Kestävä ruokailu on yksi Turun yliopiston kestävän kampusarjen vision painopisteistä. Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkijat ovat keränneet yhteen tietoa siitä miten vastuullisuutta voi toteuttaa kaikissa ruokavalioissa ja -valinnoissa.
Vastuullisempaa ruokaa kaikille - tarkoittaa tasapainoa ihmisten tarpeiden ja luonnon hyvinvoinnin välillä
Kasvava ihmiskunta tarvitsee enemmän ruokaa, mutta nykyinen ruuantuotanto kuluttaa jo liikaa luonnonvaroja sekä uhkaa luonnon monimuotisuutta. Kestävä ruoka huomioi ihmisten tarpeiden lisäksi luonnon hyvinvoinnin. Se ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja turvaa ruoan tuottamiselle elintärkeät ekosysteemipalvelut, joita ovat esimerkiksi puhdas vesi tai pörisevät pölyttäjät.
Vastuullisempi ruoka tarjoaa kaikelle planeetan elämälle turvaa. Vastuullisuutta voi toteuttaa kaikissa ruokavalioissa ja -valinnoissa.
Askeleet luontoa kunnioittavampaan ruokailuun:
Kasvisten lisääminen:
Lisäämällä kasvisruokaa ruokavalioon vähennät luonnon kuormitusta. Voit aloittaa pienin askelin, kuten vaihtamalla yhden aterian viikossa lihattomaksi. Kiinnitä huomiota myös ympäristösi tarjontaan ja vaadi parempia kasvisvaihtoehtoja.
Luomun suosiminen:
Osta valvottuun ympäristöjärjestelmään kuuluvia ruokia, kuten luomutuotteita. Luomutuotanto tukee luonnon monimuotoisuutta. Myös uudistavan viljelyn periaatteilla tuotettu ruoka on hyvä valinta. Valitse kotimaista järvikalaa ja suosi MSC- tai ASC-sertifioituja mereneläviä.
Pientilojen arvostaminen:
Suosi paikallisesti tuotettua ruokaa, erityisesti pienimuotoisilta tiloilta, joiden eläimet laiduntavat. Pienimuotisesti tuotettu ruoka tukee luonnon monimuotoisuutta ja kestävää tuotantoa. Kysy kauppiaalta lähiruoasta ja hyödynnä Reko-rinkejä.
Millä tavoilla voit vähentää ympäristökuormitustasi lounasravintoloissa?
- Valitse lautasellesi kestävämpiä proteiininlähteitä. Luonnon kannalta paras vaihtoehto on kasviproteiinit, seuraavaksi kala, maitotuotteet ja kana.
- Syö vähemmän, mutta parempaa punaista lihaa. Punainen liha kuormittaa nykytiedon mukaan ympäristöä eniten, mutta vaikutusta voi vähentää valitsemalla laidunlihaa tai luomua.
- Suosimalla kasvisperäisiä tuotteita pienennät ateriasi luontojalanjälkeä.
- Perunan valitseminen riisin sijaan säästää luonnon monimuotoisuutta monista syistä. Esimerkiksi puhdasta vettä kuluu vain kymmenesosa myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät kymmenesosaan. Lisäksi pääset suosimaan kotimaista.
- Ota vain sen verran kuin jaksat syödä. Hävikki kuormittaa luontoa.
- Jos et ota tarjotinta, vähennät tiskiä ja pienennät näin sähkön ja veden kulutusta.
Miksi valita kestävämpi ruokavalio?
Planetaarisilla rajoilla tarkoitetaan maapallon turvarajoja. Ihmiskunnan toiminta kuluttaa luonnonvaroja ja saastuttaa ympäristöä, mutta pysyessään näiden rajojen sisällä sen vaikutukset maapallon ekosysteemeihin ovat vielä siedettäviä. Tällä hetkellä ihmiskunta on ylittänyt planetaariset rajat ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, maankäytön muutosten, biogeokemiallisten kiertojen (esim. typen ja fosforin kierron), makean veden kulutuksen sekä uusien aineiden (esim. kemikaalien ja mikromuovien) osalta. Vaikka tilanne on hälyttävä, suunnanmuutos on vielä mahdollinen.
Planetaariset rajat ja ruuantuotanto ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Nykyinen globaali ruuantuotanto on suurin tekijä neljän planetaarisen rajan rikkoutumisessa (luonnon monimuotoisuuden väheneminen, maankäytön muutokset, biogeokemialliset kierrot ja makean veden kulutus). Se on myös merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja – koko elintarvikeketju tuottaa noin kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä. Nykysieen malliinsa kasvanut ruuantuotanto rikkoo planetaarisia rajoja, mikä kuitenkin heikentää ruuantuotannon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toisaalta ruoantuotanto on välttämätöntä, joten tasapaino luonnon ja ruoan välille on löydettävä.
Vaikka ruoantuotannon tehokkuus on parantunut merkittävästi viimeisten 50 vuoden aikana, ruoan tuottamiseen käytetty maapinta-ala on silti kasvanut. Suurin syy luonnonvaraisten kasvien ja eläinten joukkokatoon onkin niiden ekosysteemien muuttaminen viljely- tai laidunmaaksi.
Suomessa maatalouteen liittyvä luontokato johtuu pääosin karjan laidunnuksen vähenemisestä ja peltojen käytön tehostumisesta. Pientilojen määrän lasku on vähentänyt maatilojen ympäristön mosaiikkimaisuutta ja luonnon laitumilla laiduntavan karjan määrää. Karjakoon kasvu on tehnyt laiduntamisen järjestämisestä strategisesti vaikeaa ja laidunnus tapahtuu pääosin viljellyillä pelloilla, joiden monimuotoisuus on luonnonlaitumia köyhempää.
Maatalouden maankäyttöä on lisännyt väestönkasvu, mutta sitä ohjaavat myös teknologian kehitys, maataloustuet ja ruokatottumusten muutokset. Väestön vaurastumisen myötä lihan kysyntä on kasvanut merkitsevästi. Tällä hetkellä lihantuotanto vie 80 % maailman maatalousmaasta ja tuottaa 57 % maatalouden CO2-päästöistä, mutta silti se tuottaa vain 17 % maailman kaloritarjonnasta.
Merkittävämmät luontokadon tekijät (IPBES):
- Elinympäristöjen katoaminen: maan muokkaaminen luonnontilasta esim. maatalouden ja teollisuuden käyttöön.
- Saastuminen: lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö.
- Ylikäyttö: luonnonvarojen liiallinen käyttö, kuten liikakalastus ja metsien hävittäminen.
- Ilmastonmuutos: muuttaa elinympäristöjä ja vaikuttaa lajien selviytymiseen.
- Vieraslajit: alueen luontoon kuulumattomat lajit, jotka häiritsevät paikallisia ekosysteemejä.
Planetaarinen ruokavalio ihmiselle ja ympäristölle terveellinen ruokavalio, joka on kehitetty tasapainottamaan sekä maapallon rajat että ihmisen tarpeet. Se huomioi myös väestönkasvun aiheuttamat haasteet. Kansainvälinen EAT-Lancet-tutkijaryhmä on kehittänyt ruokavalion, joka antaa suuntaviivat sille, miten ruokkia kestävästi 10 miljardia ihmistä vuonna 2050 ja samalla edistää kansanterveyttä.
Planetaarinen ruokavalio korostaa kasvispainotteisuutta, jossa täysjyvät, hedelmät, vihannekset, pähkinät ja palkokasvit muodostavat suurimman osan ruoasta. Liha ja maitotuotteet ovat edelleen tärkeä osa ruokavaliota, mutta niitä suositellaan käytettävän huomattavasti kasvikunnan tuotteita vähemmän. Pohjoismaisten että kansallisten ravitsemussuositusten kesekinen tavoite on edistää planetaarista terveyttä. Ne myös ottavat huomioon pohjoismaiset olosuhteet ja sijainnin. Tämän vuoksi ne ohjaavat suurempaan kalan, perunan ja maitotuotteiden käyttöön kuin planetaarisen ruokavalion perusmalli.
Planetaariseen ruokavalioon siirtyminen kaksinkertaistaisi hedelmien, vihannesten, pähkinöiden ja palkokasvien käytön. Punaisen lihan ja sokerin kulutus puolestaan vähenisi yli 50 %.
Suomessa syödään tällä hetkellä keskimäärin 1 500 grammaa lihaa viikossa, josta 770 grammaa on punaista lihaa (lihatiedoitus). Tämä on yli kaksinkertainen määrä nykyisiin ravitsemussuosituksiin verrattuna, joissa suositellaan enintään 350 grammaa punaista lihaa viikossa. Suositusten asettama enimmäismäärä perustuu terveyden edistämiseen ja ympäristön huomioimiseksi suositukset ohjeistavat korvaamaan punaista lihaa mahdollisimman paljon kasviproteiineilla.
Mitä muuta tarvitaan ruokavalion muutoksen lisäksi? Kestävän ruokajärjestelmän saavuttamiseksi on myös puolittava ruokahävikki. Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kolmasosa syömiskelpoisesta ruoasta päätyy roskiin. Hävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa eli koko elintarvikkeen matkalla pellolta pöytään. Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa. Katso täältä miten vähentää hävikkiä.
Hävikin vähentäminen ja kasvispainotteisempi ruokavalio vapauttavat ruoantuotannosta maapinta-alaa, jonka ennallistaminen takaisin osaksi luontoa on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Ennallistamisesta on hyötyä erityisesti niissä paikoissa, joissa maan muokkaus on ollut laajaa esim. Amazonin alueella.
Suomen pinta-alasta peltoa on vain noin 7 %, eikä peltojen ennallistaminen osaksi luontoa toisi suuria hyötyjä. Sen sijaan perintöympäristöjen, ketojen ja laidunniittyjen, lisääminen ja suojelu vahvistaisivat suomen luonnon monimuotoisuutta.
Vastuu planetaarisista rajoista ei ole yksin kuluttajalla, vaan se on myös koko yhteiskunnan ja siinä toimivien tahojen asia. Hyvällä päätöksen teolla, säädöksin ja poliittisin keinoin on mahdollista edesauttaa kestävää ruuantuotantoa ja kestävän ruuan saatavuutta.
Planetaaristen rajojen suojelussa tarvitaan toimia koko ruokajärjestelmän osalta:
- Alkutuotannon toimintatapojen kehittäminen kestävämmiksi (esim. uudistava viljely)
- Säädökset ja poliittiset keinot, jotka edesauttavat muutoksessa
- Planetaarinen ruokavalio
- Hävikin puolittaminen koko ruokaketjussa
- Suomessa perinneympäristöjen, laidunniittyjen ja ketojen, suojelu ja lisääminen
Valinnoillasi on suuri merkitys luonnon kannalta. Tässä vinkkejä ympäristöystävällisemmän aterian kokoamiseen:
| Valitse kotimainen peruna riisin sijaan | Perunan vaikutukset luontokatoon ovat huomattavasti pienemmät kuin riisillä |
| Suosi lähellä tuottaneiden pientilallisten tuotteita | Pientilojen toiminta on monipuolista ja tukee paikallista monimuotoisuutta. |
| Valitse luomua tai uudistavan viljelyn periaatteilla tuotettua ruokaa | Luomu ja uudistava viljely on parempi tuotantotapa luonnon monimuotoisuudelle kuin tavanomainen tuotantotapa |
| Jos valitset punaista lihaa, valitse luonnonlaitumilla/luomutiloilla laiduntaneen karjan lihaa | Karjan laidunnuksella on positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja se ylläpitää harvinaisia luontotyyppejä |
| Vähennä tavanomaisen punaisen lihan määrää | Tavanomainen lihan tuotanto köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta verrattuna luomutuotantoon |
| Vaihda punainen liha kanaa tai kalaan | Kanan ja kalan kasvihuonepäästöt ja tuottamiseen tarvittava pinta-ala ovat huomattavasti pienemmät kuin naudan, lampaan tai possun |
| Suosi kasviproteiineja, etenkin kotimaisia | Kasviproteiinien kasvihuonepäästöt ja tuottamiseen tarvittava pinta-ala ovat murto-osa eläinproteiiniin verrattuna |
| Valitse suomalaista järvikalaa | Suomalaisen järvikala on kestävä valinta |
Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio edistää tutkitusti terveyttä ja on ympäristölle hyväksi.
Vastuullisen ruoan termipankki
Luontojalanjälki kuvaa haittoja, joita ihmisen toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle eli lajikirjolle. Luontojalanjäljen laskenta on jatkuvasti kehittyvä ala, mutta tiedämme riittävästi kestävämmän ruoan valitsemiseksi.
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden, eli eliöiden ja elinympäristöjen, katoamista. Luonnon köyhtyminen on monimuotoisuuden vähenemistä. (lue lisää)
Kasvihuonekaasupäästöt tarkoittavat ilmakehään vapautuvia kaasuja kuten hiilidioksidia, metaania ja typpioksidia, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.
Ruokaketju käsittää ruuan koko elinkaaren pellolta pöytään: tuotantopanokset, maatalouden, elintarvikkeiden jalostuksen, jakelun, vähittäiskaupan, elintarvikepalvelut, kuluttajat sekä viennin ja tuonnin.
Ruokajärjestelmään kuuluu ruokaketjun lisäksi myös toimintaperiaatteet, joilla pyritään ohjaamaan sen toimintaa (esim. maataloustuet) sekä tutkimus, joka tuottaa tietoa järjestelmän toiminnasta.
Maatalouden tehostaminen tarkoittaa sen tuottavuuden maksimointia. Tuottavuuden tehostamista tavoitellaan yleensä tila- ja karjakokoa kasvattamalla sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytöllä. Maatalouden tehostuminen näkyy maaseutumaiseman yksipuolisuutena ja laiduntavien eläinten vähenemisenä.
Planetaarisilla rajoilla tarkoitetaan turvallisesti käytettävissä olevia maapallon resursseja (esim. puhdas vesi). Ihmisen toiminta kuluttaa vääjäämättä luonnonvaroja ja saastuttaa ympäristöä. Aiheuttamamme haitta on maapallon elämälle kuitenkin hyväksyttävissä rajoissa, kun toimimme planetaaristen rajojen puitteissa.
Lue lisää
Lähteet
- Luontokato. Sitra. Accessed September 26, 2024. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/luontokato/
- Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat yhä | Ilmasto-opas. Accessed September 25, 2024. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-kasvavat-yha
- Kyttä V, Hyvönen T, Saarinen M. Land-use-driven biodiversity impacts of diets—a comparison of two assessment methods in a Finnish case study. Int J Life Cycle Assess. 2023;28(9):1104-1116. doi:10.1007/s11367-023-02201-w
- Pykälä J. Mitigating Human Effects on European Biodiversity through Traditional Animal Husbandry. Conservation Biology. 2000;14(3):705-712. doi:10.1046/j.1523-1739.2000.99119.x
- Suomalainen luontokato. Suomen luonnonsuojeluliitto. Accessed September 26, 2024. https://www.sll.fi/luontokato/suomalainen-luontokato/
- Lehikoinen A, Aalto J, Boström C, et al. methods and benefits of promoting biodiversity in agricultural areas in finland.
- Ritchie H, Roser M. How much of the world’s land would we need in order to feed the global population with the average diet of a given country? Our World in Data. Published online January 31, 2024. Accessed September 26, 2024. https://ourworldindata.org/agricultural-land-by-global-diets
- Lihatiedoitus; Lihankulutus Suomessa. Accessed March 7, 2024. https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
- Blomhoff R, Andersen R, Arnesen EK, et al. Nordic Nutrition Recommendations 2023: Integrating Environmental Aspects. Nordic Council of Ministers; 2023. Accessed March 7, 2024. https://www.norden.org/en/publication/nordic-nutrition-recommendations-2023
- Richardson K, Steffen W, Lucht W, et al. Earth beyond six of nine planetary boundaries. Science Advances. 2023;9(37):eadh2458. doi:10.1126/sciadv.adh2458
- Crippa M, Solazzo E, Guizzardi D, Monforti-Ferrario F, Tubiello FN, Leip A. Food systems are responsible for a third of global anthropogenic GHG emissions. Nature Food. 2021;2(3):198-209.
- Benton TG, Bieg C, Harwatt H, Pudasaini R, Wellesley L. Food system impacts on biodiversity loss. Three levers for food system transformation in support of nature Chatham House, London. Published online 2021:02-03.
- Rounsevell M, Fischer M, Torre-Marin Rando M, Mader A. The IPBES Regional Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services for Europe and Central Asia. Secretariat of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services; 2018. Accessed February 26, 2024. https://boris.unibe.ch/185020/
- Metsävarat. Maa- ja metsätalousministeriö. Accessed September 26, 2024. https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat
- Suomen pelloilla tuotettiin vuonna 2022 ennätyksellisen paljon hernettä – viljasato hieman tavallista suurempi. Luonnonvarakeskus. Accessed September 26, 2024. https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomen-pelloilla-tuotettiin-vuonna-2022-ennatyksellisen-paljon-hernetta-viljasato-hieman-tavallista-suurempi
- Willett W, Rockström J, Loken B, et al. Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. The Lancet. 2019;393(10170):447-492. doi:10.1016/S0140-6736(18)31788-4
