LangBuCom

Kielet kansainvälisessä yritysviestinnässä
Sprachen in der internationalen Geschäftskommunikation mit Schwerpunkt Deutsch

LangBuCom

Hyvät kielitaidot ovat avainasemassa kansainvälisessä kaupankäynnissä, ja useampien kielten osaaminen voi parantaa yritysten tuottoa. Toisaalta puutteelliset kielitaidot vähentävät yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.
Kahden viime vuosikymmenen aikana yhä useammat suomalaiset yritykset ovat kasvattaneet kansainvälistä liiketoimintaansa. Tämän takia yritysten täytyy uudistaa toimintaansa kielten ja viestinnän suhteen. Lisääntynyt kansainvälinen liiketoiminta tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita eri kielten käyttöön ja monikielisiin tilanteisiin.

Wirtschaftskontakte werden zunehmend internationaler. Für immer mehr finnische Firmen sind heute enge Verbindungen mit Unternehmen im Ausland das Normale. Doch in welchen Sprachen verläuft die Kommunikation zwischen den Unternehmen sowie zwischen den finnischen und ausländischen Mitarbeitern? Genügt hier wirklich eine Lingua Franca?

Folgt man den Tendenzen in den Schulen, so scheint die Antwort eindeutig: Ja, eine Fremdsprache genügt, denn immer weniger Schüler und Studierende wählen heute neben Englisch auch andere Fremd­sprachen. Folgt man jedoch den Sprachenbedarfsanalysen der finnischen Wirtschaft (EK), so ergibt sich ein anderes Bild, denn EK forderte bereits 2010: „Im Arbeitsleben genügt Englisch allein nicht – Der Sprachenunterricht muss umkehren!“

Das LangBuCom-Projekt strebt hier nun an, die wirkliche Sprachen­verwendung und damit auch den Sprachenbedarf in der internationalen Geschäftskommunikation im Bereich der Beziehungen mit Unter­nehmen in den deutschsprachigen Ländern zu erfassen. Als Ergebnisse sollen gesicherte Daten zum Sprachenbedarf in der Wirtschaft vorgelegt werden, die für die Förderung der deutschen Sprache, also bei der Sprachenwahl, in der Sprachenpolitik und für die Weiterentwicklung der Sprachencurricula, genutzt werden können.

Das Projekt  schließt an frühere Projekte an (u.a. zum Deutschbedarf im finnisch-deutschen Handel und zu Mehrsprachigkeit in der inter­natio­nalen Geschäftskommunikation), die ein differenzierteres Bild zeichnen und den Gebrauch von Deutsch in den Geschäftskontakten, auch in mehrsprachigen Kontexten, bestätigen.

LangBuCom -hanke suomeksi

Tutkimushankkeessa Kielet kansainvälisessä yritysviestinnässä keskitytään suomalaisyritysten kielitarpeisiin ja kielten käyttöön kansainvälistymisen näkökulmasta. Kohderyhmänä ovat yritykset, joilla on liikesuhteita saksankielisiin maihin. Nämä maat, erityisesti Saksa, ovat suomalaisten yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kannalta merkittäviä.
Projekti etsii vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  • Mitä vaatimuksia kansainväliset liikesuhteet asettavat henkilöstölle henkilöstön kieli- ja viestintätaidoille?
  • Mitä mahdollisuuksia ja hankaluuksia kansainväliset liikesuhteet tuovat (i) monikielisiin tilanteisiin ja (ii) tiettyjen kielten, kuten saksan ja englannin käyttöön?
  • Mitkä tekijät edistävät työntekijöiden onnistumista kansainvälisessä liikeviestinnässä erityisesti kansainvälisten liikesuhteiden näkökulmasta?

Tutkimushankkeessa käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa: aineisto koostuu kyselystä, puolistrukturoiduista haastatteluista sekä autenttisten viestintätilanteiden analyysistä.

Referenssit

The most important references used in the project LangBuCom.

  • Breckle, Margit (2005): Deutsch-schwedische Wirtschaftskommunikation. „In Schweden ist die Kommunikation weicher“. Frankfurt/Main: Peter Lang.
  • Breckle, Margit / Rinne, Marleena (2016): Yritysviestintä pohjalaismaakuntien ja saksankielisten maiden välillä / Unternehmenskommunikation zwischen Pohjanmaa und den deutschsprachigen Ländern. Vaasa: Vaasan yliopisto.
  • Cohen, Linda; Kassis-Henderson, Jane; Lecomte, Philippe (2015): Language diversity in managment education. To-wards a multilingual turn. In: Holden, Nigel; Michailova, Snejina & Tietze, Susanne (ed.): The Routledge Companion to Cross-Cultural Management. Florence: Taylor and Francis,. 151-160.
  • Customs (2016): Kauppavaihto maaryhmittäin ja maittain; tuonti alkuperämaittain ja vienti määrämaittain. Joulukuu 2015 (29.2.2016). Link: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/maatilastoja/liitteet_maat/Maat15_12.xls  [30.6.2016]
  • EK Elinkeinoelämän keskusliitto (2010): "Englanti ei yksin riitä työelämässä – Kielikoulutukseen tarvitaan remontti!" (Press release). Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto. Link: www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/englanti_ei_yksin_riita_tyoelamassa_kielikoulutukseen_tarvitaan_remontti-2919 [2.6.2010]
  • EK Elinkeinoelämän keskusliitto (2014): Kielitaito on kilpailuetu. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto. Link: ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf  [30.6.2016]
  • ELAN (2007): Effects on the European Union Economy of Shortages of Foreign Language Skills in Enterprise. London: CiLT. Link: http://ec.europa.eu/languages/policy/strategic-framework/documents/elan_en.pdf [30.6.2016]
  • German-Finnish Chamber of Commerce (2015): Saksa on jälleen Suomen suurin kauppakumppani. Link: http://www.dfhk.fi/fi/ajankohtaista/single-view/artikel/saksa-on-jaelleen-suomen-suurin-kauppakumppani-1/?cHash=28e57f6d4b1a7f8415fa9ab7a29382bc [30.6.2016]
  • Grin, François / Sfreddo, Claudio / Vaillancourt, François (2009): Langues étrangères dans l’activité professionnelle (« LEAP »). Rapport final de recherche. Université de Genève: Observatoire elf (Economie - Langue - Formation). Link: http://www.hes-so.ch/data/documents/Langues-profession-2009-1750.pdf [30.6.2016]
  • Huhta, Marjatta (1999): Language/Communication Skills in Industry and Business. Report for Prolang/Finland. Helsinki: National Board of Education.
  • Huhta, Marjatta (2010): Language and Communication for Professional Purposes – Needs Analysis Methods in Industry and Business and their Yield to Stakeholders. Helsinki University of Technology; Department of Industrial Engi-neering and Management.
  • Lüdi, Georges / Höchle, Katharina / Yanaprasart, Patchareerat (2010): Plurilingual practices at multilingual workplaces. In: Meyer, Bernd & Apfelbaum, Birgit (ed.) (2010): Multilingualism at Work. From Policies to Practices in Public, Medical and Business Settings. Amsterdam: John Benjamins, 211–234.
  • Minkkinen, Eila (2006): Telefongespräche in der finnisch-deutschen Unternehmenskommunikation. Bestandsaufnahmen und Gesprächsanalysen. Tampere: Tampereen yliopisto.
  • Minkkinen, Eila / Reuter, Ewald (2001): Suomalais-saksalainen yritysviestintä Pirkanmaalla. Väliraportti. / Finnisch-deutsche Unternehmenskommunikation in der Region Pirkanmaa. Zwischenbericht. Tampere: Tampereen ylio-pisto.
  • Müntzel, Uta / Tiittula, Liisa (1995): Saksan kieli suomalais-saksalaisessa kaupassa. Saksan-kielisen viestinnän tarvetutkimus. / Deutsch im finnisch-deutschen Handel. Eine Bedarfsanalyse. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.
  • Piekkari, Rebecca / Welch, Denice. E. / Welch, Lawrence S. (2014): Language in International Business. The Multilingual Reality of Global Business Expansion. Cheltenham/Northampton: Edward Elgar.
  • Pluriling-Project: Turku School of Economics; Reports in print and preparation. Link:utu.fi/fi/yksikot/tse/yksikot/kielet-ja-liikeviestinta/hankkeet/pluriling-kv [30.6.2016]
  • Schlabach, Joachim (2017): Plurilinguale Kompetenz für die internationale Geschäftskommunikation. Von der Bedarfsermittlung über die Ableitung von Lernzielen bis zur Implementierung. In: Proceedings des Nordisch-Baltisches Germanistentreffen 2015, 10.–12.6.2015 in Tallinn.
  • Tiittula, Liisa (1993): Kulttuurit kohtaavat. Suomalais-saksalaiset kulttuurierot talouselämän näkökulmasta. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.
  • Ylioppilastutkintolautakunta (2016): Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2007–2016. 19.1.2016. Link: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FS2016A2007T2010.pdf  [30.6.2016]
  • Zwischenbericht (1989): Deutsch-finnische Kulturunterschiede in der Wirtschaftskommunikation. / Suomalais-saksalaiset kulttuurierot talouselämän viestinnässä. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.
Julkaisut | Publikationen

Presentations:

7.-.9.6.2017 Finnische Germanistentagung Turku/Åbo.

19.5.2017 Language needs analysis LangBuCom. KieVi koulutus päivä. University of Turku.

10.-11.2.2017 Vakki Vaasa: Stimmen zu Mehrsprachigkeit in finnischen Unternehmen: Ausgewählte Ergebnisse der LangBuCom-Studie.

3.-4.2.2017 DaF-Tag Helsinki: Deutschbedarf in finnischen Unternehmen. Erste Ergebnisse der Umfrage vom Herbst 2016.


Articles:

2020: Languages required for business contacts with Germany. Baltic Rim Economies 4, 46.

2019: Zum Deutschbedarf in finnischen Unternehmen: Ausgewählte Ergebnisse der LangBuCom-Studie. In: Raitaniemi, Mia et al. (Hrsg.): Die vielen Gesichter der Germanistik. Berlin: Lang, 15–30. doi.org/10.3726/b15195

2017: Stimmen zu Mehrsprachigkeit in finnischen Unternehmen: Ausgewählte Ergebnisse der LangBuCom-Studie. In: Nuopponen, Anita; Rellstab, Daniel & Keng, Nicole (Hrsg.): Stimmen. VAKKI-Symposium XXXVII. Vaasa 9.–10.2.2017. 29–40. Vaasa: VAKKI Publications 8. ISBN: 978-952-68538-4-0. www.vakki.net/publications/2017/VAKKI2017_Breckle&Schlabach.pdf


2017: Multilingualism in Finnish companies – selected results of the LangBuCom-project. Kieli, koulutus ja yhteiskunta Kieliverkoston verkkolehti, syyskuu 2017. ISSN 1799-0181.


2017: Deutschbedarf in finnischen Unternehmen: Ausgewählte Ergebnisse einer Befragung. Miteinander 54, 8–10. ISSN 2424-4899.


2017: Deutschkenntnisse zahlen sich aus. Silta-Brücke 100, 7. ISSN 0781-5824.


2017: Deutschkenntnisse zahlen sich aus, Deutsch-Finnische Handelskammer

2017: Saksaa taitavilla yrityksillä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

2017: ”Kansallisten kulttuurien ja kielien merkitys kasvaa, jos halutaan erottua hyvin yritysten valtavirrasta” The first results of the 2016 language needs analysis LangBuCom, Finelc-Newsletter 4/2017

Hankkeessa mukana ovat

  • Margit Breckle, ent. Vaasan yliopisto, nyt Hanken Vasa ja
  • Joachim Schlabach, ent. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (Kielten ja liikeviestinnän yksikkö / Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos), nyt Turun yliopiston KieVi
Asiasanat
kieli- ja viestintäopintojen keskus
Turun kauppakorkeakoulu