Tanja Lepistö, Arja Lemmetyinen, Kati Suomi

Arja Lemmetyinen, Lenita Nieminen, Johanna Aalto

Lenita Nieminen, Arja Lemmetyinen

Lemmetyinen Arja, Lepistö Tanja, Suomi Kati, Nieminen Lenita

Lenira Nieminen, Arja Lemmetyinen

Kulttuurinen perintö ja maaseutumaisema ovat vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat matkailijoita valitsemaan maaseudun tarjoamia matkailukohteita ja paikallisia ihmisiä identifioimaan itsensä. Kulttuuriperinnön tuotteistaminen on aineetonta arvonluontia, jolloin sen kokemisesta voidaan tehdä kuluttajalle elämyksellinen (Graham et. al 2000:1). Kulttuurimatkailijan matkustusmotiivit kiinnittyvät muita matkailijoita enemmän elämykselliseen oppimiseen, itsensä toteuttamiseen ja omien juurien löytämiseen. Tähän liittyy myös luovan matkailun (creative tourism) käsite, jossa matkailija ei enää vieraile ulkopuolisena katsojana kohteessa, jota hänelle tulkitaan, vaan osallistuu elämyksen tuottamiseen yhdessä palveluntuottajan kanssa siten, että molemmat jakavat kokemuksen. Matkailu nähdäänkin henkilökohtaisen kehittymisen näyttämönä, jossa kulutus ja tuotanto sulautuvat toisiinsa (Richards, 2011). Tämä haastaa myös kulttuuriperintökohteet arvioimaan tarjontaansa ja asiakkaiden tarpeita uudesta näkökulmasta. Matkailun ja kulttuurialojen yhteistyötä lisäämällä pyritään matkailutuotteeseen liittämään kulttuurisia elementtejä ja siten tarjoamaan asiakkaalle elämyksiä. Toimijoiden yhteistyön aloittaminen ja siihen kimmokkeen löytyminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska toimijat edustavat perinteisesti omia sektoreitaan, joiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen ei ole itsestään selvää. Ongelmana matkailupalveluiden tarjoajan näkökulmasta on myös se, että maaseudun matkailusta ei ole matkailijan näkökulmasta yhtenäistä näkemystä ja paikallinen kilpailu voi olla yhteistä brändipäämäärää hämärtävä. Tutkimme, millä tavalla yhteisen kattobrändin kehittämisellä voidaan edistää maaseutumaisen alueen luovan talouden klusterin toimijoiden arvonluontia ja kilpailukykyä. Klusterin toimijat ovat usein mikro- tai pienyrityksiä, joilla on rajalliset voimavarat kehittää ja markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan yksinään. Tällöin verkostojen rooli palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä korostuu. Vaikka palvelulähtöinen ajattelu on yhä kasvava tutkimusala, yllättävän vähän tutkimusta on tehty brändin yhteiskehittämisestä. Elämäntapayrittäjyys on luonteenomaista luovan matkailun ja yleisemmin luovien alojen kontekstissa ja yrittäjyys on usein väline toteuttaa jotakin muuta unelmaa ihmisen elämässä. Näin ollen on tärkeää tuoda myös matkailun tutkimukseen uuden paradigman mukaista yrittäjyystutkimusta. Satakunnan alue toimii tutkimuksen casena edustaen Suomen maaseutua ja maaseutumatkailua, joka koostuu usein pienistä, heterogeenisistä ja toisistaan erillään olevista yksittäisistä kohteista. Tutkimukseen on haastateltu ja havainnoitu matkailun ja kulttuurialan yrittäjiä ja kehittäjiä.

Arja Lemmetyinen, Lenita Nieminen, Liisa Marjoniemi

Buddhika Niranjan Gamage, Namal Balasooriya, Sandya Nishanthi Gunasakera, Mervi Luonila, Tapio Häyhtiö, Tarja Toikka, Lenita Nieminen, Arja Lemmetyinen, Lenita Hietanen, Taina Järvi, Marja-Leena Rönkkö, Jaana Lepistö, Kärt Summatavet, Mervi Raudsaar, Kari Salo, Valery Gordin, Mariya Dedova, Jennie Elfving, Tuomas, Pohjola, Sari Karttunen, Arja Lemmetyinen, Frank M Go, Mervi Luonila, Kati Suomi, Arja Lemmetyinen, Frank M Go, Egbert van der Zee, Frank M Go,Valery Gordin, Julia Trabskaya, Tuula Mittilä, Tanja Lepistö, Reeta Hautaniemi

Arja Lemmetyinen, Kirsi Meriläinen, Frank Go

Arja Lemmetyinen