Professoriluento | Eliisa Troberg

Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa suhteutettuna väestömäärään. Meillä on yli 7 miljoonaa osuustoimintayritysten jäsenyyttä. Tämä merkitsee, että monella aikuisella on enemmän kuin yksi jäsenyys. Jäsenyyksien runsaasta määrästä huolimatta osuustoiminta ei ole suomalaisille kovinkaan tuttua. Enemmistö (64%) kansasta sanoo tuntevansa sitä melko huonosti tai ei lainkaan Kantar TNS Agrin alkukeväällä 2022 tekemän tutkimuksen mukaan.

Merkittäviä suuria suomalaisia osuustoiminnallisia yrityksiä ovat mm. S-ryhmä, OP Ryhmä, Metsä Group, Valio, Atria, HKScan ja Tradeka. Keskinäistä vakuutustoimintaa edustaa osuustoiminnallisesti toimiva LähiTapiola. Keskinäiset vakuutusyhtiöt toimivat pitkälti samoin perusperiaattein kuin osuuskunnat. Keskeinen ero on se, että keskinäisen vakuutusyrityksen vakuutuksen ottaminen johtaa automaattisesti jäsenyyteen eikä tarvita erillistä pääomapanoksen sijoittamista kuten osuuskunnissa.

Suurten osuuskuntien lisäksi Suomessa toimii pienempiä osuuskuntia moninaisilla aloilla kuten tietotekniikka, taide, media, kulttuuri, konsultointi, siivous, rakennus ja hoiva-ala. Niissä pääasiallisia tavoitteita ovat tuotteiden tai palveluiden tuottaminen asiakkaille, jäsenten työllistyminen, oman ammatin harjoittaminen ja osaamisen kehittäminen. Osuuskuntia toimii infrapalveluiden tarjoajina esimerkiksi vesi- ja laajakaistaosuuskunnat. Eri alojen osaajat voivat verkostoitua ja työllistää itsensä myös verkkopohjaisissa alustaosuuskunnissa.

Opiskelijaosuuskunnat edustavat uudenlaista ja innovatiivista yrittäjyyttä. Niitä on perustettu viimeisten vuosikymmenten aikana ammattikorkeakouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, yliopistoihin ja lukioihin. On kyse oikeista yrityksistä, joissa opiskelijat oppivat omaa ammattiaan, yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Osuustoiminta tarjoaa matalan ja joustavan kynnyksen yrittäjyyteen ja soveltuu yrittäjyyden muodoksi monille eri aloille. Yhteisyrittämisessä voidaan yhdistää resursseja ja osaamista sekä jakaa kustannuksia.

Osuustoiminta on levittäytynyt ympäri maailman ja sen taloudellinen merkitys on suuri. YK:n laskelmien mukaan se koskettaa ainakin puolta maailman väestöstä. Osuustoimintayritykset muodostavat 3-3,5% maailman bruttokansantuotteesta.  Monissa maissa luku on korkeampi, Suomessa se on noin 5 %. Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa. Näiden yritysten omistajina on yli 90% suomalaisista aikuisista ja ne työllistävät noin 100000 henkeä. Osuustoiminnan maailmanjärjestö ICA on laskenut, että osuuskuntien jäsenyyksiä on maailmassa yhteensä miljardi.

Osuustoiminnan merkittävyydestä huolimatta sitä ei tunneta hyvin, sen tutkimukseen ei ole panostettu yliopistoissa kovinkaan paljon eikä sitä opeteta opetuksen eri asteilla riittävästi. Voidaan sanoa, että osuustoiminta on jäänyt sijoittajaomisteisten yritysten varjoon. Osuustoimintaa tulisi avata kaikilla opetuksen asteilla ja tehdä se tutuksi tasavertaisesti muiden yritysmallien kanssa. Meidän aikamme moninaiset haasteet edellyttävät erilaisia ja innovatiivisia ratkaisumalleja eri tarpeisiin ja haasteisiin. Osuustoiminnallinen malli on vastuullinen ja toimiva liiketoimintamalli, joka tukee rauhaa, turvallisuutta, ympäristön suojelua, ihmisoikeuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Aikaamme leimaavat monenlaiset kriisit: pandemia, sota Euroopassa, energiakriisi, taloustaantuma, ilmastokriisi, nuorten mielenterveysongelmat jne. Kriisien ratkaiseminen edellyttää yhteistoimintaa, vastuullisuutta ja solidaarisuutta. Monissa kriisitilanteissa on myös tärkeää, että meillä on suomalaista omistusta, huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja päätöksenteko omissa käsissämme. Tämä koskee esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden tuotantoamme. Tarvitsemme myös kykyä yhteistoimintaan entistä enemmän. Osuustoiminnalliseen yritysmalliin sisältyy monia tekijöitä, jotka edesauttavat tässä ajassa selviämistä. Seuraavassa avaan näitä tekijöitä.

Osuustoiminnan tavoitteena on etujen tuottaminen osuuskunnan palveluita käyttäville jäsenille. Osuuskunta perustetaan, kun sille on olemassa ihmisten yhteinen tarve esimerkiksi maidon jalostaminen meijerissä. Maanviljelijät saivat ensimmäiset rahatulonsa meijereiden kautta. Tavoitteena ei ole voiton maksimointi vaan kestävien hyötyjen tuottaminen jäsenille. Esimerkiksi S-ryhmän alueosuuskaupan tavoite on mahdollisimman laadukkaiden ja edullisten palveluiden tuottaminen jäsenille. Pyritään voittoon mutta ei voiton vaan jäsenhyödyn maksimointiin.

Osuustoiminnan ominaispiirre on se, että se on käyttäjäkeskeistä liiketoimintaa. Tämä merkitsee, että osuuskunnan palveluja käyttävät henkilöt omistavat yrityksen ja rahoittavat sen toimintaa. Palveluiden käyttäjät myös päättävät ja hallitsevat yrityksen toimintaa. Käyttäjät hyötyvät osuuskunnan palveluiden käytöstä suhteessa niiden käyttöön. Mitä enemmän he käyttävät palveluita sitä enemmän he hyötyvät.

Osuuskunnat toimivat pitkäjänteisesti kerryttäen omaa pääomaansa. Leimaa-antavaa on kohtuullisuuteen pyrkiminen ja pitkällä aikavälillä toimiminen. Kohtuullisuuteen pyrkiminen on mahdollistanut riittävän oman pääoman, kun yrityksestä ei ole jaettu kaikkea osinkoa ulos. Osuuskunnat ovat usein tasapainottaneet taloutta kriisiaikoina kuten 2008 rahoituskriisin jälkeen. Tästä esimerkkinä ovat osuustoiminnalliset pankit, jotka ovat kestäneet taloudelliset kriisit paremmin kuin sijoittajavetoiset pankit. Tämän taustalla ovat olleet jäsenomisteisuus ja valvonta, pitkän aikavälin toiminta ja oman pääoman kerryttäminen.

Osuustoiminta on suomalaista omistusta. Päätöksenteko on jäsenten käsissä. Osuuskunnissa ei ole ulkopuolisia omistajia eikä niitä voi vallata. Jäsenten päätösvalta jakaantuu yleensä demokraattisesti, kaikilla jäsenillä on pääsääntöisesti yksi ääni. Hallinnossa toteutuvat tasa-arvo, demokratia ja oikeudenmukaisuus. Tällä rakenteella ja toimintatavalla osuustoimintayritykset luovat Suomeen yhteisesti omistettua ankkurivarallisuutta, jonka hyödyt tulevat laajasti suomalaisille.

Osuuskunnat toimivat paikallisesti ja vastuullisesti oman yhteisönsä hyväksi. Ne ovat paikallisten ihmisten ja yritysten omistamia. Palveluiden tarjoaminen esimerkiksi harvaan asutulla alueella vakauttaa taloutta estämällä alueelta asukkaiden poismuuttoa. Monet osuuskunnat ovat alueensa suurimpia työllistäjiä ja veronmaksajia. Ne myös tukevat monin tavoin paikallista kulttuuria, urheilua ja nuorison harrastuksia. Menestyksekkään taloudellisen liiketoiminnan ohella niille on tärkeää oman paikallisyhteisön hyvinvointi. Asiakkaidensa ja jäsentensä lisäksi ne tuottavat taloudellista hyötyä ja hyvinvointia laajasti koko toiminta-alueelleen.

Vastuullisuus on sisäänrakennettu yritysmalliin. Osuustoiminnan alkuajoista lähtien vastuullisuus on ollut kantava teema osuuskuntien perustamisessa. Esimerkiksi teollistumisen alkuaikoina perustettiin työntekijäomisteisia osuuskuntia parantamaan työntekijöiden olosuhteita. Suomessa osuuskunnat pyrkivät 1900-luvun alussa mm. tuotteiden laadun parantamiseen. Nyt osuuskunnat ovat monella alueella vastuullisuuden edelläkävijöitä ja vastuullisuustyö etenee huolimatta kriisiytyneestä maailmantilanteesta. Osuustoiminnallisten yritysten vahvuus erilaisten kriisien keskellä on niiden pitkäjänteinen liiketoimintamalli.

Osuustoiminta on arvopohjaista ja ihmiskeskeistä taloudellista toimintaa. Taustalla ovat kansainväliset arvot ja periaatteet. Näissä korostuvat erityisesti demokratia, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Arvopohjaisuus ja ihmiskeskeisyys nojaavat ihmiskuvaan, joka näkee ihmisen omatoimisena, itsenäisenä mutta yhteistyökykyisenä ja -haluisena. Omien tavoitteidensa ohella jäsenet voivat tavoitella yhteistä hyvää. Liikeyhteisön ohella osuuskunta on jäsenyhteisö, jolla voi olla myös muita kuin taloudellisia tavoitteita esimerkiksi kulttuurisia tai sosiaalisia tavoitteita. Jäsenten mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toimintaan ja päätöksentekoon motivoi jäseniä.

Yhteenvetona haluan painottaa osuustoiminnallista toimintatapaa. Tätä toimintatapaa leimaavat erityisesti kohtuullisuuteen pyrkiminen, pitkällä aikavälillä toimiminen, jäsenomisteisuus, yhteisöllisyys, paikallisuus ja paikallisen yhteisön hyväksi toimiminen, vastuullisuus ja arvopohjaisuus.

Meidän aikamme suurten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitsemme ennen kaikkea vastuullisuutta, yhteisöllisyyttä ja kohtuullisuutta. Ne kaikki vaikuttavat osuustoiminnan ytimessä. Osuuskuntia tarvitaan eheyttämään taloutta ja kantamaan vastuuta ihmisistä, taloudesta, ympäristöstä ja ilmastosta. Osuustoiminnan tutkiminen, opettaminen ja tunnettuuden lisääminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tämän liiketoimintamallin kehittämiseksi ja voimistamiseksi.