Professoriluento | Timo Lappalainen

Onko lääketeollisuus tavanomaista teollista toimintaa, jossa kehitetään uusia tuotteita, lanseerataan niitä, vallataan uusia markkinoita, pyritään luomaan osakkeenomistajille tuottoa heidän ottamalleen sijoitusriskille, jne. Vai onko lääketeollisuudessa joitain erityispiirteitä, jotka poikkeavat muista teollisista aloista?

Esitys on rajattu reseptilääkkeisiin, joiden ostaminen ja/tai annostelu vaatii lääkärin määräyksen ja erityisesti mielenkiinto on innovaatiivisissa ihmislääkkeissä

Lääketeollisuus on suuri toimiala, liikevaihto 2023 oli arviolta noin $1.600+ mrd so. huomattavasti suuri verrattuna meille tuttuihin aloihin (paperi ja sellu $340 mrd). Suomen osuus koko mailman lääkemarkkinoista on n 2‰.

Lääketeollisuusyhtiöiden markkinarvo $6-7.000 mrd so. 5-6X liikevaihto. Helsingin pörssin koko markkina-arvo on n.

€250mrd eli n. 4% lääkeyhtiöiden markkina-arvosta.

Lääketeollisuus tekee tieteestä tuotteita, joita valmistetaan suuria määriä

• Lääketeollisuus tekee itse soveltavaa tutkimusta, selvittää solujen, kudoksien ja koko ihmiskehon toimintaa. Toimiala tekee hyvin läheistä yhteistyötä akateemisen maailman kanssa ja yliopistojen tehtävä onkin tehdä perustutkimusta.
• Lääketeollisuuden erityinen kiinnostus kohdistuu tutkimuslöydösten hyötyjen ja haittojen selvittämisessä mahdollisiin uusiin potilashoitoihin
• Tutkimustoiminta on luonteeltaan täysin globaalia ja läpinäkyvää. Ihmisillä tehtävät tutkimukset rekisteröidään kaikkien saatavilla oleviin tietokantoihin. Tutkimusten julkaisu sekä esittely tieteellisissä kongresseissa tuovat uusimmat tutkimustulokset kaikkien tietoisuuteen
• Mutta ihmisen biologia on edelleen suurelta osin selvittämättä, sairauksien juurisyyt ovat osin selviämässä mutta usein voimme hoitaa vain sairauksien oireita ja parantava tai ehkäisevä hoito koskee tänään vain muutamia sairauksia
• Muita syvällisen tutkimuspohjaisia teollisuuden aloja voisivat olla:
  • Ohjelmistopohjaiset alat (AI), joissa tehdään jatkuvasti laajaa tutkimustyötä mutta näissä voidaan tehdä laajoja koeohjelmistoja, joita parannellaan matkan tuotteen elinkaaren myötä

Lääketeollisuus on korkeariskistä mutta onnistuessaan kannattavaa teollisuutta

• Lääkkeen tuotekehityprojektin kesto on usein yli 10 vuotta ja kustannus on useita satoja tai miljardeja euroja riippuen otetaanko mukaan myös epäonnistuneiden hankkeiden kustannukset
• Koska ihmisen ihmisen kehon kokonaisuuden toiminta tunnetaan edelleen huonosti, lääkkeen lopullinen hyöty ja sen haitat saadaan selville vasta kehityksen loppuvaiheessa ja lääkkeen laajan potilaskäytön

yhteydessä. Lisäksi tuotekehitysprojekti voi epäonnistua aivan projektin loppuvaiheessa tai jopa vasta markkinoille viennin jälkeen, jolloin lääkekehityksen epäonnistumiskustannukset ovat korkeat.

• Yksittäisen onnistuneen projektin on katettava myös monien vuosien aikana epäonnistuneiden projektien kustannukset
  • Toisaalta onnistuessaan lääketeollisuus on hyvin skaalautuvaa teollisuutta, koska toimialalla on korkeat kiinteät mutta matalat muuttuvat kustannukset. Korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi lääkkeen maailmanlaajuinen myynti ja erityisesti tuotteen myynti USAssa on kannattavan projektin edellytys.
  • Teollisilla toimialoilla yleensä tuotekehitysongelmat voidaan ratkaista, jos käytössä on riittävästi resursseja, aikaa, osaamista ja rahaa. Lääketeollisuudessa toisinaan ihmisen biologia ei toimi odotetulla tavalla ja projektille tulee seinä vastaan. Tuolloin kehityshanke on luonut uutta tietoa mutta siitä ei koskaan tule tuotetta.

Lääketeollisuuteen liittyy monilta osin viranomaisten ennakkohyväksyntävaatimus

• Kansainvälisesti toimivaa lääketeollisuutta valvovat aina sen maan viranomainen, jossa yritys toimii tai toimittaa lääkkeita. EUn jäsenmaiden osalta Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, FIMEA toimii valvona viranomaisena. Muita tärkeitä valvojia ovat FDA (USA), ANVISA (Brasilia), NMPA (Kiina), PDMA (Japani) jne. Yleensä jokaisella valvovalla viranomaisella on hieman toisistaan poikkeavat tulkinnat kansainvälisistä standardeista.
• Lääkkeiden kehityksen koejärjestelyt vaativat pääsääntöisesti valvovan viranomaisen ennakkohyväksynnän mm. kliinisten kokeiden ja eläinkokeiden osalta
• Käytännössä lääkkeiden valmistusprosessi mukaan lukien laatu- ja tietokonejärjestelmät, keskeisimmät valmistusaineet ja pakkausmateriaalit ja niiden muutokset ovat ennakkohyväksynnän alaista toimintaa
• Usein eri maiden lääkeviranomaisten hyväksymiset ovat eriaikaisia, jolloin valmistuksessa voidaan joutua tekemään tuotteen eri versioita eri markkinoille
• Muita ennakkohyväksynnän alaisia teollisuuden aloja voisivat olla
  • Ydinenergialaitokset, joissa lääketeollisuuden lailla on monia myös laatujärjestelmiin liittyviä ennakkohyväksymisiä

Lääketeollisuuden tutkimus, kehitys, valmistus ja käyttö dokumentoidaan tarkasti

• Viranomaisille toimitettava lääkkeen myyntilupahakemus on hyvin laaja dokumentaatio, tyypillisesti joitain 100.000 sivuja ilman raaka-dataa
• Tutkimusvaiheen jälkeen kaikki lääkkeen elinkaaren kehitys, valmistus, laatupoikkeamat, lääkäri- ja potilaspalaute lääkkeen käytöstä, erilaiset tarkastukset (asiakas- ja viranomaistarkastukset) dokumentoidaan tarkasti ja dokumentit säilytetään usein koko lääkkeen elinkaaren ajan ja ne esitetään lääkeviranomaisille lääkeyrityksen säännöllisten tarkastusten yhteydessä
• Erityinen datan validointivaatimus on tärkeä osa dokumentaatiota
• Laajan dokumentaation ylläpidon ja versiohallinta vaatii pääsääntöisesti erityiset – validoidut - dokumentointiohjelmistot, joita hyödyntäen varmistetaan vuosia kestävä lääkkeen kehitysdokumentaation ja vuosikymmeniä kestävän valmistuksen ja lääkkeen käyttöön liittyvän dokumentaation jatkuva oikeellisuus ja historia
• Muita laajan dokumentaation alaisia teollisuuden aloja voisi olla lentokoneteollisuus, jossa tosin kappalemäärät ovat hyvin alhaisia lääketeollisuuteen verrattuna

5. Lääketeollisuuden tuotesuoja

   • Lääkekeksintö on useiden vuosien työn, erehdysten ja merkittävien taloudellisten panostusten tulos, JOS lääkekehitysprojekti onnistuu
   • Lisäksi usein lopputulos, lääkemolekyyli, on kohtuullisen helposti kopioitavissa ja teollistettavissa alle 1% niistä kustannuksista, jotka keksijäyritys on projektiin aikanaan investoinnut
   • Jotta tällainen merkittävä riskisijoitus olisi mielekästä, lääkekeksinnölle haetaan patentti, joka antaa patentin haltijalle yksiomaisen kaupallisen hyödyntämisoikeuden keksintöön
   • Kun patentti aikanaan päättyy, markkinoille tulee tyypillisesti useita lääkkeen tarjoajia, jotka ovat tehneet patentinalaisesta lääkkeesta täysin samanlaisen lääkkeen mutta ilman tuotekehitysriskiä. Tuotehan on jo kehitetty ja siis yleensä alle 1% alkuperäisen kehitysprojektin kustannuksista ilman siihen liittyvää riskiä.
   • Kun markkinoille tulee monia saman valmisteen tarjoajia, kaikkien valmisteiden on oltava samanlaisia, lääkkeen hinta putoaa yleensä 80 – 95% ja näistä ns. geneerisiset valmisteet valtaavat markkinat
      

Lääketeollisuuden markkinointi- ja myyntitoiminnot ovat hyvin tarkkaan kohdistettuja ja rajattuja

• Lääketeollisuutta valvovat viranomaiset valvovat myös lääkkeiden markkinointia. Lisäksi monissa maissa on alan toimijoiden kesken sovittu säännöstö, jonka osalta suoritetaan itsevalvontaa.
• Reseptilääkkeitä saa pääsääntöisesti markkinoida vain lääkäreille. Joissain maissa yleisömarkkinointi on sallittu mutta tämä on poikkeus
• Lääkkeestä voidaan pääsääntöisesti kertoa vain ja ainoastaan se, mitä viranomainen on hyväksynyt lääkkeen käyttöaiheeksi ja haittavaikutuksiksi
• Markkinointitoimet ovat hyvin rajoitettuja ja säädeltyjä

mm. markkinointapahtumien, niiden sijaintien, vieraanvaraisuuden ja ohjelman suhteen

• En itse tunne muita teollisuudenaloja, joissa markkinointitoimia olisi näin laajalti säännöstelty

Potilas, lääketeollisuuden tuotteen käyttäjä, ei maksa tuotteesta lainkaan tai vain osan

• Jokaisessa maassa on oma, julkinen tai yksityinen tai näiden yhdistelmä, korvausjärjestelmä, joka määrittää, missä tapauksessa, mihin käyttöaiheeseen, mille potilasryhmälle, millä omavastuuosuudella lääke korvataan
• Lääkkeen pääsy korvausjärjestelmän piiriin lääkehyväksynnän jälkeen on käytännössä edellytys lääkkeen myynnin aloittamiselle. Kuitenkin lääkkeen korvattava käyttöaihe saattaa olla kapeampi kuin lääkkeen myyntiluvallinen käyttöaihe. Tuolloin korvausjärjestelmä on katsonut, ettei koko myyntiluvallinen käyttöaiheen käyttö ole järjestelmän kannalta kustannustehokasta.
• Eri tyyppiset korvausjärjestelmät maksavat usein kokonaan tai merkittävän osan tuotteen kustannuksesta
• Sairaalassa annosteltavat lääkkeet joko sisältyvät sairaalavuorokauden potilashintaan tai ne laskutetaan erikseen potilaalta katteellisina
• Perimmiltään korvausjärjestelmät ovat vakuutuksia, jotka perustuvat yleensä pakolliseen vakuuttamiseen
• En itse tunne muita teollisuudenaloja, joissa tuotteen käyttäjä ei maksaisi tuotteesta