Tutkimus englannin kielen oppiaineessa
Englannin oppiaineessa tehdään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta monilla kielentutkimuksen, kääntämisen- ja kirjallisuudentutkimuksen aloilla. Opettajat ja tutkijat osallistuvat erilaisten tutkimusverkostojen työskentelyyn sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ja meillä on asiantuntemusta tiedejulkaisemisessa ja oppikirjojen kirjoittamisessa.
Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen tutkimus kattaa tuhat vuotta historiaa ja maantieteellisesti erittäin laajan alueen. Filologisen ja kielihistoriallisen tutkimuksen vahva perinne nostaa esiin kielen merkitystä ja muutosta historiassa ja niitä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia konteksteja, joissa kieltä on käytetty. Kirjallisuudentutkimuksessa keskitymme monialaisesti englanninkieliseen nykykirjallisuuteen, esim. jälkikoloniaalisten kirjallisuusperinteiden tutkimukseen. Vieraan kielen oppimisen alueella tutkitaan erityisesti edistyneen oppijankielen kehitystä ja sen piirteitä kuten sanastoa ja puhuttua kieltä. Monikielisyyden ja kielen ja yhteiskunnan tutkimuksessa tärkeitä lähestymistapoja ovat diskurssilingvistiikka, systeemis-funktionaalinen kielitiede, poliittinen diskurssianalyysi ja ekolingvistiikka. Tutkimusta tehdään yhä enemmän myös oppiainerajojen yli esimerkiksi kielikontaktien ja koodinvaihdon teemoista, kääntämisen historiasta ja käännösteknologiasta.
Tutkimusaiheitamme ovat muun muassa:
- kielihistoria keskiajalta nykypäivään, historiallinen monikielisyys ja kielikontaktit, historiallinen pragmatiikka ja diskurssintutkimus
- materiaalisen tekstin kielellisten ja visuaalisten piirteiden filologinen, kirjahistoriallinen ja tekstuaalitieteellinen tutkimus
- vieraan kielen oppiminen prosessina, esim. oppijoiden yksilöllisten piirteiden, oppimisympäristöjen ja -strategioiden sekä äidinkielen ja muiden kielten vaikutus englannin kielen oppimiseen ja oppimistuloksiin (mm. sanaston oppiminen)
- oppijoiden puhuma englanti, esim. ääntäminen ja sen kehitys ja oppiminen, puhutun kielen sujuvuus, edistyneiden oppijoiden keskustelutaito ja amerikansuomalaisten puhuma englanti
- oppijoiden tuottama kirjoitettu englanti ja sen kehittyminen eri näkökulmista, esim. sanaston ja syntaksin välinen yhteys, akateemisen kielen kompleksisuus ja tarkkuus, fraseologia ja modaalisuuden ilmaiseminen sekä kirjoitetun ja puhutun kielen suhde
- tavallisuuden ja tavallisen elämän mahdollisuudet englanninkielisessä nykykirjallisuudessa
- elektroninen romanssikirjallisuus, sukupuoli ja seksuaalisuus
- jälkikoloniaalinen englanninkielinen kirjallisuus
- kestävän kehityksen diskurssit; poliittinen kielenkäyttö; mainonta
- kielimaisemat
- online-vuorovaikutus, kielen ja interaktion suhde
- konekääntäminen ja muu käännösteknologia, esimerkiksi teknologian käyttö käännösalalla ja sen vaikutus kääntäjien työhön sekä konekäännöksen laatu
- kääntäjät historiassa; käännösten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys
- alluusioiden ja monikielisyyden kääntäminen
Tutkimushankkeet
Pitkittäistutkimuksemme selvittää englantia vieraana kielenä puhuvien ja kirjoittavien opiskelijoiden sanaston kehitystä usean vuoden aikana. Keskitymme erityisesti fraseologisiin ilmauksiin (esim. kollokaatioihin ja episteemistä modaalisuutta ilmaiseviin sanoihin ja fraaseihin), joiden on todettu olevan vaikeita edistyneillekin oppijoille ja joiden käyttö toisaalta lisää niin puhutun kuin kirjoitetunkin tekstin sujuvuutta. Selvitämme, miten ne kehittyvät kirjoituksessa ja puheessa. Keräämme aineiston erilaisista akateemiseen viestintään kuuluvista tehtävistä (esseet, raportit, esitelmät). Samalla tutkimme myös äidinkielen ja tieteenalan vaikutusta akateemisen sanaston kehittymiseen. Aineistosta kootaan lopuksi akateemisen oppijankielen korpus, joka luovutetaan muidenkin tutkijoiden käyttöön.
CAF-projekti keskittyy puhutun ja kirjoitetun oppijankielen kehitykseen. Kompleksisuus, tarkkuus ja sujuvuus nähdään nykyään tärkeimpänä oppijankielen laatumittareina, ja niitä voidaan tutkia erillisinä näkökulmina kieleen tai suhteessa toisiinsa. Tämän projektin tutkijat ovat keränneet oppijankielen aineiston eri koulutusasteilta. Tuloksia on raportoitu julkaisuissa, esitelmissä ja lukuisissa opiskelijoiden pro gradu -tutkielmissa. Projektin rinnalle on kehitetty on tarkempi sujuvuusprojekti (ks. Fluency in Spoken Learner English).
Lisätietoja: Pekka Lintunen
Vieraan kielen oppiminen tapahtuu nykyään sekä muodollisissa opetustilanteissa kouluissa että vapaa-ajan toimintojen yhteydessä. Oppimista tapahtuukin siis hybrideissä oppimisympäristöissä, joihin kuuluvat erilaiset muodolliset ja vapaa-ajan oppimisympäristöt. Olemme kiinnostuneita siitä, millaisia kokemuksia digiajan oppijoilla on vieraan kielen oppimisesta: kuinka paljon he tunnistavat oppineensa englantia esimerkiksi selatessaan Internetiä tai pelatessaan erilaisia pelejä digiaalisissa ympäristöissä, millaisia oppijatyyppejä digiajan oppijoissa on ja millaisia oppimispreferenssejä heillä on. Englannin kieltä opitaan runsaasti vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, mutta monia tilanteita, joissa käytetään englannin kieltä, ei aina tunnisteta mahdollisuukseksi oppia lisää englantia.
Lisätietoja: Pekka Lintunen
Sujuvuus on tärkeä tavoite vieraan kielen oppimisessa. Sujuvuus voidaan ymmärtää laajasti koko kielitaitoa kuvaavaksi laatuvaatimukseksi tai suppeammin tiettyihin ajallisesti mitattaviin piirteisiin (kuten puherytmi tai tauot) liittyväksi ominaisuudeksi. Tässä projektissa sujuvuus ymmärretään oppijankielen piirteenä tarkkuuden ja kompleksisuuden rinnalla. Tarkoituksena on tutkia puhutun englannin sujuvuus- ja epäsujuvuuspiirteitä eri ikäisten ja taitoisten oppijoiden puheessa. Vieraan kielen sujuvuuteen vaikuttaa yleinen vieraan kielen taitotaso, äidinkielen sujuvuus, puhujan yksilölliset piirteet ja puhetilanteen kontekstista riippuvat piirteet. Tässä projektissa tutkimme kaikkia englannin kielen puhutun kielen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Lisätietoja: Pekka Lintunen
Tutkimme, millä visuaalisilla keinoilla tietoa esitettiin, rakennettiin ja välitettiin englanninkielisissä kirjoissa 1400- ja 1500-luvuilla ja miten näitä keinoja sekä niiden edellyttämiä lukemisen tapoja sanallistettiin lukijoille. Esi- ja varhaismodernit tekstit sisältävät monenlaisia tiedon rakentamista helpottavia visuaalisia elementtejä: taulukoita, kaavioita, kalentereita, hakemistoja ja luetteloita. Niitä esiintyy varsinkin tieteellisten tekstien yhteydessä, mutta myös laajemmin erilaisia tietoja ja taitoja välittävissä teoksissa. Nämä sanan ja kuvan väliselle ’harmaalle alueelle’ sijoittuvat elementit ovat jääneet pitkälti paitsioon aiemmassa tutkimuksessa. Tiedon esittämisen varhaisia graafisia esitystapoja eurooppalaisissa aineistoissa tarkasteleva vähälukuinen tutkimus on keskittynyt latinankieliseen materiaaliin. Visuaalisten elementtien välittymistä kansankielisille lukijoille ei ole tutkittu juuri lainkaan, vaikka juuri tämä kysymys on olennainen tiedon leviämisen näkökulmasta.
Lisätietoja: Matti Peikola
Tutkimme, millä visuaalisilla keinoilla tietoa esitettiin, rakennettiin ja välitettiin englanninkielisissä kirjoissa 1400- ja 1500-luvuilla ja miten näitä keinoja sekä niiden edellyttämiä lukemisen tapoja sanallistettiin lukijoille. Esi- ja varhaismodernit tekstit sisältävät monenlaisia tiedon rakentamista helpottavia visuaalisia elementtejä: taulukoita, kaavioita, kalentereita, hakemistoja ja luetteloita. Niitä esiintyy varsinkin tieteellisten tekstien yhteydessä, mutta myös laajemmin erilaisia tietoja ja taitoja välittävissä teoksissa. Nämä sanan ja kuvan väliselle ’harmaalle alueelle’ sijoittuvat elementit ovat jääneet pitkälti paitsioon aiemmassa tutkimuksessa. Tiedon esittämisen varhaisia graafisia esitystapoja eurooppalaisissa aineistoissa tarkasteleva vähälukuinen tutkimus on keskittynyt latinankieliseen materiaaliin. Visuaalisten elementtien välittymistä kansankielisille lukijoille ei ole tutkittu juuri lainkaan, vaikka juuri tämä kysymys on olennainen tiedon leviämisen näkökulmasta.
Lisätietoja: Matti Peikola
Hanke tarkastelee valistusajan kansallisen ajattelun ylikansallisia ulottuvuuksia jäljittämällä sveitsiläissyntyisen lääkäri Johann Georg Zimmermannin (1728–1795) Von dem Nationalstolze -teoksen leviämistä, muuntumista ja euroopanlaajuista vastaanottoa. Tutkimus kysyy, miten ja miksi tämän kansallista ylpeyden tunnetta käsittelevän esseen kääntäjät sekä sitä kuvailleet lehtiarvostelut antoivat Zimmermannin tekstille uusia merkityksiä. Tutkimuksen lähtokohtana on, että kansakunnan rakennusta ei ilmiönä voi ymmärtää tarkastelematta sitä historiallisesta näkökulmasta. Tästä syystä hanke tarttuu käännöstutkimuksen metodeihin, joita hyödyntämällä se kykenee ylittämään kansallisiin, kulttuurisiin ja kielellisiin perinteisiin perustuvia tutkimuksellisia raja-aitoja.
Tutkija: Laura Tarkka
Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2021–2024
Englannin kielen ääntäminen on suomalaiselle oppijalle usein haastavaa. Tässä projektissa lähestymme englannin kielen ääntämistä eri näkökulmista: pohdimme suomalaisten ääntämän englannin kielen piirteitä, ääntämisen oppimista prosessina, oppijan ominaisuuksien ja uskomusten vaikutusta ääntämisen oppimiseen, ääntämisen opetusmetodeja ja oppimisstrategioita sekä ääntämispalautteen vaikutusta. Ääntäminen eroaa muista kielitaidon osa-alueista siten, että se vaatii myös motorisia taitoja. Lisäksi oppijan kehitystä tehostaa tietoisuus englannin äännerakenteesta ja puhutun kielen piirteistä.
Lisätietoja: Pekka Lintunen
Viimeisten kymmenen vuoden aikana maahanmuuttajataustaisten koululaisten määrä Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti, mistä on seurannut monenlaisia haasteita myös kieltenopetukselle. Selvitysten mukaan maahanmuttajataustaisten oppilaiden koulumenestys on usein kantaväestöä heikompaa. Tässä tutkimuksessa selvitämme lasten englannin kielen oppimisessa käyttämiä strategioita, jotka saattavat olla yhteydessä heidän äidinkielisen luku- ja kirjoitustaitonsa tasoon. Englannin kieli on maahanmuuttajalapsille useimmiten kolmas kieli, jota opitaan suomen kielen kautta, jota myöskään ei välttämättä vielä hallita. Varsinainen kieliluokan monikielisyys syntyy kuitenkin oppilaiden erilaisista taustoista ja lukuisista eri äidinkielistä. Niinpä meitä kiinnostaa myös oppilaiden kokemus monikielisyyden hyödyntämisestä englannin kielen oppimisessa.
The Rise of Romance -hanke käsittelee englanninkielisen elektronisen kirjallisuuden tuotantoa ja kulutusta eli lukemista ja kirjoittamista. Elektronisen lukulaitteen (kuten Amazon Kindle) ansiosta nykylukija voi käyttää hankkeen tarkastelemaa eroottista romanssikirjallisuutta joustavasti missä tahansa. Hanke esittää, että sähkökirja laitteena sekä sillä luettu romanssikirjallisuus muodostavat kirjojen kirjoittajien ja lukijoiden kanssa dynaamisen verkoston, joka tuottaa, markkinoi, ostaa ja kuluttaa kirjoja nykypäivänä. Hankkeen tulokset pyrkivät osoittamaan, että populaarikirjallisuus synnyttää taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia sekä tyydytystä sen parissa toimiville tavallisille ihmisille kuten lukeville ja kirjoittaville naisille.
Lisätietoja: Elina Valovirta
Hanke osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta. Hankkeen lähtökohtana on käsitys siitä, että kaikki kulttuurit käyttävät jatkuvasti muita kulttuureja hyväkseen, eli ajatus itsenäisistä, muista kulttuureista erillisistä kulttuureista on sula mahdottomuus. Yhtäältä vahvemmassa asemassa olevat kulttuurit hyödyntävät muita kulttuureita, toisaalta taas vähemmistökulttuurit lainaavat tai kierrättävät elementtejä valta- ja muista kulttuureista. Hankkeen tavoitteena on avata kiistelty kulttuurisen omimisen käsite sekä pohtia sen merkityksiä ja valtauttavaa potentiaalia erityisesti vähemmistökulttuureille. Analysoimalla monipuolisia aineistoja, kuten kirjallisuutta, sarjakuvia ja erilaisia mediatekstejä, hankkeessa tutkitaan tapoja, joilla kulttuurinen kierrätys kyseenalaistaa kulttuurin kentällä vaikuttavia valtahierarkioita.
Lisätietoja: Joel Kuortti
Tavallisuuden tällä puolen -hanke tutkii tavallisen toimijuuden mahdollisuuksia yhdysvaltalaisessa nykykirjallisuudessa. Hanke tarkastelee valtarakenteiden keskitasoa, sitä mikä jää voittajien ja häviäjien väliin. Miten tavalliset olemisen tavat muuttavat eettisen elämän ehtoja niin, etteivät ne perustu emansipaation ja sorron ääripäihin? Hanke tuottaa uutta, tavallisuuden tälle puolen sijoittuvaa lukemisen tapaa, joka määrittelee uudelleen ne ehdot, joille epäonnistuminen ja menestys perustuvat. Lähestymme tavallisuutta Eve Kosofsky Sedgwickiä mukaillen korjaavasti. Esitämme, että englanninkielinen nykykirjallisuus tarjoaa ikkunan tavallisuuden moniulotteisuuteen tarjoamalla samalla voimaannuttavia, realistisia ja vaihtoehtoisia tapoja elää huippupuheen, kilpailullisen kulttuurin, kiristyvän taloustilanteen ja putoamisen pelkojen keskellä. Hanke edistää tieteen kentällä tapahtuvan keskustelun lisäksi myös yhteiskunnallista keskustelua tavallisuudesta, muun muassa tavallisuusoppaan avulla. Näin hanke antaa välineitä oman tavallisuuden ymmärtämiseen kaunokirjallisuuden tarjoamin keinoin.
Lisätietoja: Elina Valovirta
Tämä tutkimuksemme liittyy nykyajalle tyypillisiin oppimisympäristöihin, joissa opiskelijalla on käytössään tietokone ja sen tuomat mahdollisuudet turvautua esimerkiksi digitaalisiin sanakirjoihin ja muihin sähköisiin tietolähteisiin jopa koetilanteessa. Selvitämme englannin sanastonhallinnan suhdetta kykyyn löytää ja soveltaa digitaalisista lähteistä peräisin olevaa tietoa erilaisiin luku- ja kirjoitustehtäviin. Samalla tutkimme mm. erilaisten digitaalisten aktiviteettien suhdetta englanninkielisten sanojen tuntemukseen sekä vertailemme kirjoitelmien digitaalista ja perinteistä arviointia.
Päättyneet viimeaikaiset hankkeet
Hanke (Suomen Akatemia 2012–2015) tarkasteli monikielisyyden näkymistä englantilaisissa teksteissä, jotka on kirjoitettu 1000-luvun lopun ja 1240-luvun välissä. Ajankohtaa leimasi kielitilanteen muuttuminen ranskaa puhuneiden normandialaisten tultua valtaan Englannissa. Kauden teksteissä näkyy kuitenkin enemmän englannin kielen ja latinan kohtaaminen: monissa käsikirjoituksissa on tekstejä molemmilla kielillä, ja yksittäisissä teksteissä esiintyy koodinvaihtoa englannista latinaan, mutta myös toiseen suuntaan. Hankkeessa tarkasteltiin lisäksi tekstinsisäisiä käännöksiä osana monikielistä kirjoituskulttuuria ja kielten kohtaamisen näkymistä visuaalisesti käsikirjoitusten sivuilla.
Tutkimus jatkuu myös postdoc-rahoituskauden päätyttyä.
Lisätietoja: Janne Skaffari
Englanninkielisiä romaaneja ja populaarimediaa käsittelevässä tutkimushankkeessa pohdimme, miten tavallisuutta, tuttuutta ja kaavamaista voidaan lähestyä tieteellisesti. Tutkimuksen lähtökohta oli, että vieraannuttamalla arkipäiväisen voimme välttää yhtenäistävää tietoa tavallisuudesta, joka puolestaan tuottaa yhtenäistävää tietoa vieraudesta. Päämääränämme oli löytää eettisempiä tapoja toiseuden kohtaamiseen. Käsitämme 'tavallisuuden', kaiken aikaa todellisuuttamme muokkaavana rakenteena ja pohdimme yhtäältä, miten tämä tavallisuus johtaa tietynlaisiin käsitystapoihin ja toisaalta, miten voisimme rikkoa edellä mainitun tuottamisen, eli siirtyä pois tavallisuudesta. Pyrimme vieraannuttamaan 'tavallisen' avataksemme uusia tapoja tutkia 'normaalia' ja osoittaaksemme, että se mitä pidämme outona riippuu siitä, miten käsitämme tutun. Tarkastelumme pääpaino oli vieraiden kuvien ja muodostelmien sijaan siinä, mitä rajaa vasten vierautta määritellään.
Rahoitus ja kesto: Suomen Akatemia, 2014–2017
Lisätietoja: Joel Kuortti