EmoMA -tutkimushanke
Useimmat suuret yritykset ovat yrityskauppojen tuloksia. Monet ovat valinneet yrityskaupat myös tulevaisuuden kasvustrategiakseen. Johtajuuden näkökulmasta tämä on haasteellista, sillä yritykset ovat jatkuvan sisäisen muutoksen alaisia. Lisäksi yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti esimerkiksi globalisaation seurauksena. Olemassa oleva tieto ei riitä ohjaamaan yrityksiä toimimaan tässä kontekstissa, sillä huomiota on kiinnitetty lähinnä jatkuvuuteen ja toimintojen integraatioon. Yksilöitä ja heidän tunteitaan on tutkittu yllättävän vähän, vaikka nimenomaan yksilöt viime kädessä vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen. Katsommekin, että yritykset tarvitsevat konkreettista apua johtajuusprosessiensa ja henkilöstöhallintonsa kehittämisessä tunnejohtamisen suuntaan. EmoMA-projektin tavoitteena oli luoda uutta tietoa siitä, miten tunteet voidaan ottaa huomioon ja miten niitä voidaan hallita yrityksissä erityisesti yrityskauppojen jälkeisen muutoksen aikana. TEKES-rahoitteinen EmoMA-projekti toteutettiin Turun kauppakorkeakoulussa 1.1.2015-31.3.2017.
Tutkimushanke pähkinänkuoressa
Yrityksen ostaminen on aina jossain määrin tunteellista, mutta kulttuurierot lisäävät tunteiden hallinnan vaikeutta. Siten tunteiden käsittely kulttuurienvälisessä, alati muuttuvassa yrityskontekstissa on haastavaa. Toisaalta tunteiden ilmaisuun liittyvistä sosiaalisista säännöistä virtuaalisessa ympäristössä tiedetään hyvin vähän. Aiempi tutkimus viittaa jaettujen sääntöjen sekä positiivisen ilmaisun tärkeyteen. Tästä huolimatta tiedämme toistaiseksi varsin vähän siitä, miten tunteiden välitys ja tulkinta muuttuvat virtuaalikontekstissa, esimerkiksi virtuaalisissa työryhmissä tai virtuaalisten kommunikaatiovälineiden johdosta.
Tutkimustulokset osoittavat, että virtuaalisten kommunikaatiovälineiden lisääntyessä on panostettava entistä enemmän tunnejohtamiseen. Yrityskaupan integraatiovaihe edellyttää onnistuakseen vuorovaikutusta kasvokkain. Kansainvälisissä yrityskaupoissa tämä on haastavaa. Mitä enemmän yritys pystyy edistämään keskustelua ja vuorovaikutusta kasvokkain integraatiovaiheen alkupuolella, sitä helpompaa virtuaalinen kommunikaatio ja tunnejohtaminen ovat myöhemmin. Virtuaalinen kommunikaatio ja erilaiset digitaaliset menetelmät puolestaan ovat tärkeitä kommunikaation ylläpitämisessä ja päivittäisessä kommunikaatiossa. Kommunikaation määrä ja laatu ovat tärkeitä yrityskaupan integraatiovaiheen luottamuksen muodostamisessa ja tunteiden johtamisessa. Epätietoisuus ja epävarmuus tulevaisuudesta herättävät pelkoa, ahdistusta, surua ja vihaa.
Tunneilmaisuja on havaittavissa kielen monilla tasoilla, mukaan lukien sanallisessa ja sanattomassa viestinnässä. Vaikka tunnekielissä on samankaltaisuuksia, tunteiden ilmaisuun eri kulttuureissa liittyy hyvin monimuotoista sosiaalisia sääntöjä. Tämä on otettava huomioon myös kulttuurienvälisessä yrityskontekstissa, jossa työntekijät edustavat erilaisia kulttuuritaustoja.
Tutkimustulokset osoittavat, että dialogilla on erityinen asema kommunikaation laadun arvioinnissa. Dialogilla tarkoitetaan tässä yhteydessä syvällistä, vuorovaikutteista, yhteiseen päämäärään pyrkivää kommunikointia. Näin ollen dialogi on keino luoda työntekijöille mahdollisuus osallistua yrityskaupan etenemiseen, mikä lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista uuteen, kaupan muodostamaan yritykseen. Onnistuneen dialogin perustana on yhteisen ymmärryksen ja kielen rakentaminen, eli työntekijöille tulisi antaa aikaa ja mahdollisuus yhdessä omaksua integraation tuomat muutokset niin työn arkipäivään kuin yrityksen uuteen identiteettiin nähden. Onnistunut dialogi auttaa yrityksiä lisäämään työntekijöiden positiivisia tunteita yrityskauppaa kohtaan, mikä taas osaltaan auttaa välttämään ja ratkaisemaan mahdollisia konfliktitilanteita kaupan ja erityisesti kaupan jälkeisen integraation aikana.
Tunteet voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Tunnearvoa tarkastellessa on kuitenkin otettava huomioon myös tunnetarpeiden ja tunteisiin liittyvien odotusten tyydyttäminen. Tunnearvo on sidoksissa identiteettiin, sillä tunteet ovat avainroolissa suurien menetysten jälkeen tapahtuvassa identiteetin uudelleenluomisessa.
Käytännössä tunteen arvolla viitataan siihen miten tasapainossa positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat organisaatiossa. Olemassa oleva tutkimuskirjallisuus keskittyy erityisesti negatiivisten tunteiden merkitykseen yrityskauppojen jälkeisessä integraatiovaiheessa. Pelko ja epävarmuus työpaikasta ja tulevaisuudesta, sekä suru identiteetin menettämisestä ja ahdistus muutokseen liittyen ovat tavanomaisia tunteita. Yrityskaupat voivat kuitenkin myös herättää iloa ja ylpeyttä. Tutkimuksessamme yritykset, jotka olivat pitkään olleet sijoittajan omistuksessa ottivat iloisesti vastaan uutisen uudesta perheyritysomistajasta. Vastaavasti työntekijät voivat kokea ylpeyttä siitä, että heidän yritys osti toisen yrityksen eikä päinvastoin. Positiivisuus voi syntyä myös muutoksesta ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista. Positiivisten tunteiden tunnistaminen ja niiden vahvistaminen on tärkeää integraatiovaiheessa muutosjohtamisessa. Positiiviset tunteet vahvistavat työntekijöiden identifioitumista yritykseen ja ovat tärkeitä myös yhteisen yritysidentiteetin luomisessa.
Yrityskaupat herättävät paljon tunteita. Tutkimuksemme mukaan yrityskaupan aikana tunteita esiintyy laidasta laitaan, positiivisia ja negatiivisia ja usein molempia jopa yhtä aikaa. Jokainen kokee yrityskaupan omalla tavallaan, arvioiden tilannetta omasta näkökulmastaan. Johtamisen kannalta on tärkeää tunnistaa ja kohdata yrityskaupan synnyttämät tunteet. On hyväksyttävä, että ostavassa ja ostetussa organisaatiossa voi olla samanaikaisesti erilainen tunneilmapiiri, ja yhdessä organisaatiossa voi samanaikaisesti esiintyä erilaisia tunteita.
Suurin syy negatiivisten tunteiden takana on usein liian suuri työtaakka ja epävarmuus tulevaisuudesta. Integraatio kuormittaa valtavasti tiettyjä osastoja mm. IT, HR ja talousosastoa. Työtaakan jakaminen tasapuolisemmin ja oikea resursointi auttavat vaikean jakson yli. Jatkuva tiedottaminen, vaikka mitään uutta uutisoitavaa ei olisi, on tärkeätä epävarmuuden hallitsemisessa. Hyvä tunnejohtaja myös hyväksyy tunnekirjon, kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta tunnistaa milloin tunnetasapaino on järkkymässä.
Raitis, J., Harikkala-Laihinen, R., Hassett, M. and Nummela, N. (Eds.) (2018) Socio-Cultural Integration in Mergers and Acquisitions - The Nordic Approach. Palgrace Macmillan.
Hassett, M., Reynolds, S-N. and Sandberg, B. (2018, forthcoming) The Emotions of Top Managers and Key Persons in Cross-Border M&As: Evidence from a longitudinal case study. International Business Review.
Harikkala-Laihinen, R., Hassett, M., Raitis, J. and Nummela, N. (2018) Dialogue as a source of positive emotions during cross-border post-acquisition socio-cultural integration. Cross Cultural and Strategic Management, Vol. 25 No. 1, 183-208.
Hassett, M., Harikkala-Laihinen, R., Nummela, N. and Raitis, J. (2018) Emotions and virtual teams in cross-border acquisitions. Zerbe, W.J., Härtel, C.E.J., Ashkanasy, N., & Petitta, L. (Eds.) Research on Emotions in Organizations, Volume 14, Emotions and Identity, Emerald Group Publishing Limited.
Harikkala-Laihinen, R., Hassett, M., Nummela, N. and Raitis, J. (2017) Mirror, mirror on the wall...Emotional reflections of a cross-border M&A in media. 43rd European International Business Academy (EIBA), Milan, 14.12.-16.12.2017.
Harikkala-Laihinen, R., Hassett, M., Nummela, N. and Raitis, J. (2017). The good, the bad and the ugly: Emotional leadership following an acquisition. 13th Vaasa IB Conference, Vaasa, Finland, 23-25.8.2017.
Raitis, J., Harikkala-Laihinen, R., Hassett, M. and Nummela, N. (2017) Finding positivity during a major organizational change – In search of triggers of employees’ positive perceptions and feelings, In: Zerbe, W.J., Härtel, C.E.J., Ashkanasy, N., & Petitta, L. (Eds.) Research on Emotions in Organizations, Volume 13, Emotions and Identity, Emerald Group Publishing Limited.
Raitis, J., Harikkala-Laihinen, R., Hassett, M. and Nummela, N. (2017) Identity work in the merger of equals: Unfolding shared understanding through organizational values. EGOS conference, Copenhagen, Denmark, 6.-8.7.2017.
Hassett, M., Harikkala-Laihinen, R., Nummela, N. and Raitis, J. (2017) Emotions in cross-border acquisitions – Perspectives from the parent company, 44th Annual Conference AIB UKI 2017, Henley Business School, Reading, UK, 6.4.-8.4.2017.
Projektin tutkijat
Nummela Niina, Professori (KTT), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Erikoisosaamisalueet: PK-yritysten kansainvälistyminen, kansainvälinen yrittäjyys, kansainväliset yrityskaupat, tutkimusmetodologia.
Hassett Melanie, Tutkijatohtori (KTT), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Erityisosaamisalueet: yrityskaupat, yrityskauppojen jälkeiset organisaatiomuutokset.
Raitis Johanna, Tutkijatohtori (KTT), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Erityisosaamisalueet: organisaatioidentiteetti ja -kulttuuri, identifikaatio, arvot, monikansalliset yritykset, kulttuurienvälinen tutkimus.
Harikkala Riikka, Tohtorikoulutettava (KTM), Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Erityisosaamisalueet: tunteet yrityskaupoissa, kansainväliset neuvottelut.
Asiantuntijat
Angwin Duncan, Oxford Brooks University, UK
Ghauri Pervez, King’s College, London, UK
Very Philippe, EDHEC, Nice, France
Tutkimuskumppanit
Boiger Michael, PhD, Center for Social and Cultural Psychology, University of Leuven/Max Planck Institute for Human Development, Berlin
Cooper Cary, Professor of Organisational Psychology, Lancaster University, UK
Kövecses Zoltan, Professor of Linguistics, Eötvös Loránd University, Budapest, Hungary
Majid Asifa, Professor of Language, Communication and Cultural Cognition, Radboud University, Nijmegen, Netherlands/Max Planck Institute for Psycholinguistics
