Talvadas / Dálvadas -kokoelma

Talvadas / Dálvadas - Saamelaisperinteen syvätutkimuksesta monitieteiseksi tutkimusaineistoksi ja kestäväksi tulevaisuuden kulttuuriperinnöksi

Vuosina 1967–1975 toteutettu tutkimusprojekti oli Suomen Akatemian rahoittama. Se perustui professori Lauri Hongon ja uskontotieteilijä Juha Pentikäisen yhdessä kehittämään uudenlaiseen kenttätyömetodologiaan.

Kokoelmaan kuuluu noin 1 200 tuntia haastatteluaineistoa, joista noin puolet on saamenkielen eri murteilla. Haastatteluista on laadittu pöytäkirjat ja litteraatiot. Valokuvia on noin 700 ja diakuvia noin 900. Liikkuvaa kuvaa on noin viisi tuntia. Näiden lisäksi kokoelmaan kuuluu haastattelujen käännöksiä sekä runsas ja monipuolinen käsikirjoitusmateriaalikokonaisuus, kartta-aineistoja ja kenttäpäiväkirjoja. Talvadas-kokoelman tutkimusaineistoja on käytetty kymmenissä opinnäytteissä ja tutkimuksissa (katso listaus alempana).

Haastattelujen kantama muistitieto ulottuu pitkälle 1800-luvulle asti ja sisältää tietoa muun muassa paikallisesta ympäristöstä ja luonnosta, elinkeinoista, perhesuhteista sekä paikka- ja uskomusperinteestä. Haastattelut tarjoavat mahdollisuuden kuunnella myös jo kadonneita saamelaiskielten murteita.

Tenojoen varressa sijaitseva Talvadaksen (Dalvádas) kylä valikoitui saamelaisen folkloren tutkimusprojektin kohteeksi, koska kylä oli kooltaan, sijainniltaan ja asukkaiden perinteentuntemuksen osalta sopiva. Kylä oli myös sähkötön ja tuolloi vielä tietön, mitä pidettiin tutkimuksen kannalta etuna. Talvadaksen (Dalvádas) lisäksi haastatteluja tehtiin myös muissa Tenolaakson kylissä, kuten Aittijoella (Áitejohka) ja Nuvvuksessa (Nuvvos) Suomen puolella ja Porttassa (Barta) Norjan puolella.

Tutkimusprojektin aikana tehtiin kuusi kenttätyömatkaa, joilla on haastateltu lähes 400 henkilöä. Intensiivinen keruuvaihe päättyi 1970, jonka jälkeen työ siirtyi arkistoon haastatteluaineistojen litterointiin ja käännöksiin. Aineiston pohjalta laadittiin kortistoja ja matriiseja. Vuonna 1975 tehtiin vielä yksi kenttätyömatka Talvadakseen, jonne oli tällä välin rakennettu tie.

Haastattelijoita projektissa oli yhteensä kymmenen, joukossa oli sekä suomalaisia että saamelaisia. Hongon ja Pentikäisen lisäksi haastattelijoina toimivat Olavi Korhonen, Helvi Nuorgam-Poutasuo ja Matti Morottaja, Erkki Itkonen, Anne Suomi, Lassi Saressalo, Leena Räisänen ja Marjut Huuskonen.

Saamelaisen folkloren tutkimusprojekti sai myöhemmin jatkoa. Marjut Huuskonen aloitti uusien haastattelujen teon folkloristiikan väitöstutkimustaan varten Talvadaksessa ja lähikylissä vuonna 1992 ja Pasi Enges folkloristiikan väitöstutkimustaan varten vuonna 2001. Myös nämä aineistot on arkistoitu HKTL-arkistoon ja pääosin digitoitu.

Uusien tutkimusten myötä sekä kenttätyömetodit että haastattelujen teemat muuttuivat. Aikaisemmin pääasiallisensa tutkimuskohteena oli ollut menneisyys ja uskomusperinne, kun taas jatkotutkimus keskittyi lähimenneisyyteen ja nykypäivään. Jatkotutkimuksen aikana saatiin tietoa myös haastateltavien kokemuksista ja näkemyksistä koskien aiempaa tutkimusta.

Sekä ensimmäisen että myöhemmän projektin aikana kyläläisten ja tutkijoiden välille syntyi pitkäaikaisiakin tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. Tutkittavat ja heidän jälkeläisensä ovat olleet kiinnostuneita dokumentoinnista ja sen tuloksista, ja Talvadas-projekti muistetaan Utsjoella edelleenkin.

Vuonna 2002 Marjut Huuskonen järjesti valokuvanäyttelyn Tenon kyliä ja ihmisiä. Nuvvus-Talvadas 1967–1970 yhteistyössä Turun yliopiston folkloristiikan, Kulttuurien tutkimuksen arkiston, Kalevala-instituutin, Utsjoen kunnan ja Kylätalo Giiśan kanssa. Näyttely oli myöhemmin esillä myös Turussa ja Tampereella sekä Tartossa. 

Vuonna 2018 näyttely oli uudelleen esillä Utsjoen Karigasniemellä, kylätalo Sáivussa tutkimusprojektia esittelevän Dálvadasa šurra, šárra ja hurra -seminaarin yhteydessä.

Viime vuosikymmeninä tutkijat ovat pohtineet aineistojen luonnetta – sitä, keille ne on kerätty, kuka niitä saa käyttää ja millä ehdoilla. Viimeistään 1980-luvulta lähtien tutkijat ovat pohtineet ja hakeneet ratkaisuja aineiston käyttöön liittyviin tutkimuseettisiin ja tekijänoikeudellisiin kysymyksiin.

Lauri Hongon ajatukset luonnollisesta tekijänoikeudesta näkyvät Unescon vuonna 1989 laaditussa folkloren suojelua koskevassa lausunnossa Safeguarding of Traditional Culture and Folklore, ja jonka pohjalta laadittiin yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2003. Vaikka suullinen folklore on perusolemukseltaan aineetonta, siitä tehdyt dokumentit ovat aineellisia ja tällaisten aineistojen säilytys- ja hoitovastuu on arkistolla.

Aineisto on syntynyt kenttätöiden yhteydessä käyttämällä etnografisia menetelmiä. Näiden teksti-, ääni- ja kuvadokumenttisen tekoon ovat osallistuneet sekä tutkittavat että tutkijat. Ne eivät ole alkuperäisten esitystilanteiden tallenteita, vaan esityksiä niistä. Ne myös sisältävät haastateltavan ja haastattelijan välisiä yksityisluontoisia keskusteluja, joita ei voi antaa vapaaseen käyttöön. Haastattelut syntyvät aina dialogissa ja ovat tilanteisia.

Koska kyse on tutkimustarkoituksiin tuotetusta tutkimusaineistosta, aineistoa ei voida palauttaa museoesineistön tavoin. Palautuksen näkökulma on kuitenkin ollut tärkeä osa arkistotyötä viime vuosikymmenien aikana. Yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäki kirjoitti tästä näkökulmasta humanistisen tiedekunnan Hiiskuttua-verkkomediassa marraskuussa 2018.

Aineistosta on luovutettu käyttökopioita Inarin Saamelaisarkistoon sekä Oulun yliopiston Giellágas-instituutin tutkijoiden käyttöön. Tutkimusprojektin aikana ei nykyisen kaltaisia käyttö- ja säilytyslupia tunnettu, vaan sopimukset olivat epävirallisia ja suullisia. Talvadas-projektin näyttelyjen ja seminaarien yhteydessä tutkittavilta ja heidän jälkeläisiltään on hankittu luvat valokuvien käyttöön. Perheenjäsenten, jälkeläisten ja sukulaisten on mahdollista saada nähtäväkseen esivanhempiensa ja sukulaistensa kuvia ja kuultavakseen heidän haastattelujaan.

Syksyllä 2018 Karigasniemellä järjestettiin Talvadas-kokoelman kaksikielinen muistoseminaari ja näyttely teemalla palautus – bååstede. Saamelaisarkiston ja HKTL-arkiston yhteistyönä. Tutkijoiden lisäksi seminaarissa puhuivat ja kertoivat muistojaan myös saamelaiskylien asukkaat ja heidän perillisensä. Tutkijat ja paikalliset keskustelivat aineiston palauttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi esiteltiin, millä tavoin omien sukulaisten valokuvista ja haastatteluäänitteistä voi saada kopioita.

Talvadas-kokoelma on haluttu turvata digitoimalla aineisto heti, kun se oli mahdollista. Kun arkisto aloitti aineistojensa digitoinnin 1990-luvun lopulla, arvokkaimpana ja uhanalaisimpana pidetty saamelaiskokoelma oli itsestään selvä valinta digitointihankkeen pilottiprojektiksi. Lähes kaikki valokuvat ja äänitteet saatiin digitoitua jo vuonna 2003.

Talvadas-kokoelmaa säilyttävälle HKTL-arkistolle rakennettiin uudet, Kansallisarkiston suosituksia vastaavat tilat, kun Turun yliopiston humanistinen tiedekunta muutti uusittuihin tiloihin Arcanumille vuonna 2022. Vuosina 2018-2023 aineistojen käytettävyyttä parannettiin digitointihankeessa kartoittamalla, järjestämällä ja digitoimalla.

1. Bartens, Hans-Hermann (2023). Saamische Schatzsagen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 2023(99), 39–92. https://doi.org/10.33340/susa.110236
2. Bartens, Hans-Hermann (2021). Die Krankheit auf Wanderschaft in der saamischen Erzähltradition. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 2021(98), 9–65. https://doi.org/10.33340/susa.95743 
3. Enges, Pasi (1998). Pelottavia paikkoja, outoja ääniä: Supranormaalin topografiaa tenonsaamelaiskylässä. Informaatio, 28(1), 12-19.
4. Enges, Pasi (2003). "Keneltä sinä tämän kuulit?": Perhe ja suku supranormaalin saamelaistradition välittäjinä. Elore, 10(1). https://doi.org/10.30666/elore.78379 
5. Enges, Pasi (2012). 'Minä melkein uskon': Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Annales Universitatis Turkuensis C 338. Turku: Turun yliopisto. (Väitöskirja) https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5003-4
6. Enges, Pasi & Tiina Mahlamäki (2018). Saamelaisperinteestä, palauttamisen hengessä: Dálvadasa šurra, šárra ja hurra -seminaari Karigasniemellä 30.8.2018. Elore, 25(2), 170–175. https://doi.org/10.30666/elore.77060
7. Enges, Pasi (2019). Saamelaisen folkloren arkistoaineistot ja repatriaatio. Kalevalaseuran blogi 15.10.2019: https://kalevalaseura.fi/artikkeli/1375/
8. Guttorm, Milja (2010). "Galgá jáhkkit dasa, ahte buorrána": Sápmelaš buorideami iešvuođat ja buorideaddjiid kompeteanssat Dálvadas-materiála vuođul. Pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulu universitehta, Giellagas-instituhtta.
9. Honko, Lauri (1971/1972). Kerääjän rooli ja Talvadas. Hannes Sihvo (toim.), Vanhaa ja uutta Lappia. Kalevalaseuran vuosikirja 51, 276–292. Helsinki-Porvoo: WSOY.
10. Huuskonen, Marjut (1982). Mahtinoita Kovven. Folkloristiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto.
11. Huuskonen, Marjut (1992). Byn vid strömmen. Nord nytt: nordisk tidskrift for folkelivsforskning, 79-90.
12. Huuskonen, Marjut. (1998). Kotoperäiset perinnelajitermit tulkinnan viitoittajina. Sananjalka : Suomen Kielen Seuran Vuosikirja, 40: 1, 95-118, https://doi.org/10.30673/sja.86599
13. Huuskonen, Marjut (2003). Kuvakertomuksia: valokuva ja suullinen perinne. Tutkijat kentällä.  Kalevalaseuran vuosikirja  258-271.
14. Huuskonen, Marjut (2004). Stuorra-Jovnnan ladut: Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Väitöskirja)
15. Huuskonen, Marjut (2007). Pitkäkestoisen kenttätyöprojektin ilot ja surut: Yleiskeruusta syvätutkimukseen. Kohtaaminen = Gávnnadeapmi: seminaari suomalaisten äänitearkistojen saamelaisaineistoista, keräyksestä ja käytöstä, Saamelaismuseo Siida, 4–5.9.2006, 62–75.
16. Huuskonen, Marjut & Enges, Pasi (1998). Berättandets lokala betydelser: tolkningsmöjligheter för gammalt intervjumaterial. Nord Nytt 70, 51-66.
17. Huuskonen, Marjut (2011). Näkökulmia saamelaiseen folkloreen.  Irja Seurujärvi-Kari, Petri Halinen & Risto Pulkkinen (toim.), Saamentutkimus tänään. Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 271-297.
18. Jouste, Marko (2011). Tullâčalmaaš kirdâččij 'tulisilmillä lenteli': Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa. Tampere University Press.
19. Kantola, Tuula (1984). Talvadaksen joikuperinne: etnomusikologinen perustutkimus tenonsaamelaisten musiikista. Folkloristiikan julkaisuja 2. Turku: Turun yliopisto.
20. Lappalainen, Päivi (1984). Dal mi juoiggasta' vel: Anders Ivar Guttormin joikujen tarkastelua. Folkloristiikan julkaisuja 3. Turku: Turun yliopisto.
21. Mahlamäki, Tiina (2001): From the Field to the Net: Cataloguing and Digitising Cultural Research Material. IASSIST Quarterly Fall 25/3, 25-28.
22. Mahlamäki, Tiina (2017). Katastrofi arkistossa. Nostetaan teksti pöydälle -blogi 21.3.2017: https://tituma2.wordpress.com/2017/03/21/katastrofi-arkistossa/ 
23. Mahlamäki, Tiina (2018): Palautuksen hengessä – Talvadas-projektin tutkijat ja tutkittavat kohtaavat. Nostetaan teksti pöydälle -blogi 30.8.2018: https://tituma2.wordpress.com/2018/08/30/palautuksen-hengessa-talvadas-projektin-tutkijat-ja-tutkittavat-kohtaavat/ 
24. Mahlamäki, Tiina (2018). Talvadas-projektin tutkijat ja tutkittavat kohtasivat palautuksen hengessä. Hiiskuttua -verkkolehti 7.11.2018: https://sites.utu.fi/hiiskuttua/talvadas-projektin-tutkijat-ja-tutkittavat-kohtasivat-palautuksen-hengessa/ 
25. Mahlamäki, Tiina & Pasi Enges (2001). From the field to the net: Analysing, cataloguing and digitising the material of the Saami folklore project. Ulrika Wolf-Knuts (ed.), Input & Output. The Process of Fieldwork, Archiving and Research in Folklore, 115–130. Turku: NorFa.
26. Nyberg, Patricia (1998). Oletko kuullut, että joku olisi staalon tappanut?: Kerronnan tuottaminen Talvadas-projektin tutkimushaastatteluissa. Folkloristiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto.
27. Nyberg, Patricia, Huuskonen, Marjut & Enges, Pasi (2000). Observations on Interview in a Depth Study on Saami Folklore. Lauri Honko (toim.), Thick Corpus, Organic Variation and Textuality in Oral Tradition. Studia Fennica Folkloristica 7, 489-536. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
28. Oksala, Hilkka (1988). Talvadaksen yhteydet ulkomaailmaan noin vuosina 1900–1950. Tulkintoja tenonsaamelaisen kulttuuriympäristön muutoksista. Turun yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos. Suomalaisen ja vertailevan kansatieteen laudatur-tutkielma. Helmikuu 1988.
29. Pentikäinen, Juha (1967). Lappalaisen folkloren keruuohjelma. Seulaset. Kalevalaseuran tiedotuslehti 5:4-6.
30. Pentikäinen, Juha (1970). Perinne- ja uskontoantropologisen syvätutkimuksen menetelmistä. Sananjalka: Suomen kielen seuran vuosikirja, 72-119.
31. Pentikäinen, Juha (1972). Depth research. Acta ethnographica Academiae scientiarum Hungaricae, 127-151.
32. Pentikäinen, Juha & UNESCO (1985). Cultural pluralism and cultural identity: The experience of Canada, Finland, and Yugoslavia: final report of the Unesco joint study on cultural development in countries containing different national and/or ethnic groups. UNESCO.
33. Pietilä, Anna-Maija (1980). Talvadas-kylän staalo-perinne. Uskontototieteen pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.
34. Piippola, Irene (2010). Saamelaisena Pariisissa: Jouni Antti Vestin haastattelu Sápmelažžan Parisis Jovnna-Ánde Vest jearahallan. 211-218. Vuontisjärvi, Kati (toim.), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovaniemen kaupunginkirjasto 150 vuotta. Rovaniemi: Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto.
35. Pyysiäinen, Pirjo (1983). Perinteiset saamelaiset sielukäsitykset Talvadas-aineistossa. Uskontototieteen pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.
36. Raudvere, Catharina & Schjødt, Jens Peter (2012). More than mythology: Narratives, ritual practices and regional distribution in pre-Christian Scandinavian religions. Nordic Academic Press
37. Saressalo, Lassi (1981/1982). Talvadaksen kylän etno-historiallinen kehitys: Etnologinen tutkimus tenosaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta. Turku: Turun yliopisto.
38. Saressalo, Lassi 1985, Kadja-Nilla avain perinteen sanottavaan. Etiäinen 1. Folkloristiikkaa ja uskontotiedettä. Turku: Turun yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitos, 113–134.
39. Syrjälä, Heli (2022). PAS-AineistoRaketti. Kansalliset pitkäaikaispalvelut: https://www.digitalpreservation.fi/index.php/2022-pas-aineistoraketti 
40. Tolvanen, Villina (2014). Sinä se oletkin se tuttu äijä hiihtelemässä Kertojan tulkintojen välittyminen ja modaalisuus uskomuskertomuksessa. Suomen kielen sivuainetutkielma. Turku: Turun yliopisto.
41. Valtonen, Taarna (2003). Ohcejoga Dálvadasa duottarguovllu báikenamat. Sámegiela   báikenammavuogádaga semiotihkalaš guorahallan. Pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulu universitehta, Giellagas-instituhtta.
42. Valtonen, Taarna (2004). Ohcejoga Dálvadasa duottarguovllu báikenamat. Sámegiela báikenammavuogádaga semiotihkalaš guorahallan. Seija Risten Somby (toim.), Sámegiela seassamin. Pro gradu dutkamušaid artihkkalat, 90–117. Oulu: Giellagas-instituutti.
43. Valtonen, Taarna (2014). Mielen Laaksot: Mïelen Vuemieh - Miela Vuomit - Mielâ Vyemeh - Miöl Vue'm: Neljän Saamen kielen paikannimien rakenne, sanasto ja rinnakkaisnimet vähemmistö-enemmistö-suhteiden kuvastajina. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 271 - Giellagas-instituutin julkaisusarja 15. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
44. Valtonen, Tarna (2020). Ylä-Tenon saamelaisten maiseman kielellinen ulottuvuus: Paikannimet, paikat ja perinne. Elore, 27(2), 30–61. https://doi.org/10.30666/elore.97259

Päivitetty 6.11.2024

Turun yliopiston kirjaston Talvadas / Dálvadas -aineistonosto.