Linkit
Asiantuntijuusalueet
Biografia
Tällä hetkellä Karjalainen tutkii Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa odottamattomien tapahtumien ja kriisien vaikutuksia kaupunkiympäristöön. Kriisit voivat olla entuudestaan tunnettuja, odottamattomia tai sellaisia, joita emme edes ole osanneet kuvitella. Hänen toinen tutkimusaiheensa koskee hajautettua, digitaalista ja päästötöntä energiamurrosta. Karjalainen on ”Sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa: Uusi tarina Suomen tulevaisuudelle” -tiedekirjan toinen kirjoittaja. Teos on saatavana kolmella kielellä: suomeksi, englanniksi ja espanjaksi.
Väitöskirjatyössään Karjalainen keskittyy uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönottoon Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Työtä kehystää kestävän kehityksen tavoite 7 (SDG 7) kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energian saamiseksi kaikille. Hänen väitöstutkimuksensa tarkastelee aurinkoenergian uusia innovaatio- ja liiketoimintamalleja Itä -Afrikassa. Tällaisten dynamiikkojen ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään nykyisiä lähestymistapoja sekä niiden vaikutuksia toivottuihin tulevaisuuksiin.
Hän on kirjoittanut yli 10 akateemista vertaisarvioitua artikkelia ja yli 15 tieteellistä tutkimusraporttia. Karjalainen on asunut Accrassa, Ghanassa sekä toiminut vierailevana tutkijana Etelä-Afrikassa ja Sussexin yliopiston tiede- ja teknologiapolitiikan tutkimusyksikössä (SPRU) Iso-Britanniassa. Hänellä on myös aiempaa kokemusta kansainvälisestä kehitys- ja innovaatioyhteistyöstä.
Karjalainen on työskennellyt keskuksessa vuodesta 2013. Karjalainen on suorittanut valtiotieteen tutkinnon (M Soc Sc) Helsingin yliopistosta.
Opetus
Karjalainen toimii pro gradu -tutkielmaohjaajana ja on kiinnostunut siitä, miten tulevaisuuksista voidaan oppia ja keskustella eri puolilla maailmaa.
Tutkimus
Tällä hetkellä Karjalainen keskittyy pääasiassa kahteen tutkimusaiheeseen: kriiseistä oppimiseen ja aurinkoenergiayrittäjyyteen Itä-Afrikassa.
Ensinnäkin, koronaviruspandemia on ollut dramaattinen, maailmanlaajuinen shokki, joka aiheutti pitkän epävarmuuden tilan. Merkittävä piirre COVID-19-kriisin reaktioissa liittyy spekulatiivisiin keskusteluihin ja keskusteluihin "uudesta normaalista". Erilaisia ajatuksia, monilla tasoilla, aloilla ja yhteiskunnan eri osissa, on herätetty siihen liittyen, mitä kriisin seurauksena voi syntyä. Pandemia onkin herättänyt yhteiskuntia miettimään kriisejä ja kuvittelemaan, miten selviytyä niistä tulevaisuudessa. Vuoropuhelut tulevaisuutta koskien ovat tapa oppia kriiseistä sekä tutkia uutta normaalia ja muutosten vaikutuksia kaupunkiympäristöihin pandemianjälkeisessä maailmassa.
Toisena tutkimusaiheena Karjalainen tarkastelee, kuinka aurinkoenergian odotetaan yhä enemmän vaikuttavan Afrikan tulevaisuuteen. Odotuksista huolimatta sen kasvavaa käyttöönottoa, aurinkoenergialla toimivien tuotteiden ja palvelujen levinneisyys on mantereella ollut hidasta. Viime vuosikymmenellä globaalissa energiaympäristössä tapahtui odottamattomia muutoksia ja aurinkosähkön valmistuskustannukset laskivat dramaattisesti. Näiden kehityskulkujen vaikutukset Afrikan maihin ovat saaneet vasta vähän huomiota. Aurinkoenergiaa edistetään yhä voimakkaammin osana innovaatioiden edistämistä kehittyvissä maissa. Edelläkävijämarkkinoilla, kuten Keniassa ja Tansaniassa, on syntynyt innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia innovaatioita, kuten mobiilimaksuja, koneiden välistä viestintää ja koneoppimista. Tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä mahdollisti uraauurtavien yritysten syntymisen sekä paikallisista odotuksista teknologioita koskien.