Opettajaksi?

Luokanopettajan kelpoisuudesta määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) ja sen mukaan luokanopettajalta edellytetään

• kasvatustieteen maisterin tutkinto, monialaiset opinnot (60 op) sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op); TAI
• kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa (ks. alempi otsikko) ja monialaiset opinnot (60 op).

Miten?

• Turun yliopistossa luokanopettajan kelpoisuuden voi saada hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi luokanopettajan tutkinto-ohjelmaan (Turku tai Rauma).
  • Mikäli sinulla on jo korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi olet suorittanut  kasvatustieteen perus- ja aineopinnot yhteensä väh. 60 op (joista aineopinnot väh. hyvin tiedoin), voit hakea luokanopettajan tutkinto-ohjelmaan (Turku tai Rauma) suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa. Tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot ja monialaiset opinnot.
•  Matematiikan, fysiikan tai kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa antaa niin ikään sekä luokanopettajan että matemaattisten aineiden aineenopettajan kelpoisuuden. Tutkintoon sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, monialaiset opinnot sekä matemaattisten aineiden opetettavan aineen opinnot. 
• Luokanopettajan kelpoisuuden voivat saada myös muiden kasvatustieteiden tiedekunnan maisterin tutkintoon johtavien tutkinto-ohjelmien opiskelijat (sekä muiden tiedekuntien aineenopettajaopiskelijat) sivuainehaun kautta. Sivuaineopiskelijoille on rajatut kiintiöt luokanopettajan kelpoisuuden tuottaviin opettajan pedagogisiin opintoihin ja monialaisiin opintoihin.
• Monialaisia opintoja järjestetään erillisinä opintoina Rauman kampuksella. Erillisiin opintoihin voivat hakea henkilöt, joilla on perusopetuksessa opetettavan aineen aineenopettajan kelpoisuus (ks. kuvaus kohdasta Aineenopettajaksi), tai ne, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot (esim. kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmasta valmistuneet). Erilliset monialaiset opinnot ovat ensisijainen väylä saada luokanopettajan kelpoisuus kyseisillä henkilöillä. Opinnot suoritetaan kahdessa vuodessa ja ne edellyttävät läsnäoloa Raumalla.

> Tutustu kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin ja muuhun opintotarjontaan (mm. opettajan pedagogiset opinnot ja monialaiset opinnot) tämän sivun alalaidan linkkien kautta.

Aineenopettajan kelpoisuudesta määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 10 §) ja sen mukaan aineenopettajalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on tehty opettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä

• perusopetuksessa aineenopettajalta edellytetään opetettavan aineen osalta kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 op laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot.
• lukiossa aineenopettajalta edellytetään yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 op, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 op.

Näin ollen, jos haluaisit toimia perusopetuksessa esim. sekä matematiikan että kemian aineenopettajana, tulisi sinulla olla molemmista (matematiikka JA kemia) opetettavan aineen opinnot vähintään yllä mainitut 60 op. Lukiossa jommasta kummasta edellytetään lisäksi syventävät opinnot, eli opintoja tulee olla yhteensä vähintään yllä mainitut 120 op.

Ao. opetettavan aineen opinnot antava tiedekunta määrittelee sen, mitä opintoja tulee suorittaa saadakseen aineenopettajan kelpoisuuden ao. opetettavan aineen osalta. Vaatimukset vaihtelevat oppilaitoksittain.

Miten?

• Ainoat suoraan aineenopettajan kelpoisuuteen johtavat tutkinto-ohjelmat Turun yliopistossa on käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelma kasvatustieteiden tiedekunnan Rauman kampuksella sekä matematiikan, fysiikan tai kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Voit opiskella myös muiden opetettavien aineiden opintoja sivuaineena.
• Voit opiskella opetettavien aineiden opintoja  sivuaineena myös luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa, jolloin saat ns. kaksoiskelpoisuuden eli voit toimia sekä luokan- että aineenopettajana.
• Turun yliopiston (ja Åbo Akademin) muiden kuin em. tutkinto-ohjelmien tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoaan (erillinen sivuainehaku).
  • Voit hakeutua tutkinto-opiskelijaksi opiskelemaan sitä oppiainetta, jota haluaisit opettaa (erityisesti, jos haluat opettaa lukiossa/toisella asteella). Sivuaineena opiskellaan yleensä myös jonkin toisen opetettavan aineen opinnot eli opetettavia aineita voi olla useita.
• Maisteriksi valmistuneet voivat hakeutua erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin riippumatta siitä, missä yliopistossa tutkinto on suoritettu. Se, mihin opetettaviin aineisiin on kelpoisuus, muodostuu muiden suoritettujen/suoritettavien opetettavien aineiden opintojen kautta (ks. yllä). Opetettavien aineiden opintoja voi suorittaa avoimissa yliopistoissa ja erillisopintoina yliopistoissa (tarjonta vaihtelee oppilaitoksittain).

> Tutustu kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin ja muuhun opintotarjontaan (mm. opettajan pedagogiset opinnot) tämän sivun alalaidan linkkien kautta. Muiden tiedekuntien opetettavien aineiden tarjonnan löydät ko. tiedekuntien sivuilta.

Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on:

• vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op), joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.

Miten?

• Turun yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden voi saada hakeutumalla varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelmaan (Rauma). Lisätietoja tutkinto-ohjelmasta!

• Hakeutumalla varhaiskasvatuksen opettajien pätevöitymiskoulutukseen. Voit hakea koulutukseen ja pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajaksi Suomessa, jos sinulla on: 1) ulkomailla suoritettu ja Opetushallituksessa ehdollisesti rinnastettu varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto, 2) maahanmuuttajatausta ja 3) riittävä suomen kielen taito. Opinnot järjestetään pääosin verkossa lukuvuonna 2023–2024, ja ne voi suorittaa työn ohella. Hakuaika on 1.2.–25.4.2023, ja koulutus alkaa elokuussa 2023. Lue lisää koulutuksesta!

Esiopettajan kelpoisuudesta määrätään Valtioneuvoston asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (Asetus 327/2000, muutosasetus 865/2005, 7 §).

• Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. (3.11.2005/865)
• Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:
  • soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai
  • erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka
  • lastentarhanopettajan tutkinnon.

Miten?

Turun yliopistossa esiopettajan kelpoisuus on mahdollista saavuttaa joko varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelmassa (Rauma) tai luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa (Turku tai Rauma). Löydät linkit tutkinto-ohjelmiin koulutushausta.

Erityis(luokan)opettajan kelpoisuuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista  (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 8 §, asetusta on muutettu 23.2.2012 (105/2012, 8 §) ja varhaiskasvatuslaissa (Asetus 540/2018, 30 §).

• Laaja-alaiselta erityisopettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op).
• Erityisluokanopettajan kelpoisuuteen vaaditaan luokanopettajan kelpoisuus (ks. yllä) sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op).
• Varhaiskasvatuksen erityisopettajalta vaaditaan kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, jonka lisäksi on suoritettu erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella; tai kasvatustieteen maisteri pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus).

Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista käytetään alla lyhennelmää erityisopettajan opinnot.

Miten?

Erityisopettajan kelpoisuusopintoja tarjotaan toistaiseksi vain kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinto-opiskelijoille. Opintoja järjestetään myös erillisinä maisteriksi valmistuneille luokan- ja aineenopettajille sekä varhaiskasvatuksen opettajille.

• Erityisopettajan tutkinto-ohjelma (Turku): Tutkinto-ohjelma sisältää opettajan pedagogiset opinnot ja erityisopettajan opinnot, eli maisteriksi valmistuneet saavat laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden. Mikäli opiskelija haluaa lisäksi (erityis)luokanopettajan kelpoisuuden, voi hän hakea sivuaineena suoritettaviin perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin (lyh. monialaiset opinnot).
• Luokanopettajan tutkinto-ohjelman (Turku tai Rauma) opiskelija voi hakea opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin erityisopettajan opintoihin, jolloin opiskelija saa erityisluokanopettajan kelpoisuuden.
• Käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelman (Rauma) opiskelija voi hakea opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin erityisopettajan opintoihin, jolloin opiskelija saa laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden. Mikäli opiskelija haluaa lisäksi (erityis)luokanopettajan kelpoisuuden, voi hän hakea sivuaineena suoritettaviin monialaisiin opintoihin.
• Kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelman opiskelija voi hakea opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin erityisopettajan opintoihin, jolloin opiskelija saa varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden. Maisteriohjelma sisältää tällä hetkellä myös opettajan pedagogiset opinnot.

> Tutustu tutkinto-ohjelmiin koulutushaussa.

• Maisteriksi valmistuneet luokan- ja/tai aineenopettajan kelpoisuuden omaavat voivat hakea erillisiin erityisopettajan opintoihin (60 op); opintojen tuottama kelpoisuus riippuu siitä, onko taustalla luokanopettajan vai aineenopettajan pätevyys, vai molemmat.
• Valmistuneet varhaiskasvatuksen opettajat voivat hakea erillisiin varhaiskasvatuksen opettajille suunnattuihin erityisopettajan opintoihin (60 op), jolloin saavat varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden.

> Tutustu erityisopettajan opintoihin täällä. 

Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 13 §)

Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö,

1. joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;
2. joka on suorittanut vähintään 60 op (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
3. jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä
4. jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei sellaista ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.

Tanssialan ja sirkusalan koulutuksessa opettajaksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden laajuiset soveltuvat opinnot sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.

Erityisestä syystä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa annettavaa ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai, jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.

Ammatillisen koulutuksen yhteisen aineiden opettaja

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka

1. on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa vähintään 120 op (55 ov) laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 op (35 ov) laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä
2. on suorittanut vähintään 60 op (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Miten?

• Esim. hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi soveltuvalle alalle ja suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot (ja tarvittaessa opetettavan aineen opinnot) osana tutkintoa, tai jos sinulla on jo ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, hakeutumalla erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.
• Lisäksi opetustehtävän luonteesta riippuen ammattialan kokemuksen hankkiminen.

Katso lisätietoja eri tutkinto-ohjelmista ja opintokokonaisuuksista tämän sivun alalaidan linkkien kautta.

Ammattikorkeakoulu (Asetus 1129/2014, 17 §, 18 §)

Ammattikorkeakouluissa opettajana toimiminen edellyttää pedagogista pätevyyttä (opettajan pedagogiset opinnot). Lisäksi:

• Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
• Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
• Yhteisten aineiden opettajilla ei ole työkokemusvaatimusta.

Yliopisto

Yliopistot päättävät itse opetushenkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista.

• Yliopisto-opettajan tehtävissä edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.
• Yliopistonlehtorin tehtävissä edellytetään soveltuvaa tohtorintutkintoa.

Joissain yliopistoissa edellytetään myös opettajan kelpoisuutta (opettajan pedagogiset opinnot 60 op), mutta vaatimukset vaihtelevat yliopistoittain. Yliopistojen opetushenkilöstön pedagogista osaamista tai pätevyyttä voidaan jatkossa suosia tai sitä voidaan jopa edellyttää.

Miten?

• Esim. hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi soveltuvalle alalle ja suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoa, tai jos sinulla on jo ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, hakeutumalla erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.
• Lisäksi opetustehtävän tasosta riippuen tohtorin tutkinnon suorittaminen.

Katso lisätietoja eri tutkinto-ohjelmista ja opintokokonaisuuksista tämän sivun alalaidan linkkien kautta.

Vapaan sivistystyön opettajalla tarkoitetaan esimerkiksi kansanopistojen ja aikuisoppilaitosten opetustehtävissä toimivaa henkilöä.

Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 60 op (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Miten?

Esim. hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi ja suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoa, tai jos sinulla on jo ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, hakeutumalla erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.

Erilliset Opetushallituksen rinnastamispäätöksen mukaiset opettajan kelpoisuusopinnot, valintaperusteet 2025

Opinnot on tarkoitettu muualla kuin Suomessa opettajan tutkinnon suorittaneille, jotka ovat saaneet tutkinnostaan Opetushallituksen rinnastamispäätöksen. Tässä haussa voi hakea suorittamaan Opetushallituksen rinnastamispäätöksessä edellytettyjä suomenkielisiä varhaiskasvatuksen opettajan, luokanopettajan, erityisopettajan ja aineenopettajan (opettajan pedagogiset opinnot) täydentäviä opintoja. Tässä haussa ei voi hakea suorittamaan opetettavan aineen täydentäviä opintoja.

Opintoihin valitut opiskelijat saavat erillisen opinto-oikeuden rinnastamispäätöksen mukaisiin opintoihin.  Opintojen laajuus määräytyy rinnastamispäätöksen perusteella. Opiskeluoikeus on voimassa vuoden. 

Opinnot ovat maksuttomia.

Opinnot toteutetaan yhdessä perustutkinto-opiskelijoiden kanssa, opinnot vaativat läsnäoloa Turussa (erityisopettajan, aineenopettajan, luokanopettajan opinnot) tai Raumalla (varhaiskasvatuksen opettajan, luokanopettajan opinnot). Opetus on suomen kielellä. Opinnot alkavat suoritettavista opintojaksoista riippuen kevätlukukaudella 2025 tai lukuvuoden 2025-2026 aikana. Opintojen alkamisaika määritellään jokaiselle opiskelijalle erikseen sen mukaan, mitä opintoja rinnastamispäätöksessä on edellytetty ja milloin nämä opintojaksot ovat seuraavan kerran tarjolla. Opiskelijoille tehdään ennen opintojen alkamista henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään suoritettavat opintojaksot ja niiden ajankohdat.

Opintoihin on jatkuva haku (hakulomake julkaistaan loppuvuodesta 2024).

Hakukelpoisuus

• Hakijalla tulee olla muualla kuin Suomessa suoritettu opettajan tutkinto sekä tästä tutkinnosta Opetushallituksen rinnastamispäätös, jossa edellytetään täydentävien opintojen suorittamista.
• Luokanopettajan, aineenopettajan ja erityisopettajan täydentäviin opintoihin hakevalla tulee olla Opetushallituksen rinnastus ylempään korkeakoulututkintoon.
• Varhaiskasvatuksen opettajan täydentäviin opintoihin hakeutuvalla tulee olla Opetushallituksen rinnastus kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon tai kasvatustieteen maisterin tutkintoon.
• Täydennettävä opintopistemäärä saa olla enintään 30 opintopistettä.
• Täydentäviin perusopetuksen ja lukion aineenopettajan opettajan pedagogisiin opintoihin hakevilla tulee olla rinnastamispäätös sellaisesta opetettavasta aineesta (vähintään 60 op), jolla on Turun yliopiston aineenopettajan opettajan pedagogissa opinnoissa kiintiö.
• Hyvä suomen kielen taito. Tavat kielitaidon osoittamiseen Suomen kielen taidon todentaminen | Turun yliopisto (utu.fi)

Valintamenettely

Opiskelijat valitaan harkinnanvaraisesti hakemusten perusteella sitä mukaa kuin valintaperusteissa määritellyt hakukelpoisuuskriteerit täyttäviä hakijoita on ja opintojaksoilla on tilaa. Mikäli hakukelpoisuuden ehdot täyttäviä hakijoita on enemmän kuin opintojaksoille voidaan ottaa, hyväksytään opiskelijat hakemusten saapumisjärjestyksessä. Hakemuksen käsittelyaika on maksimissaan kuusi viikkoa hakemuksen saapumisesta (1.6.-31.7. saapuneet hakemukset käsitellään elokuun puoliväliin mennessä).

Hakulomakkeelle tulee liittää jäljennökset seuraavista todistuksista:

• Todistus ulkomailla suoritetusta opettajan tutkinnosta suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi käännettynä.
• Opetushallituksen rinnastamispäätös ulkomailla suoritetusta opettajan tutkinnosta.
• Todistus kielitaidosta Suomen kielen taidon todentaminen | Turun yliopisto (utu.fi)

Tietoa Opetushallituksen rinnastamispäätöksestä: Tutkintojen tunnustaminen | Opetushallitus (oph.fi)

Lisätietoja: opoedu@utu.fi ja opoedu-rauma@utu.fi 

***

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset ja opiskelua koskevat edellytykset

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on rajoituksia. Opettajankoulutuksissa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Jos opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamisesta koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa.

Toimintaympäristön kuvaus

Opettajan ja ohjaajan työ on vaativa asiantuntija- ja ihmissuhdetyö, jossa tieto ja ymmärrys kytkeytyvät käytännön toimintakykyyn. Opettajia ja ohjaajia työskentelee varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa sekä aikuiskoulutuksessa. Opettajan kelpoisuuden saaneita ohjaajia työskentelee edellisten lisäksi monilla muilla tehtäväkentillä, missä ohjausosaamista tarvitaan. Opettajat tukevat työssään kasvua, oppimista ja hyvinvointia.

Ohjaajien tehtäviin kuuluu psykososiaalinen tuki sekä uranvalinnan ja oppimisen ja opiskelun ohjaus. Työnkuva vaihtelee sen mukaan, minkä ikäisten ihmisten parissa opettajat ja ohjaajat työskentelevät. Työ edellyttää kykyä suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisissa oppimis- ja kasvatusympäristöissä tapahtuvaa opetus- ja kasvatustoimintaa. Opettajat ja ohjaajat tekevät työtään yhä enemmän rakentavassa yhteistyössä toisten opettajien ja ohjaajien kanssa moniammatillisissa ryhmissä/tiimeissä/verkostoissa.

Ammatillisen toimintakyvyn edellytykset

• Riittävä vuorovaikutuskyky toimia ammatin mukaisissa tehtävissä
• Riittävät kognitiiviset ja sosioemotionaaliset taidot toimia ammatin mukaisissa tehtävissä.
• Riittävä psyykkinen terveys, että pystyy toimimaan turvallisesti ammatin mukaisissa tehtävissä. Esteenä opiskelussa etenemiselle voi olla opinnoissa tai harjoitteluissa tapahtuva toistuva epävakaa tai uhkaavaksi havaittu käytös, joka haittaa ammattimaista toimintaa.
• Ala ei sovellu henkilöille, joilla on vakava päihderiippuvuus ja riippuvuuteen ei ole saatu hoidollista vastetta.

Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikostaustaote 

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikostaustasta. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).

Asetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) mukaan rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on

1. ylempi korkeakoulututkinto;
2. ao. asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;
3. riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä
4. opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Opetushallinnon tutkinto 

Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä ja se jakautuu kahteen osaan:

A-osa: Hallinnon perusteet

1. Yleishallinto, julkisuus, tietosuoja sekä kunnallishallinto
2. Opetustoimen hallinto
3. Opetustoimen rahoitusjärjestelmä

B-osa: Rehtorin johtamisroolit

1. Rehtori koulun toiminnasta vastaavana johtajana
2. Rehtori pedagogisena johtajana
3. Rehtori henkilöstöjohtajana (palvelussuhde ja lakimääräiset velvoitteet)

Tutkinnosta saa lisätietoa Opetushallituksen verkkosivuilta.

Opetushallinnon tutkintoon ja lainsäädännön soveltamiseen valmentava koulutus

Haluatko päivittää osaamistasi lainsäädännön soveltamisessa tai kiinnostaako sinua Opetushallinnon uudistunut tutkinto (rehtoripätevyys)?

Turun yliopiston Brahea-keskus järjestää tutkinnon sisältöihin, lainsäädännön soveltamiseen ja uudistuksiin liittyvää maksullista ohjaavaa ja valmentavaa koulutusta.

Lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittautumislomakkeen löydät Brahea-keskuksen sivuilta. Lisätietoja voit kysyä suunnittelija Sari Koskelta (sari.koski@utu.fi).

Muut opetushallinnon opinnot

Opetushallinnon opintoja järjestävät mm. seuraavat tahot:

• Koulutusjohtamisen perusopinnot 25 op, Jyväskylän yliopisto
• Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen, perusopinnot, Itä-Suomen avoin yliopisto
• Kasvatus- ja opetusalan johtamisen perusopinnot 25 op, Helsingin avoin yliopisto
• Koulutusjohtamisen ja opetushallinnon perusopintokokonaisuus 25 op, Lapin yliopisto

HUOM. Emme vastaa Turun yliopiston ulkopuolisten tahojen verkkosivulinkkien tai ko. verkkosivujen tietojen ajantasaisuudesta.