Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on edistyksellinen tutkimusyhteisö. Tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on sekä vahvistaa perinteisiä lähestymistapoja että kehittää samalla uusia.
Tiedekunnassa tehdään korkealaatuista tutkimusta kaikilla oikeudenaloilla, ja tutkimus kattaa useita erilaisia tutkimusaloja tiedon ja teknologian sekä algoritmien ja keinoälyn oikeudellisesta tutkimuksesta aina sukupuolentutkimukseen ja oikeussosiologiseen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä ilmapiirissä, sillä työyhteisöömme kuuluu tutkijoita eri puolilta maailmaa. Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan ja sen oikeuskäytäntöjen kehittämiseen kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen kautta ja tuottamalla tutkimukseen perustuvaa opetusta. Oikeustieteellinen tiedekunta on myös menestynyt QS World University Rankings by Subjects –vertailussa, ja useat tutkijamme toimivat kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimukseen liittyvissä luottamus- ja arviointitehtävissä. Tutkijamme osallistuvat myös Suomessa käytävään oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainvalmisteluun.
Tiedekunnan tutkimushankkeille on myönnetty kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta. Osa projekteista keskittyy puhtaasti oikeudellisiin kysymyksiin, osa taas on poikkitieteellisiä. Useat tutkimusprojektit sisältävät yhteistyötä toisten tiedekuntien, yliopistojen tai yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tutkimuksen painopistealueet
Tutkimusprojektit ja -ympäristöt
Algoritmic Agencies and Law (AALAW) is a research project funded by the Academy of Finland. The project started in September 2018 and will run until August 2022.
The AALAW research horizon builds on a hypothesis of profound discontinuity. Algorithms will introduce non-human agency onto the regulatory playing field. As legal imaginations are inherently humanist offshoots of Cartesian thought, the traditional regulatory modalities seem bound to lose their grip.
We aim to make sense of what happens when these new agents and law collide, interact and interfere with each.
The project moves in three domains. It addresses criminal law, private law and legal theory impact of algorithmic agents, seeking to anticipate the transformation the introduction of algorithmic agencies will trigger in each of the domains.
Projektin johtaja: Mika Viljanen
Lisätiedot projektin blogissa
Algoritmijohtamisen laajempi käyttö työelämässä johtaa ristiriitaisiin lopputuloksiin. Yhtäältä se mahdollistaa erilaisten joustavien työmuotojen (esimerkiksi alustatyö, etätyö) käytön ja edistää työntekijöiden suojaa, toisaalta algoritmijohtaminen voi olennaisesti heikentää työntekijän asemaa ja työehtoja. Projektin tarkoituksena on tutkia, mikä rooli lainsäädännöllä on tässä prosessissa. Työelämää sääntelee pääasiallisesti työoikeus, mutta algoritmijohtamista ei voida käyttää ilman henkilötietojen käsittelyä. Projektissa tutkitaankin sekä työ- että tietosuojaoikeudellisia rajoituksia algoritmijohtamisen käytölle työelämässä, selvitetään mahdolliset lainsäädännölliset aukot ja tehdään ehdotuksia tulevaa lainsäädäntöä varten.
Projektin johtaja: Annika Rosin
Oikeustieteellinen tiedekunta on mukana yhteiseurooppalaisessa BIGPICTURE-hankkeessa, jonka tarkoituksena on luoda suuri digitoitujen kudosleikkeiden tietokanta digitaalisen patologian, tutkimuksen ja tekoälypohjaisen diagnostiikan kehittämiseen. Hankkeessa luodaan tarvittava tietojärjestelmäinfrastruktuuri ja selvitetään oikeudelliset ja eettiset haasteet ja ratkaisut potilaiden yksityisyyden varmistamiseksi. Hankkeeseen osallistuu niin julkisia kuin yksityisiäkin tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 70 miljoonaa euroa. Tästä Turkuun saadaan vain pieni osa, 57.000 euroa, mutta meillä on keskeinen rooli suurhankkeen oikeudellisten haasteiden tutkimisessa. Oikeus- ja etiikkaosiota koordinoi ylätasolla eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri BBMRI ERIC ja työtä tehdään yhdessä Italian Milano-Bicocca ja Belgian KU Leuven -yliopistojen kanssa. Suomesta hankkeessa ovat mukana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy ja lisäksi Turun Auria Biopankki mahdollisena kudosleikeaineistojen toimittajana.
Lisätietoja: Tom Southerington
The aim of the project is to offer a critical and realist vision of what happens when internet intermediaries are imposed duties to balance and enforce fundamental rights in their decision-making, as concerns for example moderation of user-created content in social media or filtering of copyrighted content. Such new types of obligations have multiplied in recent EU laws. The rise of global platforms is a paradigmatic development of our time, affecting profoundly democracy and rights. The project uses transparency reports of intermediaries, decisions on user complaints, legislation, case law, technology standards and scholarly work and analyses them through many-sided socio-legal methods. The research will be conducted at the University of Turku. The results will be useful for Finland, the EU and other territories when selecting their regulatory strategies in a world where private global platforms and intermediaries possess unforeseen decision-making power over the rights of others.
Project leader: Tuomas Mylly
ETAIROS-tutkimushanke edistää tekoälyn soveltamista eettisesti eri liike-elämän aloilla ja julkisessa hallinnossa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää eettisiä periaatteita sisältäviä suunnittelumenetelmiä ja sovelluksia sekä parantaa tekoälyä koskevaa sääntelyä.
Käytännön teema-alueita hankkeessa ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, ikääntyminen, turvallisuus, yhteiskunnallinen vakaus, autonomiset järjestelmät, sekä yhteiskunnallinen ohjaus ja sääntely.
Lisätietoja hankkeen kotisivuilta
Projektin johtaja: Mika Viljanen
Projektin tarkoitus on yksinkertaistaa kansainvälistä perimystä tapauksissa, joissa koko perimykseen soveltuva laki myöntää kiinteää omaisuutta koskevan esineoikeuden, joka on tuntematon sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa oikeuteen vedotaan. Näissä tilanteissa Euroopan unionin perintöasetuksen artikla 31 määrää muuntamisesta ”lähinnä vastaavaksi kyseisen valtion lain mukaiseksi esineoikeudeksi ottaen huomioon kyseisellä esineoikeudella tavoitellut päämäärät ja edut sekä sen vaikutukset.” Tämä on haastava tehtävä, sillä ratkaistakseen asia, on oikeudellisten asiantuntijoiden tunnettava kummankin tapaukseen soveltuvan lain sisältämät esineoikeudet. Tulos voi myös olla osapuolten kannalta vaikeasti ennakoitavissa. Projekti analysoi ja kehittää työkaluja, jotka tuovat oikeusvarmuutta esineoikeuksien muuntamiseen kansainvälisissä perimysasioissa. Projekti pyrkii luomaan esineoikeuksien vastaavuusjärjestelmän, jonka avulla voidaan ennakoida, mikä lex situs -säännön mukaan valikoituvan lain mukainen esineoikeus vastaa perimykseen sovellettavan lain tarjoamaa esineoikeutta. Vastaavuusjärjestelmä olisi käytettävissä e-justice-verkkoalustan kautta, joka auttaisi perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimysasiaan sovellettavan lain mukaisen, vastaavan esineoikeuden. Järjestelmän luomiseksi projekti analysoi eri jäsenvaltioiden voimassa olevia esineoikeuksia ja muodostaa yhtenäistettyjen kriteerien pohjalta jokaisesta esineoikeudesta luonnehdinnan, joka tukee vastaavan esineoikeuden tunnistamista (ei-velvoittavasti). Lisäksi projekti muotoilee englanninkielisen selityksen tavoitteistaan ja tarkoitusperistään, auttaen perimysasiaa käsitteleviä viranomaisia löytämään perimykseen sovellettavan lain (lex successionis) säätämää oikeutta lähinnä vastaavan esineoikeuden. Projekti pyrkii sisällyttämään suunnittelemansa e-justice-verkkopalvelun olemassa oleviin, jäsenvaltioiden perimysasioita käsittelevien viranomaisten (erityisesti kiinteistörekisteriviranomaisten) käyttämiin yhteistyöverkostoihin, luoden näin yhteistyökeinon eri jäsenvaltioiden viranomaisten välille.
Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola
IDA analysoi laaja-alaisesti digitalisaation ja datavetoisen kulttuurin vaikutusta sosiaalisiin rooleihin ja suhteisiin sekä niihin liittyviä haavoittuvuuksia. Projekti tutkii ja kehittää demokraattisia tapoja henkilökohtaisen datan hallitsemiseen, suojaamiseen, jakamiseen ja käyttöön sekä tarkastelee intimiteetin oikeudellisia ulottuvuuksia. Monitieteinen IDA-konsortio yhdistää muun muassa oikeustiedettä, mediatutkimusta, designin tutkimusta, pelitutkimusta, tietojenkäsittelytiedettä ja sukupuolentutkimusta.
Datavetoisessa kulttuurissamme työelämän ja yksityiselämän siirryttyä yhä vahvemmin dataa tuottavien digitaalisten laitteiden, sovellusten ja palveluiden varaan, on myös uhka henkilökohtaisen datan vuotamiselle ja väärinkäytöksille kasvanut. Henkilökohtaisen datan omistukseen ja suojaamiseen liittyvä oikeudellinen säätely kehittyy jatkuvasti. Yksityisyys – ja intimiteetti – on laajasti tunnustettu tärkeäksi, suojeltavaksi arvoksi. IDA:ssa tarkastellaan intimiteetin oikeudellisia ulottuvuuksia, yksityisyyden ja julkisuuden välistä rajapintaa sekä siihen liittyviä haavoittuvuuksia datavetoisessa kulttuurissa. Nykykäytäntöjen kriittisen arvioinnin lisäksi hanke edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yksityisyyttä painottavia ratkaisuja.
IDA-projektin oikeudellinen työpaketti kattaa teemoja kuten intiimiys, yksityisyydensuoja, tietosuoja, data, digitalisaatio, media, tietoyhteiskunnan demokratiaa sanavapaus ja vihapuhe. Tutkijamme analysoivat esimerkiksi puettavaa teknologiaa työelämän yksityisyydensuojan perspektiivistä, tietosuojavaatimusten toteutumista terveys- ja hyvinvointisovelluksissa, tekoälyä koskevaa oikeudellista viitekehystä sekä immateriaalioikeusjärjestelmässämme ilmeneviä yksilöiden haavoittuvuuksia.
Projektin johtaja: Anne Alvesalo-Kuusi
Projektin tutkijat: Heidi Härkönen
The Academy of Finland PostDoc project JuDiCe paves the way for a new framework of justice combining the data and the spatial/urban dimension.
The hypothesis of JuDiCe is that we often remain unaware of technologies’ silent working and of the data that start living an independent life (the “data-double”), after being seamlessly collected via personal devices and/or recording apparatuses on the streets. Still, technology’s silent working and the “data-double” do affect people’s identities, behaviours and movements in the urban space in a way that requires ethical attention and commitment. Specifically, JuDiCe asks how (in)justice occurs in blended (physical/digital) urban spaces.
In terms of impact, JuDiCe’s ambition is to respond to the future problems of justice generated in the blended (physical/digital) urban environments.
JuDiCe is developed across science of space (geography) and justice (law) and brings together in a novel way the human, the spatio-legal, and the technological dimensions.
Project leader: Postdoctoral Researcher Miriam Tedeschi
Kestävyyden hyväksi työskentelevien desentralisoitujen autonomisten organisaatioiden (DAO) kriittisen tarkastelun hanke (CIDS) kysyy, ovatko digitaaliset olennot virtuaalivaltion, globaaliosuuskuntien vai kansalaisjärjestöjen kaltaisia; ovatko julkishyödykkeitä kuten luonnonsuojelua tai reilua rahoitusta tarjoavat DAO:t hyväksi sekä maailmanlaajuiselle että paikalliselle kestävän kehityksen ruohonjuuriaktivismille? Mikä niitä ajaa ja miten? Jokainen tarvitsee digitaalisen maailman eli 'kybertilan' karttaa ja tietoa sen uusista toimijoista. Hankkeemme tukee paitsi DAO:jen hallintaa, myös niiden kohtaamista, mikä puolestaan vahvistanee ruohonjuuritason demokraattista osallistumista ja saattaa kasvattaa kestävää kehitystä tavoittelevan toiminnan määrää, laatua ja hallintaa. Eräät kestävää kehitystä tukevat DAO:t tähtäävät myös paikallisyhteisöjen tukemiseen pandemian kohtaamisessa ja jälkihoidossa. Hanke edistää kybertilan ilmiöiden kriittistä ymmärrystä ja hälventää tuntemattoman pelkoa.
Projektin johtaja: Outi Korhonen
"Kuka säätää?" -hankkeessa kehitetään peruskoulun 9.-luokkalaisille suunnattu roolipeli, jossa simuloidaan ja käsitellään lainvalmistelun varhaisia vaiheita sekä niihin liittyviä osallistumismahdollisuuksia. Simulaatiomainen peli tukee 9.-luokan oppimistavoitteita yhteiskuntaopissa, ja täydentää oppimateriaalia varhaista lainvalmistelua ja osallistumista koskevilla tieto- ja taitosisällöillään.
Hankkeen lopullisena tuotoksena on opettajien ohjattavaksi kehitetty roolipeli, johon tarvittavat sähköiset sekä tulostettavat materiaalit ja ohjeet ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Hanketta rahoitetaan Suomen Kulttuurirahaston Tiedekasvastus-apurahasta.
Lakitutka on avoin tutkimusinfrastruktuuri, joka kokoaa yhteen kotimaisen lainvalmistelun eri vaiheisiin liittyvät julkiset poliittiset ja oikeudelliset asiakirjat. Lakitutka tekee lainvalmistelua läpinäkyväksi paitsi eri alojen tutkijoille myös kansalaisille - edistäen samalla yhtä demokratian kulmakivistä, kansalaisten tiedonsaantia.
Turun yliopiston johtama työryhmä rakentaa uutta oikeuden ja politiikan rajapinnan tutkimusinfrastruktuuria (LAWPOL) hyödyntäen olemassa olevaa Lakitutka.fi-palvelua sekä laajaa FINPARL-politiikka-aineistoa. LAWPOL-hankkeessa laajennetaan Lakitutkan tavoitteita julkisen tiedon löydettävyydestä, läpinäkyvyydestä ja hyödynnettävyydestä. Aineistoja laajennetaan, uusia tutkimustyökaluja kehitetään, ja käyttö mahdollistetaan myös ruotsin kielellä yhteistyössä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja Åbo Akademin kanssa. LAWPOL-hankkeessa tehtävän kehitystyön myötä kaikkien saatavilla olevat tutkittavat aineistot laajenevat muun muassa parlamenttiaineistoihin, poliittisiin ohjelmiin, EU:n lainvalmistelumateriaaleihin, tuomioistuinratkaisuihin ja tutkimuskirjallisuuteen, eli aineistot keskittyvät monipuolisesti politiikan ja lain eri osa-alueisiin. Myös aineistojen historiallinen laajentaminen jatkuu LAWPOL-hankkeen myötä yhä kauemmas 1900-luvun puolelle.
Lakitutkan rahoittajat
Lakitutka on kehitetty Turun yliopistossa. Lakitutkaa kehitetään edelleen SILE-hankkeen yhteydessä erityisesti lainvalmistelun saavutettavuuteen keskittyen sekä LAWPOL-hankkeessa laajentaen palvelussa saatavilla olevaa asiakirja-aineistoa.
SILE-hanke
SILE-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.
https://www.hiljaisettoimijat.fi/
LAWPOL-hanke
LAWPOL-konsortio on saanut Suomen Akatemialta FIRI2022: Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit -rahoituksen vuosille 2023-2025. Rahoitus on osa EU:n elpymisvälinerahoitusta.
Yhteystiedot: lakitutka@utu.fi
Law, space and justice is a social justice-oriented multidisciplinary research environment at the Turku Law Faculty. Gathering researchers from a variety of backgrounds such as law and society, legal geography, feminist and queer theory, we host discussions, workshops, seminars and other events. We strive to push disciplinary boundaries and to create a caring academic space where multiple perspectives and experiences are welcome.
Additional information in the project's web site.
More information: Miriam Tedeschi
Digitalisaation mahdollistamat teknologiat liittyen esineiden internettiin ja tekoälyyn muovaavat merkittävästi yhteiskuntaamme. Näiden teknologioiden avulla kerätään suuria tietomassoja, joita voidaan hyödyntää lukemattomin tavoin. EU:ssa on havaittu tietomassojen hyödyntämiseen sisältyvä potentiaali talouskasvulle. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin pääsyä tietomassoihin. Myös kilpailun ja innovaatioiden edistäminen edellyttävät tietomassojen käyttömahdollisuuksien turvaamista. Vastakohtana tiedon avoimuudelle on kuitenkin vast’ikään implementoitu EU liikesalaisuusdirektiivi. Direktiivin sääntöjä on kuitenkin mahdollista tulkita siten, että teknologinen kehitys huomioidaan. Tämä tutkimuksen tavoitteena on analysoida liikesalaisuuksien khimaira-luonnetta immateriaalioikeuksien ja sopimattoman kilpailun sääntelyn välimaastossa. Tutkimuksessa tehdään liikesalaisuussääntelyyn tulkintaehdotuksia, jotka sopivat yhteen datatalouden edellytysten kanssa.
Projektin johtaja: Ulla-Maija Mylly
Projektin päätarkoitus on tuottaa tietoa siitä, mitä riskejä ja mahdollisuuksia lohkoketjuteknologia luo oikeusjärjestelmälle sekä analysoida, kuinka aikaansaadaan lainsäädäntöä, joka tukee kehityksen positiivisia puolia. Tutkimus aiheen saralta on merkityksellistä, jotta lainsäädännöllinen sakea sumu hälvenisi. Useimmat lohkoketjuilmiöt, kuten kryptovaluutat, ovat taipuvaisia valumaan perinteisten lainsäädännöllisten rakenteiden raoista. Täten monet oikeusjärjestykset suhtautuvat varauksella lohkoketjuteknologioihin, suosien rajoittavia ja riskiaversiivisia sääntelymalleja. Tahdomme kuitenkin uskoa kehityksen positiiviseen potentiaaliin; on merkityksellistä tutkia ja kehitellä lainsäädännöllisiä malleja, jotka tukevat lohkoketjuteknologioiden progressiivisia piirteitä.
Projektin johtaja: Outi Korhonen
Mobile Futures on monitieteinen konsortiohanke, jonka tavoitteena on edistää oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa keskittymällä kotoutumiseen luottamukseen perustuvana, kaksisuuntaisena prosessina. Konsortion johtoajatuksena on, että inklusiivinen yhteiskunta on kestävämpi väestönmuutosten tuomien haasteiden edessä.
Konsortion ensisijaisia tavoitteita ovat hyvien väestösuhteiden ja kulttuuri- ja työelämän monimuotoisuuden edistäminen sekä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja torjuminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mobile Futures korostaa sosiaalisen ja institutionaalisen luottamuksen merkitystä hyvien väestösuhteiden kehittämisessä. Hyödynnämme hankkeessa kriittistä kotoutumisen tutkimusta. Se haastaa aikaisempia lähestymistapoja kotoutumiseen, joissa yhteiskunta näyttäytyy neutraalina kotoutumisen “areenana” ja itse kotoutumisprosessi maahanmuuttajien ja heidän perheidensä vastuuna – ja usein myös ongelmana. Mobile Futures korostaa tarvetta lähestyä kotoutumista luottamukseen perustuvana prosessina, joka koskee koko yhteiskuntaa.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa sovelletaan ja kehitetään Living Lab -menetelmää, jossa tutkijat ja hankkeen yhteistyökumppanit etsivät yhdessä tunnistamiinsa ongelmiin ratkaisuja ja rakentavat yhteiskunnallista luottamusta. Hanke keskittyy luottamuksen rakentumiseen neljän työpaketin (TP) kautta: luottamus oikeuteen (TP2), luottamus informaatioon (TP3), luottamus työmarkkinoilla (TP4) ja luottamus arjen kohtaamisissa (TP5).
Konsortiota johtaa kansainvälisen oikeuden professori Magdalena Kmak Åbo Akademista (ÅA). Varajohtajana ja TP5:n johtajana toimii akatemiatutkija Johanna Leinonen (Oulun yliopisto). Muut työpakettien johtajat ovat erikoistutkija Daniela Alaattinoğlu (TP2, Turun yliopisto), professori Gunilla Widén (TP3, ÅA) ja tutkimusjohtaja Elli Heikkilä (TP4, Siirtolaisuusinstituutti, SI). Vuorovaikutusvastaavana toimii toimitusjohtaja Saara Pellander (SI) ja konsortion hankekoordinaattorina Yasmin Samaletdin (ÅA). Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat mm. työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen osaamiskeskus, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) sihteeristö, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry ja Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor.
Monimuotoisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen (Mobile Futures) on kuusivuotinen tutkimushanke, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Mobile Futures on osa STN:n Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut, DEMOGRAPHY (2021–2027) -tutkimusohjelmaa.
Lisätietoja: Daniela Alaattinoglu
Tämä pioneerihanke tutkii oikeudellista tietotaitoa (legal literacy), joka tässä on määritelty oikeudelliseksi ja prosessuaaliseksi tiedoksi ja taidoksi, kansan (miesten, naisten ja lasten) parissa Suomessa pitkän 1800-luvun aikana.
Projektin päätutkimuskysymykset ovat:
- Keitä olivat Suomen maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen maallikot, joilla oli oikeudellista tietotaitoa?
- Millaista oikeudellista tietoa ja taitoa heillä oli ja kuinka paljon?
- Miten he olivat saaneet oikeudellista tietotaitoa? Millaisia oikeudellisia kirjoja heillä oli käytössään?
- Millaisen aseman nämä oikeudellista tietotaitoa omaavat henkilöt saivat yhteisöissään? Miten oikeudellinen tietotaito vaikutti heidän sosiaaliseen liikkuvuuteensa ja henkilökohtaiseen talouteensa? Loiko se jännitteitä?
- Millaisia muutoksia ajanjakson aikana tapahtui ja miksi? Miten ne liittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin?
Projekti tutkii ja analysoi tavallisia ihmisiä, joilla oli eri tasoista käytännöllistä oikeudellista tietoa ja osaamista. Nämä henkilöt toimivat välittäjinä ja tulkkeina virallistahoihin nähden ihmisten arkielämän oikeudellisissa kysymyksissä ja ongelmissa.
Tutkimus keskittyy ennen kaikkea maaseutuun, mutta kaupunkeja ja tiettyjä erityisryhmiä kuten kätilöitä tarkastellaan myös hankkeessa. Tutkimuskausi on noin 1750-1920, Ruotsin vallan loppuajoista Suomen itsenäistymiseen.
Projektin johtaja: Mia Korpiola
Lisätietoja projektin kotisivuilla.
LEXSECURE-projekti tutkii ylikansallisten toimitusketjujen oikeudellista perustaa ja sitä, miten kriittisten tuotteiden, kuten terveydenhuollon varusteiden, toimitusketjut voitaisiin turvata globaaleissa kriiseissä. Nykyisen ylikansallisen kaupan järjestelmän lähtökohta on, että vapaa ja tehokas vaihdanta edellyttää, että valtioiden puuttuminen järjestelmään minimoidaan. Samalla järjestelmään on rakennettu useita poikkeuksia, joihin valtiot ja yksityiset toimijat voivat vedota sisäisten kriisien kohdalla. Jos järjestelmää kohtaa globaali kriisi, kuten hallitsemattomat pakolaisvirrat, ilmastonmuutos tai pandemia kuten COVID-19, on vaara, että valtioiden koordinoimaton ja häikäilemätön poikkeuksien hyväksikäyttö aiheuttaa häiriöitä, jotka estävät kriittisiä varusteita saavuttamasta niitä eniten tarvitsevia. LEXSECURE kartoittaa nykyisen kansainvälisen kaupan poikkeusjärjestelmän ja arvioi toimitusketjujen turvaamisen vaihtoehtoja tulevia järjestelmätason kriisejä silmälläpitäen.
Projektin johtaja: Jaakko Salminen
Tutkimuskonsortio JuRe tutkii, kuinka poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat taata, että palautuminen Covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla – sekä Suomessa että muualla. Konsortio kokoaa yhteen tutkijoita kansainvälisten suhteiden, valtio-opin, poliittisen historian, julkishallinnon ja oikeustieteen alalta. JuRen tutkimustieto mahdollistaa osallistumisen poliittisiin, oikeudellisiin ja hallinnollisiin prosesseihin, jotka vahvistavat kansalaisten kokemusta Covid-19-pandemian jälkeisen palautumisen oikeudenmukaisuudesta. JuRe hahmottelee tasapainoista valtiosääntöistä kehystä pandemiasta selviytymiseen ja palautumiseen, ja sen painopiste on päätöksenteon avoimuudessa, kansalaisten luottamuksessa oikeudelliseen valvontaan ja yksilöllisten sekä kollektiivisten perusoikeuksien tasapainoisessa toteutumisessa, usein maavertailujen näkökulmasta.
Konsortio tuo yhteen tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista.
Hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama.
Konsortion johtaja: Janne Salminen
COVID-19-pandemia on heijastunut suomalaiseen yhteiskuntaan hyvinvoinnin ongelmina, oppimisvajeena sekä opintojen viivästymisinä ja koulutuksen keskeyttämisinä. Ennen kaikkea se on lisännyt riskiä yhdenvertaisen, laadukkaan koulutuksen saavutettavuuteen. EduRESCUE-tutkimushankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvia yhteiskunnallisia ja oikeudellisia ratkaisuja, työkaluja ja selviytymisstrategioita vahvistamaan suomalaisen koulujärjestelmän ja yhteiskuntamme kykyä selviytyä vastaavista kriiseistä tulevaisuudessa.
Projektin johtaja: Tuulikki Mikkola
PENVOL-tutkimushankkeessa tutkitaan rikosseuraamusalan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä Suomessa. Erityisesti hankkeessa pyritään selvittämään yhteistyön laajuutta ja sisältöjä eri puolella Suomea sekä yhteistyöhön liittyviä mahdollisia etuja, haasteita ja vaikutuksia eri toimijoiden näkökulmasta.
Lisätietoja tutkimushankkeen kotisivuilta
Hankkeen vastuullinen tutkija: Maija Helminen
DIMECCin Sea for Value -ohjelmassa (S4V) pyritään laajaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuteen tuottamalla tutkimukseen perustuvia suosituksia sääntelyyn, liiketoimintaan, datan käyttöön ja jakamiseen sekä standardisointiin. Ohjelma koostuu useasta projektista. Näistä ensimmäinen, Fairway, keskittyy tulevaisuuden väyläpalvelujen kehittämiseen ja testaamiseen sekä etäluotsaukseen.
Oikeustieteellinen tutkimus hankkeessa keskittyy älykkään väylänavigoinnin ja etäluotsauksen tuomiin oikeudellisiin haasteisiin, sekä yksityisoikeuden että julkisoikeuden puolella.
Meri ja merenkulku on yksi Turun yliopiston tutkimuksen strategisista temaattisista kokonaisuuksista. Meren ja merenkulun temaattinen kokonaisuus perustuu vahvaan monitieteisen tutkimusperustaan, jossa yhdistyy eri tieteenalojen mereen ja rannikkoympäristöihin sekä niihin liittyvään talouteen ja kulttuuriin kohdistuva tutkimus.
Projektin johtaja: Henrik Ringbom
This project investigates the central role of technical assistance in the constitutionalization of intellectual property norms in Africa. Constitutionalization refers to a process in which norms get “stapled into” the fabric of laws and policies, and technical assistance is one of the less-scrutinized mechanisms of establishing global one-size-fits-all policies for intellectual property. It seeks to lay out a new theoretical framework for investigating and understanding how technical assistance (broadly defined to include professionalization) has facilitated the constitutionalizing of IP norms in Africa from 1950—2020. Due to its limited lifespan (from 2022 – 2027), the project will focus on only technical assistance from the World Intellectual Property Organization (WIPO).
Project leader: Daniel Acquah
Additional information in the project's web site.
Hankkeen tavoite on mahdollistaa vastuullisen tekoälyn toteuttaminen käytännössä luomalla maailmanluokan johtamismekanismit ja auditointiperiaatteet alrgoritmiselle päätöksenteolle ja luomalla tiekartta tekoälyn hallinnan ja auditoinnin kaupallistamiselle. Hankkeen konkreettinen lopputulos on viitekehys algoritmisen päätöksenteon hallintaan (AI governance) sekä läpinäkyvän tekoälyn ympärille syntyvän liiketoimintaekosysteemin kuvaus. Tämä sisältää hallintamallin (governance model), tekoälyjärjestelmien auditointiperiaatteet (AI auditing principles) sekä liiketoimintaekosysteemin kuvauksen (Business ecosystem bluebrint). Hankkeessa tutkitaan millä tavalla tekoälyn läpinäkyvyyden lisääminen voi luoda arvoa eri sidosryhmille (algoritmista päätöksenteko toiminnassaan hyödyntävät organisaatiot, päätösten kohteina olevat tai päätöksiä hyödyntävät kuluttajat/kansalaiset, julkinen sektori) ja millaisia tuotteistettuja ja palvelullistettuja läpinäkyvän tekoälyn ratkaisuja tarvitaan tämän arvon realisoimiseksi. Tältä pohjalta luodaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa kuvaus teeman ympärille syntyvästä liiketoimintaekosysteemistä sekä tutkitaan, miten yksittäisten ratkaisujen arvolupaukset voivat konvergoitua kohti ekosysteemitason arvolupausta.
Lisätietoja projektin englanninkielisestä blogista.
Projektin johtaja: Mika Viljanen
Teollisuuden digitaalinen murros -konsortio (Digital Disruption of Industry, DDI) kuuluu Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimusohjelmaan Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot. Se tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Monitieteisessä konsortiossa on mukana kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmää johtaa Tuomas Mylly.
Lisätietoja konsortion kotisivuilla.
Suomessa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä turvapaikkapäätöksenteko on jäänyt aiemmin pitkälti huomiotta empiirisessä tutkimuksessa. Empiirinen tutkimus turvapaikkapäätöksenteosta Suomessa on toistaiseksi keskittynyt turvapaikkapäätöksentekoon yleensä tai muihin kuin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviin turvapaikkaperusteisiin.
Tutkimusprojekti Queer Asylum Decision-Making (QADM) tuo yhteen Turun yliopiston ja Åbo Akademin oikeustieteen ja psykologian tutkijoita sekä yhdistää määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan Maahanmuuttoviraston rekisteristä kerättyjä asiakirjoja, jotka liittyvät seksuaalista suuntautumista koskevaan turvapaikkapäätöksentekoon. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 218 turvapaikanhakijaa koskevista asiakirjoista ajanjaksolta 2016–2019.
Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa tietopohjaa turvapaikkapäätöksistä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvissa tapauksissa ja tukea Maahanmuuttovirastoa päätösten laadun parantamisessa kansainvälisten standardien mukaisesti.
Tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: mitä lähestymistapoja käytetään seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvien turvapaikkahakemusten arvioinnissa, ja miten nykyisiä lähestymistapoja voitaisiin kehittää? Tutkimus voi auttaa kehittämään turvapaikkapäätösten laatua ja vahvistamaan turvapaikkaa seksuaalisen suuntautumisen perusteella hakevien oikeudellista asemaa.
Yhteyshenkilö: Johanna Vanto
