Tutkimus musiikkitieteen oppiaineessa

Musiikin kulttuurinen tutkimuksessa tutkitaan paitsi musiikin muotoja ja soittotapoja, myös laajempia musiikin merkityksiä ja tehtäviä yhteiskunnassa ja arkielämässämme. Lähiluku on kulttuurisen analyysin muoto, joka käsittelee musiikin ja äänen kokemuksia ja ymmärtämistä. Se ei ole ainoastaan musiikintutkimukseen sidottu metodi, mutta voi sisältää musiikkianalyysia, laululyriikoiden analyysia, audiovisuaalista analyysia, visuaalista analyysia, äänimaisemien tutkimusta ja musiikkiesityksien tutkimista. Lähiluvun voi helposti yhdistää muihin teoreettisiin lähestymistapoihin, kuten sukupuolentutkimukseen, paikan, sukupuolven, etnisyyden tai luokan tutkimukseen. Tutkimustapana lähiluku on tyypillinen monitieteiselle taiteiden ja kulttuurien tutkimukselle. 

Turun musiikkitieteen kaikki tutkijat erikoistuvat musiikin kulttuuriseen tutkimusperinteeseen. 

Populaarimusiikin ja -kulttuurin tutkimus sisältää eri suuntauksia, joka perustuu toisaalta soivan musiikin tutkimukseen ja kulttuurihistoriaan, toisaalta yhteiskuntatieteisiin. Tutkimus kattaa laajasti eri tyylejä, käytäntöjä ja ilmiöitä. Tässä yhteydessä identiteetti, sukupuoli ja kehollisuus, paikka ja kansallisuus, musiikkiteollisuus, sensuuri, politiikka ja musiikkilajien historia näyttelevät tärkeää roolia. Lisäksi sellaiset erityiskysymykset kuin populaarimusiikki ja vammaisuus, populaarimusiikki ja ikä, populaarimusiikin rooli erilaisissa poliittisissa liikkeissä ja ihmisoikeuksissa, sekä populaarimusiikin avulla tapahtuva tuotteistaminen ovat nousussa olevia populaarimusiikin tutkimuksen aloja.

Erityisiä tutkimusaloja Turussa: 

• Populaarimusiikki ja spektaakkeli
• Populaarimusiikin historia ja tyylit
• Musiikkivideot, artistikuva ja tähteys
• Populaarimusiikki ja paikalliskulttuuri

Turun musiikkitieteen tutkijoita alalla: John Richardson, Anna-Elena Pääkkölä, Kari Kallioniemi, Inka Rantakallio, Tiina Käpylä, Kimi Kärki, Pertti Grönholm, Jelena Gligorijevic, Steven Jones

Audiovisuaalinen musiikki muodostaa keskeisen mediateknologian, joka muokkaa käsityksiä todellisuudestamme.

Musiikki esiintyy kulttuurissamme usein audiovisuaalisessa muodossa, niin historiallisesti kuin nykyisessä mediayhteiskunnassamme. Audiovisuaalisen musiikin tutkimus on monitieteistä ja hyödyntää median ja teknologian tutkimusta, sukupuolentutkimusta, filosofiaa ja kulttuuriteorioita.

Musiikkitieteen oppiaineessa tutkitaan kaikkea audiovisuaalista musiikkia:

• musiikkivideoita
• elokuvamusiikkia ja äänisuunnittelua
• pelimusiikkia ja -ääniä
• video- ja äänitaidetta
• oopperaa ja teatterimusiikkia
• performansseja ja konsertteja
• mitä tahansa esitystaidetta, jossa musiikilla tai äänellä on keskeinen rooli.

Turun musiikkitieteen tutkijoita alalla: John Richardson, Susanna Välimäki, Anna-Elena Pääkkölä, Sanna Qvick, Sini Mononen, Kaapo Huttunen

Musiikki on kulttuurin voimallisimpia sukupuolen ja seksuaalisuuden neuvottelukenttiä, joka luo, ylläpitää, muokkaa ja määrittelee näitä koskevia käsityksiä.

Sukupuolta ja seksuaalisuutta tutkitaan missä tahansa musiikissa, ja näitä teemoja koskevan näkökulman voi yhdistää mihin tahansa musiikin tutkimustapaan. Musiikkia tutkitaan paitsi sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmasta, myös muiden identiteettitekijöiden rakentajana, kuten etnisyyden, kansallisuuden, yhteiskuntaluokan, uskonnon, kehon ja iän kautta.

Erityisiä tutkimusaloja Turussa:

• musiikin feministinen tutkimus
• musiikin queer-tutkimus
• musiikin kriittinen miestutkimus
• musiikki ja transsukupuolisuuden tutkimus
• musiikin ja sadomasokismin tutkimus
• musiikin, sukupuolen ja etnisyyden tutkimus
• musiikin ja kehollisuuden tutkimus
• musiikin ja ihmisoikeusaktivismin tutkimus

Turun musiikkitieteen tutkijoita alalla: John Richardson, Susanna Välimäki, Anna-Elena Pääkkölä, Kari Kallioniemi, Inka Rantakallio, Tiina Käpylä

Musiikkiteknologian kulttuurinen tutkimus on uusi musiikkitieteen tutkimusalue, joka ammentaa vaikutteita monilta aloilta, ja jossa tarkastellaan sitä, miten soittimien ja musiikin tekemiseen, tallentamiseen ja äänentoistoon sekä kaikkeen äänen tuottamiseen, välittämiseen ja kuluttamiseen liittyvä teknologia vaikuttaa musiikin kokemiseen ja musiikin synnyttämiin merkityksiin. Teknologiaa ei tutkita pelkästään musiikkiteknologisina kysymyksinä, vaan ympäröiviin kulttuurisiin käytäntöihin kietoutuneina ilmiönä. Musiikkiteknologiat esimerkiksi muokkaavat musiikkiin ja yhteiskuntaan liitettyjä kulttuurisia merkityksiä, rakentavat identiteettiä, määrittävät ja säätelevät musiikin kuuntelijoiden mielihyvän muotoja ja jopa ihmisten välisen kanssakäymisen tapoja. Musiikkitieteen oppiaineen musiikkiteknologian kulttuurisessa tutkimuksessa tarkastellaan mm. 

• live-esityksessä käytettäviä luuppaus-tekniikoita ja niiden esitykseen tuottamia merkitysulottuvuuksia
• moniraita-äänittämistä ja sen musiikkiin luomia sisältöjä
• sämpläyksen ja mp3-soittimien vaikutusta musiikin tuottamisen, kuluttamisen ja kuuntelun tapoja
• tämän päivän c-kasetti-alakulttuuria nykykulttuuria kriittisesti kommentoivana käytäntönä
• tuottajan roolia studioäänitteiden tekemisessä 

Turun musiikkitieteen tutkijoita alalla: John Richardson, Tuomas Auvinen, Atte Häkkinen, Anna-Elena Pääkkölä

Musiikki on aina ollut merkittävässä roolissa, kun on rakennettu erilaisten yhteisöjen identiteettiä, mukaan lukien kansalaisuutta. Kulttuuriteollisuus tuottaa vaikkapa elämäkertaelokuvien muodossa esityksiä merkittävien säveltäjien, esiintyjien tai tähtien elämäntarinoista ja niiden merkityksestä kansakunnan minäkuvan rakentamiselle. Musiikki liittyy myös vahvasti siihen, miten kansakunnat juhlivat itseään, kuten esimerkiksi Suomen 100-vuotisjuhlista saattoi huomata.

Musiikin kansallisuus on hyvä ymmärtää mahdollisimman laajasta ja joustavasta näkökulmasta. Tällöin niin etnisillä vähemmistöillä kuin transnationaaleilla tekijöillä on rooli kansallisten narratiivien rakentamisessa. Tutkimus keskittyy esimerkiksi muusikoiden muuttoliikkeisiin, tiettyjen paikkojen (esimerkiksi kaupunkien) musiikilliseen identiteettiin ja sellaisten musiikkihistorioiden luomiseen, joissa kyseenalaistetaan vakiintuneet käsitykset kansalaisuudesta, etnisyydestä, kielestä ja vähemmistöistä.

Erityisiä tutkimusaloja Turussa:

• kansakunta, paikka ja musiikin muuttoliike 
• musiikin mikro- ja mentaliteettihistoria
• musiikin pop-maantiede ja paikalliskulttuurit (skenet, festivaalit, tyylit, marginaalit ja yhteisöt)

Turun tutkijoita alalla: Kari Kallioniemi, Susanna Välimäki, Anna-Elena Pääkkölä, Tiina Käpylä, Atte Häkkinen, Jelena Gligorijevic

Esitystutkimus (performance studies) on monitieteinen tutkimusala, jonka piirissä tutkitaan laaja-alaisesti sekä erilaisten esittävien taiteiden (musiikki, teatteri, tanssi jne.) käytäntöjä että jokapäiväisen sosiaalisen toiminnan tapoja. Myös musiikin esittämisen tutkimus on monitieteistä ja hyödyntää esimerkiksi muiden esittävien taiteiden tutkimusta ja kulttuuriteorioita.

Musiikkitieteen oppiaineessa tutkittuihin esitystutkimuksen osa-alueisiin kuuluvat

• musiikin live-esitykset konserteissa, festivaaleilla ja performansseissa
• musiikin harjoitusprosessit
• muusikon soittoeleet
• esittäminen musiikkivideoissa ja live-esiintymisissä
• esittäminen oopperassa ja näyttämömusiikissa
• musiikin esityskäytännöt
• esittämisen etnografinen ja autoetnografinen tutkimus

Turun musiikkitieteen tutkijoita alalla: John Richardson, Susanna Välimäki, Anna-Elena Pääkkölä, Tiina Käpylä, Marjaana Virtanen

Musiikin luomis-tutkiminen on uusi tutkimuksen ala, joka yhdistää luovat musiikkiaktiviteetit korkean tason tutkimukseen. Ala laajentaa perinteisiä ajatuksia käytäntöön pohjautuvasta taiteiden tutkimuksesta mieltämällä luomisprosessin ja tutkimuksen toisiinsa lomittuneina. Luomis-tutkimisessa tutkimuksen on hyvä muuntua ja vahvistua läheisessä suhteessa luovien prosessien kanssa, joko itse tutkijan tekemänä – kuten autoetnografian kautta – tai tutkijan läheisen yhteistyön kautta taiteiden tekijöiden kanssa (taiteilijat, esiintyjät, tuottajat). Luomis-tutkiminen on monitieteistä ja sen voi helposti yhdistää mm. audiovisuaaliseen tutkimukseen, musiikkiteknologian tutkimukseen ja esitystutkimukseen. Toivottavin tulos on, että tutkimus vaikuttaa myös luomisen prosessiin merkittävällä tavalla, kenties tarjoamalla uutta sisältöä tai syventämällä prosessin reflektiivistä tasoa muuttaen sitä, miten luomisprosessi ymmärretään. 

Turun musiikkitieteen tutkijoita alalla: John Richardson, Anna-Elena Pääkkölä, Katve-Kaisa Kontturi (taidehistoria), Marjaana Virtanen

Yksi tärkeimpiä oppiaineen yhteistyökuvioista sisältää tutkimukseen ja opetukseen tuotu läheinen yhteistyö musiikkiteollisuuden, median ja taiteiden johtoelinten kanssa. Tutkimuksen saralla tähän kuuluu tutkimus mm. Seuraavien toimijoiden kanssa: Teosto, Ruisrock, Solina Records, Warner Music Finland ja YLE. Työskentelemme läheisesti myös mm. Tavastian, Tampere-talon ja Turun konserttitalon kanssa. Musiikkitieteeltä valmistuneet työllistyvät tavallisesti näille kentille ja toimijoille, ja teemme opetusyhteistyötä näiden toimijoiden henkilökuntien kanssa. Joka vuosi tarjoamme kursseja, jotka valmistavat työelämään, kuten musiikkiteollisuuden tekijät ja kentät, musiikkijournalismi, tai mediatyö. Työelämään kuuluva tutkimus musiikkitieteen oppiaineessa keskittyy mm. Musiikkifestivaaleihin, livestream-palveluihin (Spotify), sekä muihin musiikkiteollisuuden kenttiin. Musiikkiteollisuuksien tutkiminen yhdistää monen alan näkökulmia, mm. kriittinen kulttuurinen tutkimus, musiikkihallinnon tutkimus, sosiologia, ja taloustutkimus. 

Turun musiikkitieteen tutkijoita alalla: John Richardson, Susanna Välimäki, Anna-Elena Pääkkölä, Martin Cloonan (TIAS)