Ympäristötekijät kielten erkaantumisen taustalla (Väitös: FM Terhi Honkola, 12.2.2016, biologia)
Ympäristöerot ja muutokset elinoloissa voivat vaikuttaa kielten erkaantumiseen vastaavalla tavalla kuin populaatioiden ja lajien erkaantumiseen, selviää FM Terhi Honkolan väitöstutkimuksesta.
Turun yliopiston tiedote 4.2.2016
Terhi Honkola sovelsi väitöstutkimuksessaan biologian menetelmiä ja teorioita kieliaineistoon ja kielten erkaantumisen tutkimiseen. Honkola testasi viimeisen vuosikymmenen aikana enenevissä määrin kielentutkimukseen tulleiden biologisten menetelmien ja teorioiden toimivuutta uralilaisten kielten ja suomen kielen murteiden tutkimuksessa sekä selvitti kielten erkaantumisen taustoja biologisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen mukaan ympäristöerot ja muutokset elinoloissa voivat vaikuttaa kielten erkaantumiseen vastaavalla tavalla kuin ne voivat aiheuttaa populaatioiden ja lajien erkaantumisia.
‒ Ympäristötekijöiden yhteys kielten erkaantumiseen voi äkkiseltään tuntua kaukaa haetulta. Kuitenkin jos ympäristöolot ja maantieteellinen etäisyys voivat vaikuttaa muiden lajien populaatioiden erkaantumiseen, miksi eivät myös erillisten puhujapopulaatioiden muotoutumiseen, Honkola taustoittaa tutkimuksensa lähtökohtia.
Muuttoliikkeet ja erilaiset elinkeinot eriyttävät kieliä
Honkolan tutkimus perehtyi ensimmäistä kertaa kielten erkaantumiseen ihmisen ekologian näkökulmasta. Honkola selvitti tutkimuksessaan, mikä erottaa puhujapopulaatioita toisistaan ja antaa mahdollisuuden kielten erilliskehitykselle.
‒ Muutokset ympäristöoloissa voivat aiheuttaa muuttoliikkeitä ja vaihtelua puhujapopulaation koossa. Lisäksi erilaisiin ympäristöoloihin voidaan mukautua erilaisin kulttuurisin sopeumin, kuten erilaisten elinkeinojen avulla. Erilaisten ympäristöjen erilaiset elinkeinot voivat siis toimia puhujapopulaatioita erkaannuttavana tekijänä, kun tietynlainen opittu elinkeino ei olekaan käyttökelpoinen toisenlaisessa ympäristössä. Tällöin ryhmien välinen kontakti voi vähentyä, jonka vuoksi ryhmien kielet voivat alkaa eriytyä toisistaan.
Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia kielentutkimukseen
Honkola toteutti tutkimuksensa suomen kielen murteilla ja uralilaisten kielten sanastoaineistolla. Näitä kahta tasoa käyttämällä pystyttiin tutkimaan sekä erkaantumisprosessin alkuvaihetta että jo tapahtuneita erkaantumisia.
Honkola kertoo, että uralilaisia kieliä ja suomen kielen murteita on tutkittu paljon perinteisin menetelmin. Tutkimuksen mukaan biologiset menetelmät sopivat myös kieliaineistojen analysointiin, sillä laskennallisesti saadut tulokset eivät merkittävästi poikenneet perinteisistä näkemyksistä.
‒ Oli rohkaisevaa havaita, että perinteisesti biologiassa käytetyt laskennalliset menetelmät toimivat myös kieliaineiston tutkimiseen. Tämä mahdollistaa suurten aineistojen objektiivisen analysoinnin sekä uudenlaisten näkökulmien ottamisen kielentutkimukseen.
***
Filosofian maisteri Terhi Honkola esittää väitöskirjansa Macro- and microevolution of languages: exploring linguistic divergence with approaches from evolutionary biology julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.2.2016 klo 12.15 (Turun yliopisto, Päärakennus, Tauno Nurmela -sali).
Vastaväittäjänä toimii professori Michael Dunn (Uppsalan yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Pekka Niemelä. Tilaisuus on englanninkielinen.
FM Terhi Honkola on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2003 Kuortaneen lukiosta. Korkeakoulututkintonsa Honkola suoritti 2009 Jyväskylän yliopistossa. Väitöksen alana on biologia.
Väitöskirjan myynti: https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/