Yhdistelmäkuvantamisella voidaan ennakoida sepelvaltimotautiin liittyviä haittatapahtumia (Väitös: LL Teemu Maaniitty, 25.5.2018, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
Sepelvaltimotautiin liittyy suurentunut riski esimerkiksi sydäninfarktiin tai jopa kuolemaan. Nykyaikaisilla kajoamattomilla kuvantamismenetelmillä voidaan luotettavasti todeta tai poissulkea ahtauttava sepelvaltimotauti, ja tarvittaessa eri kuvantamismenetelmiä voidaan yhdistää lisäinformaation saamiseksi. Teemu Maaniitty osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että sepelvaltimoiden anatomian ja sydänlihaksen verenvirtauksen valikoiva yhdistelmäkuvantaminen auttaa arvioimaan potilaiden tulevien haittatapahtumien riskiä.
Turun yliopiston tiedote 16.5.2018
Stabiili eli vakaaoireinen ahtauttava sepelvaltimotauti aiheuttaa potilaalle tyypillisesti rasitukseen liittyviä oireita, kuten rintakipua. Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa myös äkillisiä haittatapahtumia, kuten sydäninfarktin, tai johtaa jopa kuolemaan.
– Kun potilaalla todetaan sepelvaltimotauti, on tärkeää arvioida tulevien haittatapahtumien riskiä, sillä kajoavat hoitotoimenpiteet kannattaa kohdistaa niihin potilaisiin, joilla haittatapahtumien riski on suurin, Teemu Maaniitty sanoo.
Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tekemässään väitöstutkimuksessa Maaniitty osoitti, että sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) ja sydänlihaksen positroniemissiotomografian (PET) valikoivalla yhteiskäytöllä voidaan arvioida haittatapahtumien riskiä vakaaoireisilla potilailla, joilla epäillään ahtauttavaa sepelvaltimotautia.
Kuvantamismenetelmien tiedot täydentävät toisiaan
Sepelvaltimot kuljettavat hapekasta verta sydänlihakselle, ja sepelvaltimotaudissa nämä valtimot ahtautuvat ateroskleroosin seurauksena. Sepelvaltimoiden kuvantamisella, esimerkiksi TT-tekniikalla, voidaan havaita mahdolliset ahtaumat, mutta ahtauman vaikeusaste ei aina kerro sitä, aiheuttaako ahtauma sydänlihaksen verenvirtauksen eli perfuusion häiriön. PET-perfuusiokuvauksella puolestaan voidaan mitata sydänlihaksen verenvirtausta. Nämä kuvantamismenetelmät antavat siis erityyppistä ja toisiaan täydentävää tietoa potilaan sydämen tilanteesta.
– Tutkimuksessamme keskeistä ja tavanomaisesta poikkeavaa oli yhdistelmäkuvantamisen valikoiva soveltamistapa. Potilaille tehtiin aluksi sepelvaltimoiden TT-tutkimus, ja pelkästään sen perusteella voitiin poissulkea merkittävä sepelvaltimotauti noin puolella potilaista eikä jatkotutkimuksia tarvittu. Näillä potilailla oli seurannassa erinomainen ennuste. Sen sijaan PET-kuvaus tehtiin kohdennetusti vain niille potilaille, joilla heräsi TT-tutkimuksessa epäily merkittävästä sepelvaltimoahtaumasta. PET-kuvauksen perusteella voitiin edelleen löytää ne potilaat, joilla ahtauma heikensi sydänlihaksen verenvirtausta, ja seurannassa havaitsimme, että näillä potilaille haittatapahtumien riski oli noin viisinkertainen verrattuna muihin, Maaniitty kertoo.
Yhdistelmäkuvantamista voi soveltaa myös muihin merkkiaineisiin ja kuvantamismenetelmiin
Väitöstutkimuksessa kerättiin takautuvasti tiedot vajaasta tuhannesta potilaasta, joilla epäiltiin ahtauttavaa sepelvaltimotautia. Haittatapahtumien ilmaantumista seurattiin keskimäärin 3,6 vuoden ajan (mediaani).
Väitöskirjan osatöissä Maaniitty havaitsi myös, että varjoaineen aiheuttama pysyvä munuaisten toimintahäiriö on harvinainen komplikaatio sepelvaltimoiden TT-kuvauksen jälkeen. Lisäksi tutkimusryhmä validoi sepelvaltimoiden TT-tutkimukseen perustuvan riskipisteytysjärjestelmän sekä tutki PET/TT-yhdistelmäkuvantamista potilailla, joilla oireet uusiutuivat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen.
– Käyttämämme PET-merkkiaine, eli happi-15-leimattu vesi, kuvaa hyvin sydänlihaksen verenvirtausta, mutta lyhyen puoliintumisaikansa vuoksi merkkiaineen tuotanto vaatii paikallisen syklotronin, mikä rajoittaa sen saatavuutta. Käyttämäämme valikoivaa yhdistelmäkuvantamisen strategiaa voisi kuitenkin soveltaa myös muihin laajemmin saatavilla oleviin merkkiaineisiin ja kuvantamismenetelmiin. Tulevaisuudessa pidemmän puoliintumisajan omaavat merkkiaineet tulevat mahdollisesti parantamaan sydänlihaksen PET-perfuusiokuvantamisen saatavuutta, Maaniitty pohtii.
***
LL Teemu Maaniitty esittää väitöskirjansa Combined use of PET perfusion imaging and coronary computed tomography angiography in evaluation of stable coronary artery disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.5.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Loimaala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Knuuti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Teemu Maaniitty on syntynyt vuonna 1991 ja kirjoitti ylioppilaaksi Raision lukiossa vuonna 2010. Maaniitty suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2016. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
Väittelijän yhteystiedot: p +358408360683 teemu.maaniitty@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/maaniitty_teemu.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7246-3