Yliopisto-opiskelijoiden oppimistaidoissa huomattavia eroja (Väitös: KM Henna Vilppu, 1.4.2016, kasvatustiede)
Opiskelijoiden oppimisen säätelyssä ja tekstin prosessoinnissa saattaa olla suuria eroja jopa hyvin valikoituneiden opiskelijajoukkojen sisällä, kuten lääketieteen tai luokanopettajan koulutusohjelmissa. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan on tärkeää, että opiskelijat perehdytetään yliopisto-opiskelun luonteeseen ja vaatimuksiin.
Turun yliopiston tiedote 23.3.2016
KM Henna Vilppu tarkastelee väitöskirjassaan yliopisto-opiskelijoiden oppimisen säätelyä ja tekstin prosessointia. Tutkimuksen kohteena ovat lääketieteen ja luokanopettajakoulutuksen opiskelijat. Aihe on ajankohtainen: tiedon lisääntyessä ja muuttuessa yhä nopeammin ei kaikkea työssä tarvittavaa tietoa voida millään oppia yliopisto-opiskelun aikana.
– On yhä tärkeämpää oppia ajattelemaan itsenäisesti, huomaamaan aukkoja omissa tiedoissaan ja päivittämään tietojaan. Oman oppimisen säätely ja tekstien tehokas prosessointi ovat tärkeitä valmiuksia, jotka opiskelijoiden tulisi saavuttaa, Turun yliopistossa väittelevä Henna Vilppu sanoo.
Itsesäätelyllä tarkoitetaan oman toiminnan ohjaamista, reflektointia ja arviointia sekä mukauttamista muuttuvissa tilanteissa. Usein se nähdään paitsi tehokkaan oppimisen ehtona, myös asiantuntijan toiminnan keskeisenä ominaispiirteenä.
Tuen tarpeessa olevat oppijat tulisi tunnistaa nykyistä paremmin
Tulokset osoittavat, ettei opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun usein voi tiivistää yhteen strategiaan, vaan ennemminkin opiskelijat tuntuvat yhdistelevän erilaisia strategioita opiskelussaan. Opiskelija saattaakin hyödyntää oppimisen itsesäätelyä, mutta samanaikaisesti hakea tukea oppimisen säätelyyn myös opettajalta tai oppimateriaalista. Ulkoinen säätely saattaakin toimia tehokkaana selviytymisstrategiana kognitiivisesti raskaissa koulutusohjelmissa, joissa opittavia sisältöjä on runsaasti.
Vaikeudet oppimisen säätelyssä näyttävät olevan lähes poikkeuksetta yhteydessä heikkoon opintomenestykseen.
– Kyselylomakemittareiden käyttö yksilötason tarkasteluihin voisi auttaa tunnistamaan yksilöllisiä oppimisstrategioita ja siten tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Näin ne voisivat paremmin palvella sekä opiskelijoiden että opinto-ohjauksen tarpeita, Vilppu pohtii.
Yliopisto-opintoihin perehdyttäminen tärkeää
Väitöstutkimus osoittaa, että monimutkaisten tieteellisten sisältöjen oppimista voitaisiin tukea kiinnittämällä huomiota korkealaatuisiin oppimateriaaleihin ja teksteihin sekä muuhun oppimisympäristön antamaan tukeen.
– Yliopisto-opintojen alku saattaa olla monelle kuormittavaa, sillä lukio- ja korkeakouluopintojen erilaisuus voi olla merkittävä ja lukiossa toimivaksi osoittautuneet opiskelustrategiat eivät välttämättä enää toimi yhtä hyvin. Opiskelijoiden parempi pohjustaminen yliopisto-opiskelun luonteeseen ja vaatimuksiin voisikin olla hyödyllistä.
Itsesäätelytaitojen kehittämistä ja ”ammattimaiseksi” opiskelijaksi kasvun tukemista jo opintojen alkuvaiheista lähtien voidaan pitää tärkeänä. Työelämään siirtymisen nopeuttamisen ja koulutuksen läpäisyn tehostamisen näkökulmastakin oppimistaitoihin ja niiden tukemiseen voisi olla hyödyllistä kiinnittää huomiota. Myös yliopisto-opettajat tarvitsevat tukea voidakseen suunnitella opiskelijoiden oppimista tukevia oppimisympäristöjä ja arviointimenetelmiä.
– Kaiken korkeakoulutuksen tavoitteena on varustaa opiskelijat niillä ydintiedoilla ja siirrettävillä taidoilla, joita he tarvitsevat menestyäkseen vaativissa asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijalta edellytetään kykyä prosessoida suurta määrää usein jopa ristiriitaista tietoa sekä säädellä omaa oppimistaan ja toimintaansa tarkoituksenmukaisesti. Jos näitä taitoja ei opita yliopistossa, niin missä sitten, Vilppu kysyy.
***
Kasvatustieteen maisteri Henna Vilppu esittää väitöskirjansa University students’ regulation of learning and text processing – examples from medical and teacher education julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.4.2016 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Liisa Postareff Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann Turun yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.
KM Henna Vilppu on syntynyt vuonna 1985 Kustavissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2004 Mynämäen lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (KM) Vilppu suoritti Turun yliopistossa 2009. Väitöksen alana on kasvatustiede.