Amazonian hyönteislajistoa vuodesta 1998 lähtien tutkinut Ilari E. Sääksjärvi pyöräilee Suomen halki tutustuakseen suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen. Sääksjärven matkaa voi seurata Instagramissa.
Luonnon monimuotoisuuden kirjo on vaihdellut suuresti läpi elämän historian. Tätä vaihtelua selittävät kilpailevat teoriat – lajienväliset vuorovaikutukset ja ympäristöolot – paljastuivat laajassa Turun yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa saman asian kääntöpuoliksi.
Puusaniaiset vallitsevat yhä Australian kosteissa metsissä, vaikka niiden kulta-aika olikin yhdessä dinosaurusten kanssa.
Turun yliopisto on hankkinut omistukseensa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lta kasvitieteellisen puutarhan kiinteistön, joka on kokonaispinta-alaltaan 23,41 hehtaaria.
Julkinen kaupanvahvistaja Petri Malmberg, rehtori Kalervo Väänänen ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kampusmanageri Tuija Nummela allekirjoittivat sopimuksen 31.5.2017.
Turun yliopiston tutkijat ovat olleet mukana kansainvälisessä yhteistyöprojektissa selvittämässä saalistuspaineen voimakkuutta maapallon napa-alueilla ja päiväntasaajalla. Tutkijat asettelivat muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia Grönlannista Australiaan, jotta selviäisi, missä saalistetaan eniten – ja kuka siellä saalistaa.
Saaristomeren tutkimuslaitos Seilin asemanjohtaja Jari Hänninen nimitettiin jäseneksi vasta perustettuun Itämeri-paneeliin, jonka tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaa konkreettisesti vesiensuojeluun. Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköllä on edustus myös Luontopaneelissa ja Arktisen neuvoston alaisessa CBird-merilintuasiantuntijaryhmässä.
Turun yliopisto ja Skärgårdskompaniet järjestivät saaristolaisille ja kaikille kiinnostuneille suunnatun keskustelutilaisuuden Seilin saaren kehittämistä koskevista suunnitelmista. Tilaisuus pidettiin tiistaina 18.4. Nauvossa ravintola L'Escalessa.
Keskustelutilaisuus keräsi Nauvon ravintola L'Escalen yläkerran täyteen kuulijoita.
Sieniatlas-kansalaistiedehanke kerää tietoa sienilajien levinneisyydestä, elinympäristövaatimuksista ja uhanalaisuudesta. Asiantuntijat haluavat edistää sieniharrastusta ja lajintuntemusta sekä innostaa kaikkia sienistä kiinnostuneita ilmoittamaan havaintonsa.
Lapin tutkimusaseman väki on tottunut ottamaan ohjat omiin käsiin. Kun tuli aika kirjoittaa 60-vuotinen historia talteen, Kevon tytöt ja pojat panivat keräyksen pystyyn. Ja nyt tuo tarina on käsin kosketeltavassa muodossa.
Kirjan kirjoittaja, folkloristi Lassi Saressalo on itsekin tehnyt tutkimusta Kevolla, mutta vielä tutumpi aiempi asema, nykyinen tutkimuslaitos, on Esteri Ohenojalle. Hän kartoitti ensimmäisen kerran kasveja ja sieniä Kevolla 1961.
Tutkijat löysivät ja nimesivät 16 tieteelle uutta sienisääskilajia Amazoniasta. Monimuotoinen sääskilajisto ylläpitää poikkeuksellisen rikasta loispistiäislajistoa, mikä kertoo sademetsälajien välisten vuorovaikutussuhteiden tärkeydestä.
Manota aligera on yksi Perun Amazoniasta löydetyistä tieteelle uusista sienisääskistä.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden löytämät tieteelle uudet eläinlajit herättävät kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Vuosina 2015 ja 2016 tutkijat kuvasivat tieteelle esimerkiksi Rattus detentus -rotan, Clistopyga caramba -pistiäisen, Varanus semotus -varaanin ja huovuttavan pistiäislajin. Uudet ja erikoiset eläinlajit ovat nousseet nopeasti puhutuimpien uusien eläinlöytöjen joukkoon kansainvälisissä medioissa ja suosituissa blogeissa.