Tällä hetkellä Karjalainen keskittyy pääasiassa kahteen tutkimusaiheeseen: kriiseistä oppimiseen ja aurinkoenergiayrittäjyyteen Itä-Afrikassa.

Ensinnäkin, koronaviruspandemia on ollut dramaattinen, maailmanlaajuinen shokki, joka aiheutti pitkän epävarmuuden tilan. Merkittävä piirre COVID-19-kriisin reaktioissa liittyy spekulatiivisiin keskusteluihin ja keskusteluihin "uudesta normaalista". Erilaisia ajatuksia, monilla tasoilla, aloilla ja yhteiskunnan eri osissa, on herätetty siihen liittyen, mitä kriisin seurauksena voi syntyä. Pandemia onkin herättänyt yhteiskuntia miettimään kriisejä ja kuvittelemaan, miten selviytyä niistä tulevaisuudessa. Vuoropuhelut tulevaisuutta koskien ovat tapa oppia kriiseistä sekä tutkia uutta normaalia ja muutosten vaikutuksia kaupunkiympäristöihin pandemianjälkeisessä maailmassa.

Toisena tutkimusaiheena Karjalainen tarkastelee, kuinka aurinkoenergian odotetaan yhä enemmän vaikuttavan Afrikan tulevaisuuteen. Odotuksista huolimatta sen kasvavaa käyttöönottoa, aurinkoenergialla toimivien tuotteiden ja palvelujen levinneisyys on mantereella ollut hidasta. Viime vuosikymmenellä globaalissa energiaympäristössä tapahtui odottamattomia muutoksia ja aurinkosähkön valmistuskustannukset laskivat dramaattisesti. Näiden kehityskulkujen vaikutukset Afrikan maihin ovat saaneet vasta vähän huomiota. Aurinkoenergiaa edistetään yhä voimakkaammin osana innovaatioiden edistämistä kehittyvissä maissa. Edelläkävijämarkkinoilla, kuten Keniassa ja Tansaniassa, on syntynyt innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia innovaatioita, kuten mobiilimaksuja, koneiden välistä viestintää ja koneoppimista. Tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä mahdollisti uraauurtavien yritysten syntymisen sekä paikallisista odotuksista teknologioita koskien.