Asiasana: yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Eduskuntatutkimuksen keskus pureutui juhlassaan parlamentarismiin

25.11.2017

Demokratia ja parlamentarismi nostettiin kunniaan Eduskuntatutkimuksen keskuksen 15-vuotisseminaarissa. Tapahtuma juhlisti samalla keskuksen pitkäaikaisen johtoryhmän jäsenen, Ilkka Kanervan, ennätyspitkää, 42 vuoden mittaista, parlamentaarikon uraa.

​Eduskuntatutkimuksen keskuksessa aiemmin työskennellyt Sini Ruohonen johdatti ministeri Seppo Kääriäisen, entisen pääministerin Paavo Lipposen , Ilkka Kanervan ja keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemen pohtimaan parlamentarismia.​

Turun yliopisto nimesi Mauno Koiviston muistoksi luentosalin

24.11.2017

Turun yliopisto nimesi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Publicum-rakennuksen suurimman luentosalin Mauno Koivisto -saliksi. Nimeämisellä yliopisto kunnioittaa toukokuussa kuolleen Mauno Koiviston muistoa. Koivisto väitteli sosiologian oppiaineesta tohtoriksi 1956. Hänet on myös promovoitu Turun yliopiston kunniatohtoriksi ja riemutohtoriksi.

Eduskuntatutkimuksen keskus pureutuu juhlassaan parlamentarismiin

13.11.2017

Eduskuntatutkimuksen keskus järjestää 15-vuotisen taipaleensa kunniaksi Parlamentarismin vuosikymmenet -juhlaseminaarin lauantaina 25. marraskuuta. Samalla juhlistetaan keskuksen pitkäaikaisen johtoryhmän jäsenen Ilkka Kanervan ennätyspitkää, 42 vuoden mittaista, parlamentaarikon uraa.

​Vuonna 2014 Eduskuntatutkimuksen keskus toimi vielä vanhassassa kasarmirakennuksissa. Nykyisin keskuksen väen löytää Publicumista.

Uutuuskirja Afasia paljastaa mahdollisuudet parantaa kielellisten häiriöiden kuntoutusta

12.11.2017

Aikuisiällä syntyneiden kielellisten häiriöiden määrä on voimakkaassa kasvussa ikääntymisen, aivovaurioiden kehittyneen hoidon sekä tapaturmien myötä. Viestintätaitojen ongelmat kaventavat sairastuneen ihmisen sosiaalista elämää ja heikentävät elämänlaatua. Ongelmiin on kuitenkin ratkaisuja, kertovat yliopistonlehtori Kati Renvall ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom, jotka ovat olleet mukana kirjoittamassa afasiasta ensimmäistä suomenkielistä perusteosta.