Audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurintutkimuksen verkkolehden tuoreessa teemanumerossa tarkastellaan muun muassa Teräsmies-elokuvien poliittista ideologiaa, Nosferatu-kauhuklassikkoa kuolemanpelon ilmentäjänä ja Pekka Puupää -elokuvien sananlaskuja.
Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Turun yliopiston historioitsijoiden ylläpitämässä blogissa seurataan päivä päivältä turkulaisten arkea 1.9.1917–31.5.1918.
Suomalainen Tiedeakatemia on jakanut lähes puoli miljoonaa euroa apurahoja humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijoille Eino Jutikkalan rahastosta ja Emil Öhmannin säätiöstä. Turun yliopistosta apurahaa myönnettiin seitsemälle tutkijalle.
Sosiaalisessa mediassa käytävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta tulee monelle mieleen lähinnä vihapuhe, valeuutisten leviäminen ja samanmielisten ”kuplat”. Sosiaalisen median palveluissa, digitaalisella agoralla, käydään kuitenkin hyvin monenlaisia keskusteluja. Tätä monipuolisuutta valotetaan hiljattain ilmestyneessä Discourse, Context & Media -lehden teemanumerossa The Digital Agora of Social Media, jossa tarkastellaan digitaalista yhteiskunnallista keskustelua kieli- ja viestintätieteiden näkökulmista.
Turun yliopisto tuo Turun kirjamessuille sekä tutkijapuheenvuoroja että mahdollisuuden perehtyä suomen murteisiin ja yliopiston tarjoamaan aikuiskoulutukseen. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus on mukana moniaistisella metsällään kirjamessujen kanssa samaan aikaan järjestettävillä Ruoka- ja Viinimessuilla.
Syksyllä 2005 kirjallisuudentutkija Kati Launis sai aarrekammion avaimen. Launis oli luvannut järjestää Turun yliopistossa sen alkuvuosina opiskelleiden Aune, Kyllikki ja Helka Hiiskun kodin kirjallisen jäämistön. – Hiiskun sisaret olivat juuri sitä kohderyhmää, jota Turun yksityinen yliopisto ensimmäisinä toimintavuosinaan haki: suomenkielistä- ja mielistä sivistyneistöä, Launis toteaa. Aineisto innosti Launiksen kirjoittamaan Hiiskun sisarten tarinat kirjaksi.
Jäähyväisluennollaan 4.9. professori Eija Suomela-Salmi näytti vuonna 1957 otetun valokuvan, jossa hänen yllään olevan mekon kuosi ennakoi kantajansa elämänfilosofiaa ja työuraa. Rehtori Kalervo Väänänen totesikin kiitospuheessaan, että Eija Suomela-Salmen toimintaa professorina ja dekaanina karakterisoivat innostus ja peräänantamattomuus – samat piirteet, joista tunnetaan Suomela-Salmen lempihahmo Pikku Myy.
Mikä ja millainen on ollut Suomen paikka maailmassa läpi vuosituhansien? Siihen vastaa Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen maamme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestämä luentosarja, jossa Suomen historian eturivin tutkijat valottavat maamme monimuotoista historiaa geopolitiikan, sodan kokemusten ja kirjallisuuden sekä kulttuurien kohtaamisen näkökulmista.
Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen tutkijat ovat toteuttaneet osana Turun kaupunkitutkimusohjelmaa tutkimuskatsauksen, jossa tulkitaan uudelleen kaupungin kehitystarinaa pääkaupunkiaseman menettämisen 1812 ja vuoden 1827 palon jälkeen.
Kevään opiskelijavalinnan tulokset ovat hakijoiden nähtävillä Opintopolku-verkkopalvelussa viimeistään 30.6.
