Opiskelu lääketieteellisessä tiedekunnassa

Koulutuksen laadunvarmistuksessa keskeisiä ovat koulutuksen sisällön suunnittelu, toteutus ja arviointi. Niitä kehitetään jatkuvasti itsearviointien ja ulkoisten arviointien avulla. 

Motivoituneet, lahjakkaat ja opintoihin sitoutuneet opiskelijat ja opettajat ovat voimavara. Opiskelijavalinta, opiskelijakeskeisyys ja opiskelun tukimekanismit ovat tärkeitä laadun kehittämiskohteita. 

Opetushenkilökunnan rekrytoinnissa kiinnitetään tieteellisen pätevyyden ohella huomiota opetuskokemukseen ja -taitoon. Opettajien laadukasta toimintaa tuetaan järjestämällä jatkuvaa pedagogista koulutusta ja ohjausta sekä edistämällä kansainvälistä opettajavaihtoa. 

Koulutuksen laatua arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti oppiaineiden, laitoksien, perustutkintojen suunnittelutoimikuntien ja lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisyksikön sekä sidosryhmien yhteistyönä.

Tiedekunnan peruskoulutuksen arvoja ovat ammatillinen osaaminen ja sitoutuminen, eettisyys ja humanismi, luovuus, kriittisyys ja tieteellinen ajattelu sekä kollegiaalisuus ja yhteisöllisyys.

Tutkimuksen ja koulutuksen välinen yhteys on tärkeä. Tiedekunnassa annetaan tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa koulutusta. Opettajien tieteellinen pätevyys ja tutkimuskokemus luovat perusedellytykset tieteellisen ajattelun välittymiselle opiskelijoille.

Tutkielmien ohjaukseen ja laatuun sekä opettajien jatkuvaan tieteelliseen kouluttautumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kriittisyys ja tieteellinen ajattelutapa näkyvät peruskoulutusohjelmien osaamistavoitteissa. Jo peruskoulutusvaiheessa on mahdollista hakeutua tutkijalinjalle. Tiedekunnan tutkijakoulut vastaavat yhdessä oppiaineiden kanssa tohtorikoulutuksesta. Ne ovat kiinteässä yhteistyössä tutkijalinjojen kanssa.

Tiedekunta tukee koulutuksen monialaisuutta järjestämällä eri tiedekuntien ja yliopistojen välistä monitieteellistä koulutusta. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota terveydenhuollon alalla edellytettävien moniammatillisten yhteistyötaitojen kehittämiseen. Tutkintoihin voi joustavasti sisällyttää valinnaisia opintoja eri tiedekunnista ja muista korkeakouluista.

Tiedekunta on myös mukana Turun yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) koulutus- ja tutkimuskeskus Sote-akatemiassa, joka kokoaa opiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat yhdistämään osaamisensa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi.

Tiedekunnan opinnot mahdollistavat kansainvälisen näkökulman tieteeseen ja oman alan asiantuntijuuteen.

Opiskelijoille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet kansainväliseen vaihtoon yhteistyöyliopistoissa. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään tutkintoon joustavasti.

Tiedekunta lisää jatkuvasti vieraskielistä koulutustarjontaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi. Kansainvälistä opettajavaihtoa ja ulkomaalaisten opettajien rekrytointia lisätään.

Kansainvälistä koulutusyhteistyötä ja koulutuksen arviointia ja kehittämistä jatketaan yhteistyöyliopistojen kanssa.

Tiedekunnassa on neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmien rakenteellisessa ja laadullisessa kehittämisessä otetaan huomioon työelämän ja yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttamat akateemisen asiantuntijuuden muuttuvat vaatimukset. 

Tiedekunnassa opinnot toteutetaan tiivissä yhteydessä terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioissa opintojen alusta alkaen. Tutkintojen sisällöissä ja rakenteessa otetaan huomioon työvoiman koulutustarpeet ja yliopiston kyky tuottaa relevantteja tutkintoja. Koulutustarjontaa suunnataan osaamisen ja työllisyyden kannalta merkittäville aloille.

Opetuksen kehittämisessä hyödynnetään yhteyksiä työelämän toimijoiden, alumnien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedekunnan opetuksen kehittämistyön tukena on myös työelämäneuvottelukunta. Erityisesti Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit terveydenhuoltoyksikköineen, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja muut alueelliset perusterveydenhuollon organisaatiot ovat keskeisiä yhteistyötahoja. 

Koulutuksen toteuttaminen osittain myös yliopistosairaalan ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä kehittää koulutusohjelmien työelämävastaavuutta. Vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan lisätään, ja siten laajennetaan koulutuksen alueellista vaikuttavuutta.