Tutkimus ranskan oppiaineessa

CORDIALIS-hanke on monikansallinen ERASMUS+-hanke, jonka tavoitteena on tuottaa pedagogisia materiaaleja ja työkaluja hybridiopetukseen ja -vuorovaikutukseen. Lisäksi hanke pyrkii yhdistämään eri alojen toimijoita paikallisten kielten ja kulttuurien ympärille. Kohderyhmänä ovat nykyiset ja tulevat kieltenopettajat, aikuiskouluttajat, käsityöläiset sekä kulttuurikentän ammattilaiset (kuten mediakirjastolaiset, museoalan henkilöstö).

Hankkeen aikana tutkitaan maailmanlaajuisen COVID-19 kriisin vaikutuksia kansalaisten tarpeisiin käyttää digitaalisia välineitä koulutuksessa sekä monilla ammatti- ja kulttuurialoilla ja pyritään tuomaan pedagogisia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä etäviestintään liittyviin ongelmiin. Tutkimuksen perusteella tuotetaan vapaasti saatavilla olevia opetusmateriaaleja, kuten oppaita, tehtäviä ja videoita viidellä eri kielellä (englanti, italia, liettua, ranska ja suomi). Lisätietoja projektista voi lukea hankkeen nettisivulta.

Hankkeen vastuuhenkilö (KKL): Maarit Mutta

Lisätietoja. https://www.cordialiserasmus.eu/

GenoGraphiX-Log (www.ggxlog.net) on kirjoittamis- ja käännösprosessin visualisointiin kehitetty avoin tietokoneohjelma, joka toimii tietokoneen näppäinpainallusten tallentamisen kautta.

Keskeistä GGXLog:issa on kirjoittamisprosessista saatavan datan visualisointi. Ohjelma on vapaasti saatavilla, ja se on suunnattu opettajille, opiskelijoille, tutkijoille ja työssään kirjoittaville. Tällä hetkellä ohjelma on saatavilla englanniksi, suomeksi, ranskaksi ja ruotsiksi (tulossa saksa, espanja ja italia). GGXLog mahdollistaa kirjoittamisistunnon perusteellisen rekisteröimisen, istunnossa tuotetun datan tallentamisen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi ohjelma tallentaa metadatan, muiden ohjelmistojen käytön ja valmiin tekstin.

Christophe Leblay on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori. Gilles Caporossi on päätöksentekotieteiden laitoksen professori (HEC Montréal, Canada), Hakim Usoof on tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen yliopistonlehtori (Peradeniyan yliopisto – Sri Lanka).

KISUVI-hanke on Koneen Säätiön (2022–2025) rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2022. Hankkeen keskiössä on kirjoittamisen sujuvuuden tutkimus ensi- ja vieraalla kielellä, erityisesti sanastokeskittymien tuottamisen ja käytön tutkimus.

Monimetodinen hanke käyttää apunaan graafiteoriaan pohjautuvaa GGXLog-näppäilyntallennusohjelmaa, jonka visualisointitoiminto tekee uudella tavalla näkyväksi kirjoitusprosessit ja mahdollistaa sanastokeskittymien tarkemman määrittelyn typologisesti eri kieliperheisiin kuuluvissa kielissä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoa monikielisen kirjoittajan kirjoitustaidon kehittymisestä ja sujuvuudesta. Ne myös auttavat koulutuksen sekä nykyaikaisten digitaalisten oppimateriaalien laatimisessa ja kehittämisessä.

KISUVI-työryhmä: Maarit Mutta (PI), Sinikka Lahtinen, Päivi Laine, Mari Mäkilä, Katja Mäntylä, Outi Toropainen, Anne-Maj Åberg & Anni Hintikka

Lisätietoja: https://sites.utu.fi/kisuvi/

Léa Huotarin postdoc-tutkimushanke Kääntäminen journalistisena työkaluna: kahden ranskankielisen maan (Ranska ja Mali) uutisointi suomalaisessa mediassa kuuluu käännöstieteen alaan ja tarkemmin journalistiseen kääntämiseen.

Hanke keskittyy kääntämisen rooliin suomenkielisessä uutistuotannossa. Aiemmassa tutkimuksessa on tuotu esiin journalistisen kääntämisen erikoisluonne ja etenkin lähdetekstin statuksen kompleksisuus ja sen tutkimisen haasteellisuus. Miten tutkia kääntämistä, kun monikielisiä lähteitä voi samassa tekstissä olla monta? Myös todettua lähdetekstiä voi olla hankala löytää, kun kääntäminen on niin kiinteä osa uutisartikkelin prosessia, että kääntämisen jäljet on poistettu julkaistuista artikkeleista. Tutkimus pyrkii valottamaan tätä lähdetekstien moninaisuutta, niiden statusta ja vaikutusta uutisprosessiin. Tarkemmin se keskittyy selvittämään, mitä lähteitä suomalainen media käyttää Ranskan vaaleja ja Malin sotaa käsittelevissä uutisissaan ja miten lähteiden käyttö vaikuttaa käsiteltyjen aiheiden uutisointiin. Tutkimuksella pyritään havainnollistamaan ulkomaalaisten lähdetekstien käyttöä, niiden asemaa ja niiden vaikutusta uutisprosessiin kahdessa suuressa suomalaisessa mediassa. Laajemmin hankkeen tavoitteena on tarkastella, miten toimittajan osallistuminen asemapaikansa ja kielitaitonsa kautta vaikuttaa käytettyihin lähteisiin ja niiden kautta käsiteltyihin aiheisiin sekä siihen, johtaako lähteiden yksipuolistuminen uutisten kautta tarjottavien näkökulmien vähenemiseen ja syrjäytymiseen kansainvälisestä keskustelusta.

Rahoitus:
ASLA-Fulbright Research Grants for Junior Scholars for post-doctoral research University of California Berkeleyn yliopistossa tehtävään postdoc-tutkimukseen, syyslukukausi 2023.
Suomen Kulttuurirahaston Säätiöiden postdoc-pooliapuraha väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Tarton yliopistossa Virossa, lukuvuosi 2024.

Tässä projektissa tutkitaan miten lapset ovat vuorovaikutuksessa ja oppivat vierasta kieltä sosiaalisen robotin kanssa.

Hankkeen sivusto: https://sites.utu.fi/robolang/

L’objectif de ce projet est de comparer la conceptualisation et la réalisation linguistique des actes de langage REMERCIER et REPROCHER dans 13 langues : français de France, anglais américain, espagnol d’Espagne et espagnol du Mexique, allemand, roumain, finnois, ukrainien, chinois, vietnamien, japonais, arabe, tswana. L’étude est réalisée dans le cadre de la Sémantique des possibles argumentatifs développée par Olga Galatanu.

Responsable du projet : Olga Galatanu, Université de Nantes, France. Participants : Adelhadi Bellachhab, Université de Nantes ; Ana-Maria Cozma, Université de Turku ; Sophie Anquetil, Université de Limoges ; et al.

Hankkeen tausta on tekstigenetiikassa, joka käsittelee kirjoituksen kronologista ulottuvuutta ja sen representaatioita. Tutkimusryhmä on muotoutunut vuosien aikana kolmen eri tutkimuslaitoksen (ITEM, Pariisi, GERAD, Montreal & Peradeniyan yliopisto) välisessä yhteistyössä ja sen työ keskittyy kirjoittamisen tutkimiseen ja opettamiseen liittyvään metodologiaan (soveltuvuusselvitys).

http://www.item.ens.fr/genographix-log/

Christophe Leblay on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori. Gilles Caporossi on päätöksentekotieteiden laitoksen professori (HEC Montréal, Canada), Hakim Usoof on tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen yliopistonlehtori (Peradeniyan yliopisto – Sri Lanka), Florence Tanoi Namio (Phd Student).

Yhteistyökumppanit: Eva Lindgren (Uumajan yliopisto) ja Cerstin Mahlow (Zhaw-Zurichin yliopisto)

Sujuvuus on monimuotoinen ilmiö, jota voidaan tutkia eri kielellisissä konteksteissa. Ranskan oppiaine on mukana FlowLang -tutkimusryhmässä, joka tutkii kielenkäytön sujuvuutta eri näkökulmista. Näitä näkökulmia ovat muun muassa vieraan kielen sujuvuuden tarkastelu suhteessa ensikielen sujuvuuteen sekä sujuvuuden kognitiivisten taustatekijöiden tutkiminen katseenseurantamenetelmillä. Sujuvuutta tarkastellaan tässä tutkimusryhmässä myös vastaanottamisen näkökulmasta kartoittamalla sitä, miten sujuvuuden käsite voidaan yhdistää vieraskielisen kielen puheen kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen. FlowLang-ryhmän tutkijat ovat mukana myös Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Fluency and Disfluency Features in L2 Speech (FDF2), jota johtaa professori Pekka Lintunen Turun yliopiston englannin oppiaineesta.

Tutkimusryhmä: Outi Veivo, Maarit Mutta, Pekka Lintunen (hankkeen johtaja), Pauliina Peltonen, Sanna Olkkonen ja Magdalena Szyszka

• Digilang-hanke/LOG-korpus 

  Digilang-hankkeen LOG-korpus-osahankkeessa tutkittiin prosessilähtöisesti sekä kirjoittamista että kääntämistä lokitiedostoista koostuvan aineiston avulla. Tavoitteena oli tarkastella, miten ja millaisessa prosessissa kirjoitettu tai käännetty teksti syntyy, esimerkiksi missä järjestyksessä tekstin osat tuotetaan tai miten konekäännettyä tekstiä muokataan. Aineiston keräämisessä käytettiin kahdenlaisia ohjelmia, joista toiset sijoittuvat kognitiivisen (esim. ScriptLog, Translog, InputLog) ja toiset geneettisen kielitieteen (GenoGraphiX) alalle. Tutkimusryhmä: Christophe Leblay, Maarit Mutta, Leena Salmi ja Maarit Koponen.