Professoriluento | Ulvi Gürsoy

1800-luvulla vaikuttaneen yhdysvaltalaisen George Catlinin mukaan ”Sivistynyt ihminen on eläin, jolla suu on jatkuvasti auki. Tällöin syljen erittyminen estyy,  suu kuivuu ja päivän sekä yön aikana epäluonnollinen kylmän ilman virtaus hampaiden ja ikenien poikki aiheuttaa hampaiden epämuodostumia, hammassärkyä, ennenaikaista reikiintymistä sekä hampaiden menetystä".

George Catlin toimi lakimiehenä, kirjailijana, matkustajana sekä taidemaalarina, joka oli erikoistunut maalaamaan alkuperäiskansoista muotokuvia. Vuonna 1870 kirjoittamassaan kirjassaan "Suu kiinni” hän ihaili Amerikan intiaaneja monin tavoin, mukaan lukien tapaa, jolla he pitivät suunsa kiinni ja antoivat syljen suojata suun ja yleistä terveyttä.

Äsken mainitussa kirjassa hän toteaa, että "Intiaanien, jotka eivät koskaan avaa suutansa paitsi syödessä ja juodessa, hampaat ovat suojassa ilmalta sekä päivällä että yöllä ja harvoin rappeutuvat. Mutta ihmisellä, joka on puhuva ja naurava eläin altistaen siten hampaitaan ilmalle suuren osan päivästä ja usein koko yön aikana, tulokset ovat hyvin erilaisia ​​– tällainen henkilö on usein hampaaton keski-iässä ja seitsemässä tapauksessa kymmenestä haudassaan ennen kuin hän täyttää viisikymmentä."

George Catlin ei ollut ainoa, joka piti sylkeä erittäin tärkeänä. Monissa kulttuureissa, mukaan lukien afrikkalaiset ja eteläamerikkalaiset yhteisöt, syljen on uskottu antavan parantavaa voimaa. Samoin teki profeetta, joka sylki sokeiden silmiin parantaaksesi heidät. Roomalaiset sylkivät oikean kengän päälle ennen sen käyttöä saadakseen onnea. Mutta sitten tuli aika, vuoden 2019 lopussa, kun kohtasimme COVID-19:n ja vihasimme sylkeä, yritimme päästä siitä eroon huuhtelemalla desinfiointiaineilla kaiken, ovista seiniin.

Mikä tekee syljestä niin ainutlaatuisen?

Loppujen lopuksi sylki on koostumukseltaan 99 % vettä, ja jokainen yleisterve henkilö tuottaa sitä 1,5 litraa vuorokaudessa. Sylki sisältää myös orgaanisia ja epäorgaanisia komponentteja, jotka erittyvät pääasiassa kolmesta suuresta sylkirauhasparista, eli korva- sekä leuan- ja kielenalussylkirauhasista. Alan oppikirjoissa sylkeä kuvataan puskurina, jolla on antimikrobisia ominaisuuksia. Se sisältää myös elektrolyyttejä, vasta-aineita, antimikrobiaalisia komponentteja, entsyymejä ja proteiineja, jotka ovat tärkeitä suun terveyden kannalta. Henkilöillä, joilla on alhainen syljen erityskyky, ilmenee usein ientulehdusta, suun sieni-infektioita sekä hampaiden reikiintymistä. Lisäksi syljen sisältämät entsyymit edistävät ruoansulatusta ja syljen avulla aistimme eri makuja.

Mutta voiko olla muutakin?

Kuluneet vuosikymmenet ovat tuoneet valtavia muutoksia jokapäiväiseen elämäämme ja lähes kaikki nämä muutokset liittyvät teknologiaan. Nykyään pystymme hoitamaan kaiken matkapuhelimiemme kautta ja näillä laitteilla voidaan tehdä mitä tahansa. Ne voivat kääntää tekstejä mistä tahansa kielestä, ne voivat ohjata meidät mihin tahansa paikkaan maailmalla, ne voivat käynnistää automme moottorin tai ohjata talomme turvallisuutta etänä. Voimme jopa seurata energian saantiamme ja kulutustamme, liikuntaamme, istuma- tai nukkumisaikaamme, sykettämme, joten ne voivat toimia elämänvalmentajanamme. Ei vain puhelimemme viisastuneet ajan myötä, vaan myös jääkaappimme tai astianpesukoneemme voivat muodostaa yhteyden Internetiin. Mutta teknologian vaikutus elämäämme ei liity vain rajoittamattomaan Internet-yhteyteen. Sama tekniikka on vaikuttanut myös tieteeseen. Nykyään voimme luoda sylkipisarasta minkä tahansa yksilön geenikartan; ei vain isännästä, vaan myös suun mikrobiomista. Voimme myös mennä askeleen pidemmälle ja kuvata mikrobien elämäntapaa suussamme metabolomiikan avulla. Ja mikä mielenkiintoisinta, yhdistämällä nämä tiedot bioinformatiikan avulla voimme kuvata hengenvaarallisten sairauksien olemassaoloa tai niiden kehittymisriskiä.

Kuinka voimme tehdä sen?

Suuontelo on kostea, lämmin ja ravinteikas ympäristö, jossa myös bakteerit, virukset ja sienet elävät. Terveyden aikana isännän ja mikrobien välillä vallitsee homeostaattinen tasapaino. Itse asiassa suun kudokset tarvitsevat symbioottista suhdetta suun mikrobien kanssa patogeenisten haasteiden estämiseksi. Taudin aikana infektio, eli patogeenit sekä niiden virulenttitekijät, käynnistää kroonisen säätelemättömän tulehdusvasteen. Nykyiset todisteet toivat syy-yhteyden suun infektioiden aiheuttamien tulehdussairauksien ja ei-tarttuvien systeemisten sairauksien välillä elinkaaren aikana. Suuontelo on ruuansulatuskanavan lähtökohta, jossa suun limakalvon verenkierto on erittäin runsasta. Näin ollen suun patogeenisillä mikrobeilla ja tulehdusvälittäjillä on suora pääsy verenkierron välityksellä muualle elimistöön, ja ne voivat muuttaa suoliston mikrobiomin koostumusta ja aiheuttaa systeemistä matala-asteista tulehdusta, endotoksemiaa ja autoimmuunireaktioita. Nämä systeemiset muutokset johtavat muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, Alzheimerin taudin, diabeteksen tai syövän kehittymiseen. Ja mikä mielenkiintoisinta, käyttämällä sylkeä diagnostisena näytteenä, luomalla kartta geneettisestä alttiudesta ja riskitekijöistä, on mahdollista tunnistaa näiden sairauksien kehittymisriskiä.

Mikä on syljen etu diagnostisena nesteenä?

Toisin kuin muita biologisia näytteitä, myös kouluttamaton henkilö voi kerätä sylkeä helposti jopa lapsilta, yhteistyökyvyttömiltä henkilöiltä tai vanhuksilta, sillä näytteen otto voidaan toteuttaa ei-invasiivisesti mihin aikaan päivästä tahansa. Sylkeä voidaan kerätä ja varastoida kerralla merkittäviä määriä, minkä ansiosta laboratoriot voivat etsiä erilaisia ​​markkereita. Sylki on lupaava diagnostinen väline, koska se sisältää sekä paikallisiä että systeemisiä tekijöitä. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on kehitetty erilaisia ​​ tuolinvierustestejä, jotka toivat sylkidiagnostiikan päivittäiseen käyttöön. Markkinoilla on esimerkiksi kaupallisia testejä alkoholin tai huumeiden liiallisen käytön havaitsemiseksi. Parodontaalisairaudet voidaan diagnosoida erittäin suurella tarkkuudella käyttämällä sylkeä. Urheilulääketieteessä dopingin käyttöä hallitaan syljen avulla. Nykyisin kaupallisilla sylkitesteillä voidaan havaita jopa kotieläinten intoleranssi tai herkkyys nautitulle ruoalle.

Yhteenvetona voidaan todeta ilman liioittelua, että sylki on kehomme peili. Voimme joko sylkeä sen oikeaan kenkään saadaksemme onnea tai käyttää sitä viisaasti saadaksemme enemmän ja tarkempaa tietoa elämänlaadustamme.

Tulevaisuus on siten suussamme.