (Länsikeskus/Mylly/KUMU/KATE-hanke). Lisätietoja: yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki
Julkaisuja
Heli Marjanen, Anna-Maija Kohijoki & Meri Malmari (2023) Retail Vacancies in City Centres – Causes and Consequences: Findings from Turku, Finland. Architecture and Urban Planning, 19:1.
Heli Marjanen, Meri Malmari, Janne Engblom & Anna-Maija Kohijoki (2020) Knowing the past, seeing the future - an exploratory study on the viability of retail patronage models based on revealed behaviour. Urban, planning and transport research, 8:1, 98-124.
Kohijoki, Anna-Maija (2013) ONKO KAUPPA KAUKANA? Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus - ikääntyvien kuluttajien näkökulma. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, A-15:2013.
Talousmaantieteen aineen tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälistä kauppaa, investointeja ja kauppapolitiikkaa monitasoisena yritysten ja niiden toimintaympäristön välisenä prosessina erityisesti Aasiassa ja globaalissa Etelässä. Tutkimuksessa korostuvat alueellinen näkökulma sekä yritysten vuorovaikutussuhteet muiden keskeisten toimijoiden kuten EU:n, Maailman kauppajärjestö WTO:n sekä valtioiden ja alueiden kanssa. Oppiaineen tutkimusaiheita ovat mm. kansainväliset kauppa- ja investointiverkostot, innovaatioalueiden kehitys, kauppapolitiikka sekä ulkomaankaupan rooli kehityksessä, ja tutkimuskohteita ovat mm. Kiina, Japani, Etelä-Korea, Medellín (Kolumbia), ASEAN-maat sekä Nepal.
Talousmaantieteen näkökulma liiketoiminnan vastuullisuuteen kattaa yritysten lisäksi muiden yhteiskunnallisten toimijoiden sekä koko arvoketjun roolin kestävässä kehityksessä. Vastuullisuus nähdään monitoimijaisena ilmiönä, joka kehittyy jatkuvassa neuvotteluprosessissa (mm. YK, EU, yritykset, valtiot, kuluttajat, kansalaisjärjestöt, yliopistot) ja jonka ilmenemismuotoja ovat esim. Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan vihreä siirtymä, kiertotalous sekä vaihtotalous. Talousmaantieteen tutkimusaiheita ovat mm. ruoantuotanto, vapaakauppa, uuden tiedon luominen sekä yhteiskunnallinen osallisuus globaalissa etelässä ja pohjoisessa. Empiirisen tutkimuksen kohteita ovat mm. Sumatra (Indonesia), Sri Lanka, Suomi ja Japani.
Tutkimushankkeita
Strengthening societal resilience and security of supply in global stakeholder collaboration
Tutkimusryhmä Erja Kettunen-Matilainen, Ayu Pratiwi, Lucía Gómez
Hankkeessa haetaan ratkaisuja yhteiskunnalliseen kriisinkestävyyteen Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Koronapandemia, geopoliittiset jännitteet ja ympäristöongelmat ovat vaikeuttaneet kriittisten toimialojen kuten ruoantuotannon, ICT-alan ja lääketeollisuuden toimitusvarmuutta sekä globaalissa pohjoisessa että etelässä. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida sääntely-ympäristön ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön välistä vuorovaikutusta ja sen mahdollisuuksia vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja huoltovarmuutta. Hankkeessa tutkitaan 1) kestävää kehitystä edistävää EU-kauppapolitiikkaa, 2) yritysten uuden tiedon yhteiskehittämistä (knowledge co-creation) sidosryhmäyhteistyössä sekä 3) resilienssiä tukevan sääntelyn vaikutusta kriittisiin toimialoihin. Oletuksena on, että uuden tiedon luominen eri osapuolten näkökulmista tukee oikea-aikaisen politiikan kehittämistä kansainvälisessä monitoimijaisessa yhteistyössä. Kaksivuotinen hanke tuottaa uutta tietoa globaalien kriisien ja geopoliittisten jännitteiden vaikutuksista kriittisiin toimialoihin sekä siitä, miten huoltovarmuutta voidaan tukea Suomessa ja kansainvälisesti. Tuloksia levitetään tieteellisissä ja yleistajuisissa artikkeleissa, konferensseissa, yritysseminaareissa ja opetuksessa, tukien poliittista ja yritysten päätöksentekoa. Hanketta rahoittaa Liikesivistysrahasto.
Turun keskustan katugallup/Asiointisyyt, kulkutavat ja rahankäyttö
Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että ravintolat ja erilaiset ajanviettopalvelut yleistyvät kaupunkikeskustoissa, kun taas erikoiskauppojen lukumäärä ja usein myös kannattavuus ovat jo pitkään olleet laskussa. Tähän ovat vaikuttaneet kasvava verkkokauppa sekä kaupunkikeskustojen ulkopuolisten kauppakeskusten synty, mutta myös elämyskulutuksen suhteellisen merkityksen kasvu. Se näkyy mm. lisääntyneenä ajan- ja rahankäyttönä kahviloissa ja ravintoloissa sekä erilaisten hyvinvointipalveluiden kasvavana kysyntänä. Vastaavasti kuluttajien fyysisiin tavaroihin kohdistama ostovoima pienenee. Samankaltaista kehitystä on havaittavissa sekä suurissa että pienissä kaupungeissa ympäri maailmaa.
Turun keskustan vahvuus kauppapaikkana on sen keskeinen sijainti suhteessa alueella asuviin kuluttajiin. Ydinkeskustan (CBD) saavutettavuus kuitenkin vaihtelee kuluttajan asuinpaikan sekä käytettävissä olevien kulkumuotojen mukaan. Keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä asuvat asioivat yleensä jalan tai (vähemmässä määrin) polkupyörällä. Ikääntymiseen liittyvät tai muut liikuntarajoitteet saattavat kuitenkin tehdä auton käytön tarpeelliseksi myös lyhyillä asiointimatkoilla, samoin vaikuttaa ostettavien tuotteiden painavuus tai suuri koko.
ASKURA-tutkimuksen tavoitteena on selvittää Turun keskustassa asioivien ja palveluja käyttävien rahankäyttöä, kulkumuotoja ja syitä tulla keskustaan. Haastattelut toteutettiin Turun keskustassa helmi – maaliskuussa 2020 (viikot 9 ja 11). Keväällä 2025 haastattelut toteutetaan saman ajanjakson aikana (viikot 9 ja 11).
Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja kv. liiketoiminnan laitos/talousmaantiede (professori, KTT Heli Marjanen, yliopisto-opettaja, KTT Anna-Maja Kohijoki, tohtorikoulutettava, KTM Meri Malmari (2020), KTT Petteri Ojala), Turun kaupunkitutkimusohjelma, Turun kaupunki ja Turun Ydinkeskustayhdistys ry yhteisrahoitteisena tutkimuksena.
julkaisuja
2/2020: Turun keskustan liikenneskenaarioiden yritysvaikutusten arviointi
Heli Marjanen, Meri Malmari ja Anna-Maija Kohijoki
5/2020: Turun keskusta kulutustilana – vetovoimatekijät, kulkutavat ja rahankäyttö
Heli Marjanen, Meri Malmari ja Anna-Maija Kohijoki
Palmuöljy on elintarvikkeiden, kuluttajatuotteiden ja polttoaineiden raaka-aine, josta suurin osa tuotetaan Indonesiassa. Öljypalmun viljely antaa elinkeinon 16 miljoonalle indonesialaiselle pientilalliselle ja työntekijälle, mutta se aiheuttaa myös metsä- ja lajikatoa, kiihdyttää ilmastonmuutosta sekä polkee maa- ja työntekijäoikeuksia, mitä EU on kritisoinut voimakkaasti. Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan seurannut globaali ruokakriisi on aiheuttaneet paradigman muutoksen, jossa EU-Indonesia -palmuöljykiistan sijaan huomio kohdistuu globaaliin ruokaturvallisuuteen. Ongelma on monitahoinen.
Tässä monitieteisessä hankkeessa otetaan aiempia tapaustutkimuksia laajempi lähestymistapa ja tutkitaan palmuöljyneuvotteluja ja -politiikkaa pientuottajien, poliittisten päättäjien ja kansalaisjärjestöjen näkökulmista. Millaisia näkemyksiä eri sidosryhmillä on palmuöljystä, miten siitä neuvotellaan? Miten argumentit ja narratiivit heijastavat toimijoiden arvoja, ”hyvää ja pahaa” sekä palmuöljyn viljelyn ja käytön etiikkaa? Kuka vaikuttaa keneen ja millaisia valtasuhteita monitasoisissa palmuöljykeskusteluissa –neuvotteluissa on? Miten ristiriitoja voitaisiin ratkaista ruokaturvallisuuden takaamiseksi ja Agenda 2030 -mukaisen ratkaisun löytämiseksi?
Tutkimuksen tavoitteena on 1) kontektualisoida palmuöljynarratiivin paradigmamuutosta, 2) ymmärtää sen vaikutuksia palmuöljytuotannon toimijoiden ja sidosryhmien valtasuhteisiin ja neuvotteluihin sekä 3) analysoida vaikutuksia alkutuottajiin Indonesiassa ja laajemmin globaaliin ruokaturvallisuuteen. Tutkimme asiakirja-, haastattelu-, kyselytutkimus- ja sosiaalisen median aineistoja ja yhdistämme valtiotieteen, kehitys- ja aluetutkimuksen sekä poliittisen taloustieteen teoriaa ja menetelmiä (retorinen analyysi, sosiaalisten verkostojen analyysi, sisältöanalyysi). Levitämme tuloksia tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa ja esitelmissä kolmella kielellä (englanti, suomi, indonesia).
Hankkeen kesto: 2023-2027
Tutkimusryhmä: Erja Kettunen-Matilainen, Ratih Adiputri, Ayu Pratiwi
Rahoittaja: Koneen Säätiö
Hankkeen kotisivut: https://www.utu.fi/en/university/turku-school-of-economics/economic-geography/research/palm-oil
Tutkimuksen lähtökohdat
Tyhjät liiketilat ja kaupunkikeskustojen kaupallisen vetovoiman heikkeneminen ovat olleet keskeinen huolenaihe kaupunkikeskustojen kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa jo usean vuosikymmenen ajan. Tyhjillä liiketiloilla on haitallinen vaikutus keskustan imagoon ja erityisesti samalla alueella sijaitseville kaupan- ja palvelualan yrityksille. Kiinteistön omistajalle tyhjästä liiketilasta aiheutuu kuluja, jotka piensijoittajan tapauksessa pahimmillaan johtavat henkilökohtaiseen konkurssiin ellei tilalle löydy ostajaa. Odotettavissa on, että koronan aiheuttama poikkeustila kaataa myös elinkelpoisia ja terveitä yrityksiä, mutta erityisesti se nopeuttanee muutenkin vaikeuksissa olevien yritysten markkinoilta poistumista. Odotettavissa on siis lisää tyhjiä liiketiloja kaupunkien keskustoissa. Toisaalta vuosi 2020 opetti, että pakon edessä monet yritykset kykenevät luomaan ja toteuttamaan innovaatioita vauhdilla, johon kukaan ei vielä vuoden alussa olisi uskonut.
Alan toimijat seuraavat liike- ja toimistotilojen vuokria ja vajaakäyttöasteita, mutta systemaattista analyysiä ja siihen perustuvaa tutkimusta tyhjien tilojen sijainneista ja elinkaarista ei tietääksemme ole tehty. Miksi jossain tilassa vuokralaiset vaihtuvat tiheään tai joku tila on vuosikausia tyhjillään, mutta naapurikorttelissa tilat ovat kysyttyjä ja vuokralaiset pitkäaikaisia? Tässä tutkimushankkeessa ongelmaa lähestytään liikepaikkasuunnittelun ja kiinteistösijoittamisen näkökulmista.
Tavoitteena on olemassa oleviin aineistoihin (Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskenta ALL-in/Elävät kaupunkikeskustat/Salokorpi-yhtiöt) perustuen luoda tietokanta, joka mahdollistaa Turun keskustan tyhjien liiketilojen määrän ja sijainnin kehityksen tarkastelun kuuden vuoden ajanjaksolla. Tietokanta mahdollistaa analyysit, joiden avulla saadaan toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa tietoa Turun keskustan liiketilojen vajaakäyttöasteesta ja toimitilojen käyttötarkoitusten muutoksista. Kun tähän yhdistetään monipuolisesti tietoa liiketilojen sijaintirakennuksista ja näihin liittyvistä kustannuspaineista sekä keskustan liiketoimintaympäristön muutoksista (esim. lisärakentaminen, isot remontit, henkilöautoiluun kohdistuneet rajoitukset, joukkoliikenteen reittimuutokset), muodostuu ainutlaatuinen tietokanta, jonka avulla voidaan etsiä toteutuneen kehitykseen johtaneita syitä sekä arvioida sen seurauksia.
Tutkimusryhmä
Hanke toteutetaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella talousmaantieteen oppiaineessa. Tutkimuksen vastuullisen johtajana toimii prosessori Heli Marjanen. Tutkimusryhmään kuuluvat professori, KTT Heli Marjanen, yliopisto-opettaja, KTT Anna-Maija Kohijoki sekä tohtorikoulutettava, KTM Meri Malmari. Täydentäviä aineistoja kerätään analysoidaan myös osana talousmaantieteen opintojaksoja.
Aikataulu, rahoitus ja tulosten hyödyntäminen
Touko-marraskuussa 2021 toteutettavan esitutkimusvaiheen tuloksista tuotetaan julkinen raportti Turun kaupunkikeskustan tyhjät liiketilat 2016-2021: Mitä, missä ja miksi. Raportin julkaisemisen yhteydessä järjestetään alan toimijoille suunnattu keskustelutilaisuus.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutuksen on mahdollistanut Kiinteistösäätiöltä saatu rahoitus.
Tietokantojen tuottaminen dokumentoidaan vaihe vaiheelta, jolloin hankkeessa syntynyt hiljainen tieto on hyödynnettävissä myös muissa Suomen kaupunkikeskustoissa. Tietokantaa hyödynnetään monipuolisesti Turun kauppakorkeakoulun opetuksessa ja opinnäytteissä (ml. pro gradu -tutkielmat) ja sen pohjalta tuotetaan sekä akateemisia (kiinteistötalous, kaupunkisuunnittelu, liikepaikkasuunnittelu, markkinointi) että yleistajuisia julkaisuja. Luotuja tietokantoja käytetään syksystä 2021 lähtien eri tieteenaloille sijoittuvissa jatkotutkimushankkeissa, joille haetaan erillistä rahoitusta.
Julkaisuja:
Heli Marjanen, Anna-Maija Kohijoki & Meri Malmari (2023) Retail Vacancies in City Centres – Causes and Consequences: Findings from Turku, Finland. Architecture and Urban Planning, 19:1.
Väestön ikääntyminen asettaa länsimaisille yhteiskunnille haasteita turvata palvelut ja kehittää asuin- ja asiointiympäristöjä ikääntyneille sopiviksi. Erityisesti kaupunkikeskustat ovat ikääntyneille tärkeitä asuin- ja asiointiympäristöjä. Ikäystävällisessä kaupungissa ihmisiä kohdellaan tasavertaisina iästä riippumatta, ja fyysistä ja sosiaalista ympäristöä sekä palveluja kehitetään kaikille sopiviksi ja helposti saavutettaviksi (WHO). Vaikka ikääntyneet ovat keskustoille tärkeä kuluttajaryhmä, heidän näkemyksensä jäävät usein huomioimatta. Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan kaupunkikeskustaa ikääntyneiden kuluttajien näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää kuluttajien näkemysten, kokemusten ja tarpeiden avulla, miten väestön ikääntyminen tulisi huomioida kaupunkikeskustaa kehitettäessä vetovoimaiseksi ja ikäystävälliseksi asiointiympäristöksi. Tutkimus toteutetaan Turun kaupunkiseudulla, jossa vanhushuoltosuhteen ennustetaan nousevan 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tutkimusaineiston muodostavat ryhmäkeskustelut, joihin osallistui itsenäisesti asuvia ja omatoimisesti asioivia yli 60-vuotiaita kuluttajia. Aineisto kerättiin osana Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamaa Kuluttajanäkökulma kaupunkikeskustan elävöittämiseen -hanketta (ks. Kohijoki & Koistinen 2018), jossa keskustaa tarkasteltiin sen fyysisten ominaisuuksien näkökulmasta. Kaupunkikeskustat ovat merkittäviä sosiaalisia ympäristöjä, ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tiedetään olevan keskeinen piirre ikäystävällisessä kaupungissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Turun keskustaa fyysisen ja sosiaalisen asiointiympäristön muodostamana kokonaisuutena. Ikääntyneiden näkemyksiä ja kokemuksia verrataan soveltuvin osin nuorten kuluttajien keskuudessa kerättyyn aineistoon. Näin pyritään tunnistamaan ikään liittyvät erityistarpeet. Aineiston jäsentelyssä hyödynnetään teoreettista viitekehystä ympäristötekijöistä, joiden on havaittu vaikuttavan kuluttajan asiointipäätökseen ja ympäristössä viihtymiseen. Tutkimuksen rahoitti Liikesivistysrahasto. Hankkeen vastuullisena tutkijana toimii yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki.
Julkaisuja
Koistinen, K. & Kohijoki, A-M. (2022) ”Se on aina elämys, kun pääsee kauppaan” – Kaupunkikeskusta ikääntyneiden fyysisenä ja sosiaalisena asiointiympäristönä. Terra, 134 (1).
Kohijoki, A-M & Koistinen, K. (2021) The city centre as an age-friendly shopping environment: a consumer perspective. Ageing and Society, 42 (12), pp. 2735-2756.
Kohijoki, A-M & Koistinen, K. (2018) Kaupunkikeskusta vetovoimaisena ostosympäristönä: Ikääntyvien kuluttajien näkökulma. Tutkimuskatsauksia 6/2018, Turun kaupunki, Kaupunkitutkimusohjelma.
This project is a collaboration of five universities: University of Turku (Finland), Hitotsubashi University (Japan), University of Tokyo (Japan), Brawijaya University (Indonesia), and Muhammadiyah University Gresik (Indonesia). The principal investigator in Turku is PhD Ayu Paratiwi (https://sites.google.com/view/apratiwi/), who was awarded a personal grant for the first phase of the project (2020-2021) by Maj and Tor Nessling Foundation.
Background and motivation
With the globally growing demand, aquaculture has become top-performing industries generating employment for the smallholder communities in Indonesia. However, lack of access to market and technical knowledge and climate information causes information asymmetries to smallholder farmers, impeding them not only from bargaining effectively with traders with dominant market power but also from increasing sustainable production capacity and undertaking climate-coping strategies. Although disseminating market and technical information to these farmers is of paramount importance, the current aquaculture extension service offered by the government is mainly traditional, limited to specific geographical locations, and plagued with uneven service coverage and fiscal sustainability challenges. With the adaptation of Information and Communication Technologies (ICT), communication and information exchange costs across different locations could be reduced. Despite its potential, research on ICT and information sharing of smallholders in developing countries is still in an early stage and rarely explored, resulting in limited information regarding the impacts and mechanism of such programs.
Research objectives
The main aim of the project is to explore the opportunities provided by ICT to overcome barriers to the market, technical, and climate information among aquaculture smallholder communities in Indonesia. Specifically, it aims to
- investigate methods to decrease the information asymmetry, promote sustainable production techniques, and increase climate-coping capabilities of smallholders via the use of ICT;
- to explore the impacts of increased use of ICT on farmers’ adaptive and productive capacity, bargaining power over traders and, consequently, on their well-being.
Two approaches will be utilized. The first is to investigate how the user-generated content on climate, market and production information provided by Facebook group communities affects the farmers and whether it changes their farming practices. The second approach examines the impacts of providing the farmers access to a free mobile application with expert-curated content, real-time weather, and market information features.
Timetable
The research will be carried out as a part of a longitudinal survey conducted in three waves in 2021, 2022, and 2023.
Kauppa murroksessa (KAMU) -tutkimus jatkaa pitkää tutkimusten sarjaa, jossa olemme seuranneet kaupan rakenteen muutosten vaikutuksia kuluttajien arjen sujuvuuteen, ostopaikan valintaan ja palvelujen saavutettavuuteen 1990-luvun alusta lähtien. 2000-luvulla on toteutettu KATE-tutkimus vuonna 2017, KUMU-tutkimus vuonna 2011 ja Mylly-tutkimus vuosina 2001-2006. KAMU-kyselyyn kutsuttiin 7000 satunnaisotannalla valittua kotitaloutta Turusta ja lähikunnista. Kyselyssä kysymykset ovat pääosin samoja kuin aiemmissa tutkimuksissa, joten tulosten vertailukelpoisuus säilyy. Aiemmista vuosista poiketen syksyn 2023 kysely toteutettiin ainoastaan verkkokyselynä. Saadun palautteen ja erilaisten teknisten ongelmien takia muistutuskirjeessä tarjottiin mahdollisuutta vastata myös paperilomakkeella. Paperilomakkeita lähetettiin 55 ja niistä palautui 49. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin 2007 vastausta eli vastausprosentti oli hiukeat 29 %. Lämmin kiitos kaikille vastaajille!
Kurkistus ensimmäisiin tuloksiin: Kauppa Murroksessa - KAMU2023 -kuluttajakyselyn tuloksia
Hankkeen toteuttavat professori Heli Marjanen ja yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki.
Kulutustilat osana arvoa tuottavaa elinympäristöä (KATE) -tutkimus jatkaa pitkää tutkimusten sarjaa, jossa on seurattu kaupan rakenteen muutosten vaikutuksia kuluttajien arjen sujuvuuteen, ostopaikan valintaan ja palvelujen saavutettavuuteen. KATE-tutkimuksen rahoitti Turun yliopiston lisäksi Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Hankkeen vastaavana johtajana toimii professori Heli Marjanen.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimusalueen muodostivat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko ja Turku. Keväällä 2017 lähetettiin 7000:lle satunnaisotannalla valitulle kotitaloudelle kyselylomake, jossa kysymykset olivat pääosin samoja kuin aiemmissa tutkimuksissa. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös internetissä. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 1499.
KATE-tutkimukseen liittyviä julkaisuja:
Heli Marjanen, Meri Malmari, Anna-Maija Kohijoki (2020) Turun keskustan liikenneskenaarioiden yritysvaikutusten arviointi. Turun kaupunki, Kaupunkitutkimusohjelma, Tutkimusraportteja-sarja 2/2020. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimusraportteja_2-2020.pdf
Heli Marjanen, Meri Malmari, Janne Engblom, & Anna-Maija Kohijoki (2020). Knowing the past, seeing the future − an exploratory study on the viability of retail patronage models based on revealed behaviour. Urban, Planning and Transport Research, 8:1, 98-124.
Heli Marjanen, Anna-Maija Kohijoki, Kaisa Saastamoinen, Janne Engblom (2019) Old Dogs Learning New Tricks? The Effect of Age and Generation on Shopping Behaviour. International Review of Retail, Distribution and Consumer Research. 29: 5, 549-567.
Heli Marjanen & Kaisa Saastamoinen (2018) Kuluttajakäyttäytyminen ja kaupan rakennemuutos - neljännesvuosisata kaupan tutkimusta Turussa. teoksessa Miten menee, markkinointitiede? : professori Rami Olkkosen juhlakirja, toim. Samuel Piha ja Petteri Ojala.
Anna-Maija Kohijoki, Heli Marjanen (2018) Generations go digital: the case of fashion retailing. In: Proceedings of the Colloquium on European Research in Retailing (CERR 2018) Guildford, UK, 11.−13.7.2018.
Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla, KUMU2011-tutkimus oli jatkoa Mylly ja Länsikeskus -hankkeille. Keskeisenä tarkastelukohteena tutkimuksessa on kuluttajakäyttäytymisen muutos ja sen yhteys kaupan rakenteeseen. Uuden kauppakeskuksen (Skanssi) rakentaminen Turun ja Kaarinan rajalle, uudet kaupan suuryksiköiden keskittymät sekä suunnitelmat olemassa olleiden kauppakeskusten laajennuksista synnyttivät tarpeen uuden aineiston keräämiselle. Uusi aineisto toi aikajänteen pidentymisen (17+5 vuotta) seurauksena lisäarvoa myös jo olemassa oleville aineistoille. Aineistoa on hyödynnetty mm. useissa kaupan palveluverkkoselvityksissä sekä Turun seudulla että valtakunnallisesti (mm. ympäristöministeriön kaupan ja kilpailun työryhmä, Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmä jne.).
Tutkimuksen vastaavana johtajana toimi professori Heli Marjanen (Kaupan ja palveluiden maisteriohjelma/talousmaantiede). Tutkimus linkittyi kiinteästi laitoksen Tekes-hankkeisiin (KOKKKA, KAVERI ja ERIKA) ja se toteutettiin tiiviissä yhteistyössä hankkeiden partnerikorkeakoulujen ja tutkijoiden kanssa. Kerättävä aineisto liittyi kiinteästi myös käynnissä olleesee Turun seudun rakennemalli 2035 –prosessiin, jossa Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialueelle laadittiin kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli. Tutkijoina projektissa toimivat Turun kauppakorkeakoulun perustutkinto- ja jatko-opiskelijat sekä post doc –tutkijat.
Kaupan alan yritykset tarvitsevat syntyvää tutkimustietoa palveluliiketoimintansa kehittämisessä ja konseptien vahvistamisessa. Kaupan alan järjestöille, oppilaitoksille, tutkijoille ja muille sidosryhmille tutkimus antaa välineitä kaupan toimintamallien ymmärtämiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksena syntyy ainutlaatuinen tietopankki, jota hyödynnetään mm. aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa.
Liikesivistysrahaston rooli Länsikeskus- ja Mylly-tutkimusten rahoituksessa on ollut ratkaisevan tärkeä. Lisäksi tutkimuksia ovat rahoittaneet Turun kauppakorkeakoulu, alueen kunnat, kaupan keskusliikkeet ja yksittäiset yritykset. KUMU2011–hankkeen rahoitukseen osallistuvat myös Varsinais-Suomen liitto, Tekes ja Erikoiskaupan liitto.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimusalue oli jonkin verran edellisiä kyselykierroksia laajempi eli siihen kuului koko Turun työssäkäyntialue (Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku). Huhtikuussa 2011 lähetettiin 7246:lle satunnaisotannalla valitulle kotitaloudelle kyselylomake, jossa kysymykset olivat pääosin samoja kuin Länsikeskus- ja Mylly-tutkimuksissa. Näin aiemmissa tutkimuksissa kerättyä informaatiota voidaan käyttää tausta- ja vertailutietona KUMU2011-tutkimuksessa. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös internetissä. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 2010.
KUMU2011 kyselylomake suomeksi
KUMU2011 kyselylomake ruotsiksi
Tutkimuksesta on julkaistu raportti Turun kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa:
KUMU-tutkimukseen liittyviä julkaisuja
Marjanen, Heli - Kohijoki, Anna-Maija - Saastamoinen, Kaisa - Engblom, Janne (2019) Old Dogs Learning New Tricks? The Effect of Age and Generation on Shopping Behaviour. International Review of Retail, Distribution and Consumer Research. 29:5, 549-567.
Marjanen, Heli - Kohijoki, Anna-Maija - Saastamoinen, Kaisa (2016) Profiling the ageing wellness consumers in the retailing context. The International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, 26:5, 477-501.
Kohijoki, Anna-Maija - Marjanen, Heli - Saastamoinen, Kaisa (2015) Generation X - The Unexplored Potential in the Wellness Market. 18th Conference of European Association for Education and Research in Commercial Distribution (EAERCD) 1-3.7.2015 Rennes, France, Conference proceedings.
Kohijoki, Anna-Maija (2013) ONKO KAUPPA KAUKANA? Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus - ikääntyvien kuluttajien näkökulma. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, A-15:2013.
Marjanen, Heli - Engblom, Janne - Malmari, Meri (2013) Viability of demographic and behavioural independents in quantile regression models in predicting retail patronage. The International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, 23: 5, 523–536.
Grénman, Miia - Räikkönen, Juulia (2013) Hyvinvointi ja elämyksellinen erikoiskauppa - wellness liiketoimintamahdollisuutena. Teoksessa: Kuluttajat ja tulevaisuuden erikoiskauppa: ERIKA 2020 -hankeen loppuraportti, toim. Terhi-Anna Wilksa - Jussi Nyrhinen, 38-51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto: Kauppakorkeakoulun julkaisusarja N:o 196/2013.
Kestävät kauppapaikat verkostokaupungissa (KAVERI)
KAVERI-hankkeen keskeinen teema oli kestävän kehityksen mukainen kaupan ja palveluiden sijoittuminen monikeskuksisessa verkostokaupungissa. Hankkeessa etsittiin keinoja luoda elinvoimaisempia ja paremmin toisiinsa julkisen liikenteen avulla kytkeytyviä kauppapaikkoja verkostokaupungin sisällä ja selvitettiin edellytyksiä eri skaalojen kauppapaikkojen tasapainoiselle rinnakkainololle. Hankkeen päärahoittaja oli Tekes.
Hanke koostui viidestä työpaketista:
1. Alueiden sosio-ekonomisen monimuotoistumisen mahdollisuudet
2. Kaupan keskittymien kehittäminen
3. Kauppakeskusjohtaminen
4. Liikennevirrat, saavutettavuus ja arkiliikkumisen logiikat
5. Kestävä käytettävyys – arviointimenetelmä ja työkalu
Empiirinen tutkimustyö kohdistui erityisesti pääkaupunkiseutuun ja sen eri case-alueisiin, mutta vertailevia tarkasteluja eri työpaketteihin liittyen tehtiin myös muihin suuriin kaupunkiseutuihin Suomessa ja ulkomailla. Muiden aineistojen ohella hankkeessa hyödynnettiin KOKKKA-hankkeessa ja KUMU2011-tutkimuksessa kerättyjä kuluttajakyselyaineistoa.
Hankkeen konsortion muodostivat Aalto-yliopiston/TKK (koordinointi) Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, Real Estate Research Group, Facilities Services Research Group ja Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto (EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio), Turun kauppakorkeakoulu (Talousmaantiede, Kaupan ja palveluiden maisteriohjelma) ja VTT. Turun kauppakorkeakoulussa projektin vastuullisena johtajana toimi professori Heli Marjanen ja tutkijana tohtorikoulutettava Anna-Maija Kohijoki
Julkaisuja
Mäntysalo, R., Joutsiniemi, A., Nenonen, S., Syrman, S. (toim.) (2012) Kestävät kauppapaikat verkostokaupungissa. Aalto yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA 11/2012. Maankäyttötieteiden laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto yliopisto, Espoo. KAVERI-hankkeen loppuraportti.
Kohijoki, A-M., Marjanen, H. (2013) The effect of age on shopping orientation − choice orientation types of the ageing shoppers. Journal of Retailing and Consumer Services, 20 (2), 165–172.
Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta (KOKKKA)
KOKKKA-hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä kauppakeskusten vaikutuksista suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntakehityksen kestävyyteen sekä keinoja edistää yhdyskuntakehityksen kestävyyttä kauppakeskussuunnitteluun liittyen. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään sellaisia seudullisten prosessien hallinnan välineitä, jotka mahdollistavat yhteisen näkemyksen kaupunkiseudun kehityksen suuntaviivoista ja reunaehdoista sekä tasapainon kaupallisen toiminnan julkisen sääntelyn ja edistämisen välillä. Tavoitteena oli löytää strategioita, joilla kauppakeskuksia kyettäisiin integroimaan paremmin ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja -kudokseen ja siten kehittää ratkaisuja päivittäisten matkaketjujen lyhentämiseksi sekä palvelujen saavutettavuuden edistämiseksi eri ihmisryhmille ja eri liikennemuotoja hyödyntäen. Hankkeen päärahoittaja oli Tekes.
Keskeisessä roolissa KOKKKA-hankkeessa oli kuluttajakysely, joka toteutettiin vuonna 2009 Helsingin ja Tampereen seuduilla. Tutkimusalueeseen kuului Helsingin seudulta Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ja Tampereen seudulta Tampere, Nokia, Kangasala, Pirkkala ja Lempäälä. Vastausprosentiksi muodostui Helsingin seudulla 25,5 % (4 582 vastaajaa) ja Tampereen seudulla 28,5 % (1 712 vastaajaa).
Tutkimushankeen konsortion muodostivat Teknillisen korkeakoulun (TKK) Maanmittaustieteiden laitos (koordinointi) ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, Tampereen teknillisen yliopiston EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio sekä Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen aine. Turun kauppakorkeakoulussa projektin vastuullisena johtajana toimi professori Heli Marjanen ja tutkijana tohtorikoulutettava Anna-Maija Kohijoki.
Julkaisuja
Kanninen, V. & A. Rantanen (toim.) (2010) Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 82. Espoo. KOKKKA-hankeen loppuraportti.
Kohijoki, A-M. (2011) Comparative study on grocery shopping behaviour and experiences of the elderly in Finland and Northern Ireland. Chapter in the anthology of the Nordic retailing research. Centre for Retailing, School of Business, Economics and Law, University of Gothenburg, Sweden.
Kohijoki, Anna-Maija (2011) The effect of aging on consumer disadvantage in grocery retail services among the Finnish elderly. Journal of Retailing and Consumer Services, 18:4, 370 –377.
Mylly-projekti on Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella vuonna 2001 aloitettu tutkimusprojekti. Sen keskeisenä tarkastelukohteena on kuluttajakäyttäytymisen muutos tilanteessa, jossa tarjonnan määrä ja sijainti muuttuvat lyhyessä ajassa huomattavasti. Tällaista ”muutosagenttia” edustaa tutkimuksessa vuonna 2001 avattu kauppakeskus Mylly.
Vastaava tilanne Turun seudulla oli Länsikeskuksen laajentuessa 1990-luvun alussa. Mylly, kuten Länsikeskus aikoinaan, edustaa kauppakonseptia, jollaista Turun seudulla ei aikaisemmin ole ollut tarjolla. Samoihin aikoihin Myllyn avaamisen kanssa Turkuun valmistui pitkään suunnitellun kävelykadun ensimmäinen vaihe. Tarjonnassa on siis tapahtunut muutoksia sekä määrällisesti, laadullisesti että sijainnin suhteen. Mylly-projektin muita tutkimuskohteita ovat ostopaikan valintaperusteet, kulkutavat, mentaalikartat, kuluttajien segmentointi, lähikauppojen rooli kaupan rakenteessa, sähköinen kaupankäynti ja postimyynti.
Mylly-projektin aineisto on kerätty vuosina 2001, 2003 ja 2006. Tutkimusalueen muodostavat Turku, Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen, Rusko, Vahto, Aura, Lieto, Piikkiö ja Kaarina. Aineisto käsittää näiden kuntien alueelta tilastoalueittain kiintiöitynä satunnaisotantana kerätyt postikyselyt. Lisäksi projektin yhteydessä on kerätty haastatteluaineistoa.
Mylly-projektin kuluttajapaneeli muodostettiin syksyllä 2001, jolloin toteutettiin ensimmäinen postikysely. Kyselylomake lähetettiin 6321 talouteen. Vastausprosentiksi saatiin 42. Syksyllä 2003 kyselylomake lähetettiin niille 2543 kotitaloudelle, jotka vastasivat vuoden 2001 kyselyyn. Näistä 1508 eli 59 prosenttia palautti lomakkeen. Tutkimuksen kolmas vaihe toteutettiin syksyllä 2006, jolloin kysely lähetettiin niille 1370 kotitaloudelle, jotka olivat vastanneet vuosien 2001 ja 2003 kyselyihin sekä 3494 uudelle kotitaloudelle. Lomakkeita palautettiin 2278 kappaletta eli 47 prosenttia. Kuluttajapaneelin muodostavat 856 kotitaloutta, joista 819 asuu vuonna 2006 samassa osoitteessa kuin vuonna 2001.
Kyselylomakkeet:
Mylly-projektiin liittyviä julkaisuja:
Marjanen, Heli - Malmari, Meri - Engblom Janne - Kohijoki, Anna-Maija (2020). Knowing the past, seeing the future − an exploratory study on the viability of retail patronage models based on revealed behaviour. Urban, Planning and Transport Research, 8:1, 98-124.
Marjanen, Heli - Kohijoki, Anna-Maija - Saastamoinen, Kaisa - Engblom, Janne (2019) Old Dogs Learning New Tricks? The Effect of Age and Generation on Shopping Behaviour. International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, 29:5, 549-567.
Kohijoki, Anna-Maija (2013) ONKO KAUPPA KAUKANA? Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus - ikääntyvien kuluttajien näkökulma. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, A-15:2013.
Marjanen, Heli - Engblom, Janne - Malmari, Meri (2013) Viability of demographic and behavioural independents in quantile regression models in predicting retail patronage. The International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, 23:5, 523–536.
Kohijoki, Anna-Maija (2011) The effect of aging on consumer disadvantage in grocery retail services among the Finnish elderly. Journal of Retailing and Consumer Services, 18:4, 370 –377.
Kohijoki, Anna-Maija (2008) Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Turussa. Yhdyskuntasuunnittelu, 46:2, 9-25.
Pitkäaho, Mari - Uusitalo, Jemina - Marjanen, Heli (2005) Suorittajia vai shoppailijoita? Ostopaikan valintaorientaatioon perustuvat kuluttajatyypit Turun seudulla 2003. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja Keskustelua ja raportteja 6:2005.
Pitkäaho, Mari - Uusitalo, Jemina - Marjanen, Heli (2005) Ostosmatkojen suuntautuminen ja ostopaikan valintakriteerit Turun seudulla vuosina 2001-2003. Mylly-projektin toinen vaihe. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja Keskustelua ja raportteja 3:2005.
Marjanen, Heli - Pitkäaho, Mari - Uusitalo, Jemina (2004) Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla vuosina 1990-2001 Mylly-tutkimuksen valossa. Yhteenveto vuosina 2001-2002 tehdystä tutkimuksesta. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja Keskustelua ja raportteja 7:2004.
Valmisteilla olevat väitöskirjat
- Alwis, Sidath: Empowering regional engagement: University adaptations for the third mission and the process of change in university ecosystem
- Kafle, Jagannath: Poverty alleviation through commercialization of native products with the help of development aid
- Vuorio, Kaisa: Moniulotteisen kaupunkikeskustan kehityksen mahdollistajat – case Helsinki
Valmistuneet väitöskirjat
- Gómez, Lucía (2024): FDI and technological advancement in the Global South. Perspectives on the emergence of Medellín as an investment hub
- Aarras, Nina (2015) Toisen jäte on toisen raaka-aine - Kierrätys ja uudelleenvalmistus taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä liiketoimintamahdollisuutena
- Räikkönen, Juulia (2014) Enabling experiences - The role of tour operators and tour leaders in creating and managing package tourism experiences
- Kohijoki, Anna-Maija (2013) ONKO KAUPPA KAUKANA? Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus Turun seudulla - ikääntyvien kuluttajien näkökulma
- Höyssä, Maria (2013) Where science meets its use - exploring the emergence of the practical relevance of scientific knowledge in the regional context
- Kibler, Ewald (2012) New venture creation in different environments: Towards a multilayered institutional approach to entrepreneurship
- Koistinen, Katri (2006) Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumissuunnittelu -Tapaustutkimus kauppakeskus Myllyn sijoittumisesta Raision Haunisiin
- Marjanen, Heli (1997) Distance and store choice: with special reference to out-of-town shopping.