Terveystieteiden suuntautumisvaihtoehdot

Opiskelijat valmistuvat terveystieteiden maistereiksi sivuaineenaan hoitotieteen pedagoginen asiantuntijuus ja kasvatus- tai aikuiskasvatustiede.

Terveystieteiden opettajakoulutus tuottaa pätevyyden toimia opettajana sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksessa. Opetus toteutetaan yhteistyössä kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa.

Opettajiksi valmistuvien terveystieteiden maistereiden työllisyystilanne on hyvä. Opetustyöhön sijoittumisen lisäksi terveystieteiden maisterit voivat työskennellä eri terveydenhuollon organisaatioiden ja vapaaehtoisjärjestöjen koulutus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtävissä sekä yrittäjinä.

Opiskelijat valmistuvat terveystieteiden maistereiksi sivuaineenaan gerontologinen, kliininen tai mielenterveyteen suuntautuva hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen. 

Terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen opinnoista muodostuu hyvä tietoperusta terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioista sekä niiden toimintaprosesseista ja hoitotyön johtamisesta. Opinnot tuottavat hyvät valmiudet toimia terveys- ja sosiaalipalvelujen johtotehtävissä.

Gerontologinen hoitotiede

Ikääntyvät ihmiset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tyypillisiä asiakkaita ja palvelujen käyttäjiä, joiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi tarvitaan vahvaa osaamista. Gerontologinen hoitotiede kattaa ikääntyvän ihmisen terveyden, ympäristön ja hoitotyön tutkimuksen kansallisesti ja kansainvälisesti, sekä kehittämisen. Gerontologisen hoitotieteen opinnot sisältävät teoreettisia opintoja ja harjoittelua, joissa opiskelija syventyy ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityispiirteisiin. Osaamista tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija- ja johtamistehtävissä suunniteltaessa ja kehitettäessä palvelujärjestelmiä terveyspalvelutarvetta vastaaviksi. Gerontologinen hoitotiede yhdessä hoitotieteen pääaineopintojen kanssa tuottaa pätevyyden toimia juuri näissä tehtävissä.

Kliininen hoitotiede

Kliininen hoitotiede kattaa eri ikäisten ihmisen, terveyden, ympäristön ja hoitotyön tutkimuksen ja kehittämisen kaikilla terveydenhuollon sektoreilla terveyden edistämisestä sairaiden hoitoon. Kliinisessä hoitotieteessä voidaan tarkastella terveyttä yksilön, organisaation ja yhteisön tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kliinisen hoitotieteen opinnot sisältävät sekä teoreettisia opintoja että harjoittelua terveyspalvelujärjestelmän eri sektoreilla. Opinnoissa korostuvat tieteellinen asiantuntijuus, johtamisosaaminen sekä pääaineen hoitotieteen laaja osaaminen. Kliinisen hoitotieteen tutkimuskohteet ovat yleensä kiinteästi yhteydessä terveyspalvelujärjestelmään ja potilaiden tai asiakkaiden terveyteen ja sen mittaamiseen, terveyden edistämiseen ja terveyden ja sairauksien hoitotyöhön sekä hoidon onnistumisen arviointiin.

Mielenterveyteen suuntautuva hoitotiede

Mielenterveydenhäiriöt ovat yleisiä ja aiheuttavat merkittäviä seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Suomessa joka viides kärsii vuoden aikana mielenterveyden häiriöistä ja yli puolet suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Näihin ajankohtaisiin haasteisiin pyritään vastaamaan mielenterveyteen suuntautuvassa hoitotieteessä. Opinnoissa keskitytään mielenterveyteen suuntautuvan hoitotieteen perusteisiin, perehdytään keskeisiin käsitteisiin, ongelmien tunnistamis- ja ratkaisukeinoihin sekä tieteellisen tiedon hyödyntämiseen. Opinnot sopivat kaikille, jotka ovat kiinnostuneita uusimmasta tutkimuksesta, innovaatioista, uusista suuntauksista ja näyttöön perustuvasta mielenterveyspalveluiden kehittämisestä.