Opiskelu arkeologian oppiaineessa
Arkeologian koulutus valmistaa erilaisiin arkeologian ja kulttuuriperinnön ammatteihin. Koulutus antaa valmiudet työskennellä mm. Museoviraston ja museolaitoksen, Metsähallituksen, yliopistojen sekä yksityisten yritysten ja yhdistysten tehtävissä.
Arkeologia, kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia muodostavat yhteisen hakukohteen. Opintojensa aikana opiskelija saa laaja-alaisen käsityksen eri aikakausista ja niiden tutkimisesta esihistoriasta nykypäivään. Arkeologia tarjoaa menneisyyden tutkimukseen erilaisia näkökulmia ja menetelmiä sekä perehdyttää opiskelijat alan keskeisiin aineistoihin ja niiden käyttöön.
Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on tiedolliset, taidolliset ja käsitteelliset valmiudet kriittiseen ajatteluun ja uuden tiedon tuottamiseen. Hän oivaltaa arkeologisen tutkimuksen luonteen sekä alansa erityispiirteet ja erilaiset lähestymistavat. Opiskelija tuntee keskeisimmät tutkimusperinteet ja metodologiset suuntaukset sekä hallitsee arkeologiset kenttätyömenetelmät.
Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa käyttää tieteenalansa metodisia ja teoreettisia työvälineitä. Hän ymmärtää arkeologian kentän moninaisuuden ja hahmottaa oman tutkimuskohteensa osana laajempaa tieteenalan keskustelua. Maisterin tutkinnon suorittaneella on valmius toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä sekä kansainvälisessä yhteistyössä.
Oppimismuotoina käytetään luentoja, seminaareja, menetelmäkursseja, kenttätyötä ja ohjattua itsenäistä opiskelua. Maisterivaiheen opintoihin kuuluu myös työharjoittelu.