Ylempi ammattikorkeakoulutus voisi kehittää vahvasti teknologiavälitteistä viestintäosaamista (Väitös: FM, KTM Mervi Varhelahti, 18.8.2017, kasvatustiede)
10.08.2017
Asiantuntijoiden teknologiavälitteinen viestintäosaaminen ei ole työelämän vaatimalla tasolla, osoittaa Mervi Varhelahden Turun yliopistolle tekemä väitöstutkimus. Varhalahti pureutui tarkastelemaan erityisesti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen antamaa teknologiavälitteistä viestintäosaamista. Hän havaitsi, etteivät liiketalouden ylemmät AMK-tutkinnot kaikilta osin kavenna osaamiskuilua.
Turun yliopiston tiedote 10.8.2017
Varhelahden väitöskirja keskittyi tutkimaan teknologiavälitteistä viestintäosaamista YAMK-kontekstissa. Väitöstutkimuksen tuloksien myötä tavoitellaan tietoa, jonka avulla liiketalouden ylempiä ammattikorkeakoulutukintoja voidaan kehittää vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin.
YAMK-tutkinnoissa opiskelijat ovat aikuisia, joilla on työkokemusta ja he opiskelevat usein työn ohella. Koulutus järjestetään monimuotokoulutuksena ja osaamista kehitetään pääosin koulun tarjoaman oppimisympäristön ulkopuolella. Varhelahden mukaan teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittämiseen olisikinerinomainen mahdollisuus huomioimalla opiskelijoiden oman työn autenttiset tilanteet oppimisympäristöinä.
– Jos halutaan, että opiskelijan osaaminen kehittyy vastaamaan oman alan ja organisaationkin tarpeita, tulee näitä kolmea osaamisaluetta kehittää opiskelijan omissa työn mahdollistamissa viestintätilanteissa. Jos ajatellaan organisaatioiden sosiaalisessa mediassa toimimisen ohjeistuksia, niin ne ovat organisaatiokohtaisia. Organisaatiot toimivat myös varsin erilaisissa kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja organisaatioiden teknologiset ratkaisut tai viestintäkulttuurit ovat varsin erilaisia, Varhelahti sanoo.
Tämän toteutuminen vaatii Varhelahden mukaan kuitenkin vahvaa verkostomaista opetussuunnitelmatyötä, jossa vuoropuhelua käyvät opettajat, opiskelijat ja työnantajat. Samalla vahvistuu ammattikorkeakoulujen tehtävä työelämävastaavasta osaamisen kehittämisestä. Opiskelijan lisäksi työnantajaorganisaatioiden osaaminen kehittyy.
– Mielenkiintoinen havainto oli, että toteutussuunnitelmissa teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittäminen näkyi heikosti. Opiskelijat tosin olivat melko tyytyväisiä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittämiseen. Osaamisalueet, jotka nousivat kehittämiskohteiksi, ovat kuitenkin juuri ne samat, jotka työelämässä koettiin tärkeiksi eli eettinen osaaminen, viestintäteknologian valinta ja kansainvälisyysosaaminen.
Eettinen osaaminen korostuu
Väitöstutkimuksessaan Varhelahti tarkasteli teknologiavälitteistä viestintäosaamista asiantuntijatehtävissä sekä Suomessa toimivissa organisaatioissa että eri Euroopan maissa toimivissa kansainvälisissä organisaatioissa. Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen (YAMK) tutkinnon näkökulmaa teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittämiseen hän avasi tutkimalla kyseisen tutkinnon kirjallisia toteutussuunnitelmia sekä opiskelijoiden kokemuksia opetuksesta.
– Teknologiavälitteisen viestinnän tutkimuksessa on aina mukana myös teknologia. Siksi tässä tutkimuksessa ei pitäydytty vain viestintäosaamista määrittelevissä viitekehyksissä, vaan sovellettiin myös median synkronisuuden teoriaa määrittelemään teknologian tarkoituksenmukaisuutta viestinnässä. Huomio on kuitenkin teknologian sijaan toimintatavoissa eli viestimisessä sekä oppimis- että ammattiyhteisössä, Turun yliopistossa kasvatustieteen alalla väittelevä Mervi Varhelahti kertoo.
Varhelahden väitöstutkimus osoittaa, että eettinen osaaminen korostuu asiantuntijoiden teknologiavälitteisessä viestinnässä. Asiantuntijatehtävissä esimerkiksi oman organisaation sosiaalisen median ohjeistuksen ymmärtäminen ja noudattaminen nousivat tärkeiksi. Myös kansainvälisyysosaamisen tarve kasvaa teknologian mahdollistaessa viestimisen nopeasti yli rajojen.
Kansainväliset toimintaympäristöt osaltaan edellyttävät tarkoituksenmukaisen teknologian hyödyntämistä viestintätilanteissa.
– Vastaajat kertoivat käyttävänsä sähköpostia enemmän englannin kielellä viestittäessä kuin omalla äidinkielellä viestittäessä. Syynä tähän voi olla se, että sähköpostia käyttäen on mahdollista pohtia, mitä kirjoittaa ja sen avulla voi myös tarkastaa tekstin oikeakielisyyden. Kuitenkaan sähköposti ei aina kaikissa viestintätilanteissa ole se paras valinta.
***
FM, KTM Mervi Varhelahti esittää väitöskirjansa Teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittäminen liiketalouden ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa-Työelämän tarpeista opetussuunnitelmiin julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.8.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 3 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
FM, KTM Mervi Varhelahti on syntynyt vuonna 1969 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Meri-Porin lukiossa vuonna 1988. Varhelahti suoritti korkeakoulututkintonsa Turun yliopistossa vuosina 1995 (FM) ja 2010 (KTM). Väitöksen alana on kasvatustiede. Varhelahti työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa lehtorina.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0440338834, mervi.varhelahti(a)turkuamk.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/varhelahti_mervi.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6901-2
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet