Ylipaino ja diabetes muovaavat suoliston aineenvaihduntaa (Väitös: LL Jukka Koffert, 1.6.2018, sisätautioppi)
Jukka Koffertin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että suolistossa tapahtuu merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia tyypin 2 diabeteksessa, ylipainossa sekä lihavuusleikkauksen jälkeen. Avoimeksi kuitenkin jää, säätelevätkö lihavuuskirurgian ja lääkehoitojen myötä lisääntyneet suoliston rasvahappojen ja sokerin käyttö koko elimistön aineenvaihduntaa, vai ovatko ne seurausta suoliston sopeutumisesta muuttuneeseen energia-aineenvaihduntaan.
Turun yliopiston tiedote 18.5.2018
LL Jukka Koffert selvitti väitöstutkimuksessaan lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen vaikutuksia suoliston aineenvaihduntaan ja verenvirtaukseen käyttäen positroniemissiotomografiaa (PET) yhdistettynä rakenteelliseen magneetti- ja tietokonetomografiakuvantamiseen. Lisäksi osalla tutkittavista mitattiin sitä, muuttaako lihavuusleikkaus tai metformiini-lääkitys suoliston aineenvaihduntaa
– Havaintoni viittaavat siihen, että verrattuna normaalipainoisiin merkittäväkään lihavuus ei muuta suoliston verenvirtausta tai sen säätelyä aterian jälkeen. Vaikka lihavuusleikkauksen jälkeen suolistoanatomia muuttuu paljon, se ei muuta suolen verenvirtausta. Ryhmien välisiä eroja veren virtauksessa ei todettu myöskään syömisen ja glukoosista riippuvaisen insuliinin eritystä lisäävän hormonin (GIP) annon jälkeen, Koffert kertoo.
Koffert totesi, että ylipainoisilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla tutkittavilla suolisto käyttää verenkierrosta rasvahappoja enemmän kuin terveillä normaalipainoisilla. Odottamatonta oli, että puoli vuotta lihavuuskirurgian jälkeen rasvahappojen käyttö oli entisestään lisääntynyt.
– Ylipainoisilla suolisto käyttää energiatarpeen tyydyttämiseksi suhteellisesti selkeästi enemmän rasvahappoja kuin sokeria verrattuna normaalipainoisiin ja tämä on osoitettavissa vielä laihtumisen jälkeenkin, Koffert kertoo.
– Koska lihavuuskirurgia johtaa usein merkittävään painonlaskuun ja tyypin 2 diabeteksen paranemiseen, tulisi suoliston energia-aineenvaihdunnan tutkimusta jatkaa kyseisten tautien syntymekanismin ymmärtämiseksi, Koffert lisää.
Tyypin 2 diabeteksen hoidon ensivaiheen lääkkeenä pitkään käytetyn metforminin vaikutusmekanismit tunnetaan edelleen huonosti – siitä huolimatta, että lääke on ollut käytössä jo 60 vuotta.
– Suolisto on tutkimusteni perusteella aivan keskeinen metforminin vaikutuskohde. Metformiini-lääkitys lisää suoliston sokerin käyttöä ja herkistää suolistoa insuliinin vaikutuksille, jopa normaalistaen sen terveiden tasolle. Edeltävät tutkimukset ovat osoittaneet metformiinin vaikuttavan pääosin maksassa, mutta suoliston rooli lääkevaikutuksessa on merkittävä.
***
LL Jukka Koffert esittää väitöskirjansa Regulation of intestinal metabolism in abesity and diabetes. Studies using positron emission tomography julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.6.2018 klo 12.00 (Valtion virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Pietiläinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Voutilainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Jukka Koffert on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoitti ylioppilaaksi Klassikon lukiossa vuonna 2000. Koffert suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2007. Väitöksen alana on sisätautioppi. Koffert työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa gastroenterologian erikoislääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p 0400608443 jukka.koffert@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/koffert_jukka.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7248-7