Asiasana: viestintä

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkijat paikansivat parkinsonismin alkuperän claustrum-tumakkeeseen

27.07.2018

Harvardin yliopiston tutkijaryhmä on Turun yliopiston tutkijatohtori Juho Joutsan johdolla onnistunut paikallistamaan parkinsonismin mahdollisen alkuperän claustrum-tumakkeeseen, jonka merkitystä oireyhtymässä ei ole aiemmin tunnettu. Tulokset saattavat avata merkittäviä uusia tutkimuslinjoja Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismisairauksien hoidon kehittämiseen. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Brain-lehdessä, jossa se on huomioitu toimituksen kuukauden valintana.

Ari Mölsä ja Tiina Raevaara Turun yliopiston työelämäprofessoreiksi

20.07.2018

Varatuomari, oikeustoimittaja Ari Mölsä ja kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara on nimitetty Turun yliopiston työelämäprofessoreiksi (Professor of Practice). Molemmat on kutsuttu osa-aikaiseen tehtävään ajalle 1.8.2018–31.7.2020. Mölsän työelämäprofessuuri sijoittuu oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja Raevaaran on humanistisen sekä lääketieteellisen tiedekunnan yhteinen. Uusilla nimityksillä vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan viestintätaitoja ja luovan kirjoittamisen osaamista.

Suomalaistutkimus luo uudet säännöt syövän hoitoon

19.07.2018

Suomalaisten tutkijoiden johtama kansainvälinen yhteistyöhanke paljastaa, että syövän täsmähoidossa on tähän mennessä jätetty huomioimatta mekanismi, joka määrittää syöpäsolujen vasteen suurimmalle osalle moderneista täsmälääkkeistä. Turun yliopiston tutkijat osoittivat, että syöpäsolujen jarrupolkimen tehoa lisäävä lääkeaine tehostaa merkittävästi täsmälääkkeen hoitovastetta keuhkosyövässä.

Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet paikantamaan kosmisen neutriinon lähteen

13.07.2018

Neutriino on todennäköisesti lähtöisin blasaarista, joka on Orionin tähdistöön kuuluvan kaukaisen galaksin keskuksessa sijaitseva aktiivinen musta aukko. Tutkijat jäljittivät löydöksen yhdistämällä IceCube-havaintoasemalta saadun neutriinosignaalin sekä Fermi-LAT- ja MAGIC-teleskooppien ja muiden kaukoputkien mittaustulokset. Uudet havainnot saattavat myös antaa vihjeitä selvittämättömästä mysteeristä: kosmisten säteiden alkuperästä. Turkulaistutkijoilla on ollut tutkimuksessa merkittävä rooli.

Turun Eurooppa-foorumi kokoaa syksyllä yhteen Suomen huippuvaikuttajat

12.07.2018

Turussa elo-syyskuussa järjestettävän mittavan EU-aiheisen Turun Eurooppa-foorumin laaja ja monialainen ohjelma on valmistunut. Tapahtumaan on tulossa satoja huippuvaikuttajia Suomesta ja muualta EU:sta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus panostaa foorumiin julkaisemalla Suomen EU-politiikan tärkeimpiin teemoihin keskittyvän keskustelupaperin tapahtuman alla.

Turun Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa 30.8.-1.9.2018.

SWiPE: Akavalaiset uskovat digitalisaation vaikuttavan myönteisesti omaan työmarkkina-asemaan

10.07.2018

Tuore tutkimus osoittaa, että korkeakoulutetut asiantuntijatyön tekijät hyödyntävät laajasti digitalisaation ja teknologian kehityksen tuomia mahdollisuuksia. Digitalisaation ja teknologian kehityksen ei uskota vähentävän asiantuntijoiden työmäärää. Alustoilla työskentely ja oman asiantuntemuksen tarjoaminen alustoilla on kuitenkin edelleen vähäistä. Osaamisen kehittäminen on asiantuntijatyössä usein oma-aloitteista ja omakustanteista.

 

Tutkijoiden löytö tuo uutta valoa yhteyttämisen säätelyyn

06.07.2018

Kasvien viherhiukkasessa sijaitsevan yhteyttämiskoneiston pitää toimia tehokkaasti kaikenlaisissa olosuhteissa. Niinpä kasvi säätelee koneistolle auringon valoenergiaa keräävän valohaavin kokoa kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Säätelyn on tiedetty tapahtuvan fosfaattiryhmän liittymisellä valohaaviin, mutta nyt Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden säätelyyn vaikuttavan tekijän. Nyt saatujen tulosten mukaan valohaavin koon säätelyyn osallistuu myös entsyymi, joka muokkaa viherhiukkasen proteiineja lisäämällä niihin niiden varausta muuttavan asetyyliryhmän.

Saaristomeri kärsii vakavasta happivajeesta

05.07.2018

Uuden tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus on suurin syy Saaristomeren happivajeeseen, joka on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomalaisten ja saksalaisten merentutkijoiden tutkimus osoittaa, että Saaristomeren nykyinen happivaje on suurempaa kuin kertaakaan aiemmin viimeisten 1500 vuoden aikana.