Virtuaalimaailmat viihdyttävät ilman yhteisöllisyyttä (Väitös KTM Jani Merikivi, 28.6.2013)
18.06.2013
Nuoria viehättää virtuaalimaailmojen viihteellisyys ja mutkaton käytettävyys. Sen sijaan yhteisöllisyys jää virtuaalimaailmoissa taka-alalle.
Turun yliopiston tiedote 18.6.2013
Virtuaalimaailmojen toistuvaa käyttöä tietojärjestelmätieteen alan väitöstutkimuksessaan tarkastelleen kauppatieteiden maisterin Jani Merikiven mukaan nuoret käyttävät virtuaalimaailmoja ensisijaisesti viihteen vuoksi. Vaikka nykyisissä virtuaalimaailmoissa käyttäjät voivat muun muassa opiskella, tehdä virtuaaliostoksia ja keskustella, nuoret arvostavat edelleen viihdettä.
– Ottaen huomioon virtuaalimaailmojen pelilliset juuret, viihteen merkitys on odotettu ja tukee suunnittelijoiden ja ylläpitäjien jo tekemiä strategisia sisällöllisiä ratkaisuja, Merikivi sanoo.
Yhteisöllisyys teknologian ulkopuolella
Väitöksen keskeisin anti on havainto, etteivät nuoret käyttäjät koe sosiaalista kanssakäymistä korostavia virtuaalimaailmoja erityisen yhteisöllisiksi.
– Tulos on hätkähdyttävä mutta ymmärrettävä. Vaikka käyttäjät haluavat keskustella keskenään, yhteydet saattavat jäädä lyhytkestoisiksi. Yhteisöllisyys edellyttää, että käyttäjistä tulee ajan mittaan toisilleen tuttuja, ja että he ovat valmiita tukemaan toisiaan, Merikivi kertoo.
Virtuaalimaailmoissa käyttäjien tulisi kokea, että heidän ympärillään olevien muiden käyttäjien inhimillisyys todella välittyy. Virtuaalimaailmoille ominainen moniulotteinen ympäristö ja siihen upotetut avatareiksi kutsutut käyttäjähahmot eivät näytä yksin takaavan yhteisöllisyyttä.
– Voi siis sanoa, ettei yhteisöllisyys ole virtuaalimaailmoissa itsestäänselvyys, Merikivi tarkentaa.
Nuorten yhteisöllisyys on digitalisoitumassa nopeasti. Nuorisotutkimusseuran julkaisemat nuorisobarometrit osoittavat, että vielä vuonna 2008 vain joka viides 16–29-vuotiaista suomalaisista koki kuuluvansa itselleen merkitykselliseen nettiyhteisöön, kun vuonna 2012 osuus oli jo 54 prosenttia.
– Vahva yhteisöllisyys näyttäytyy tässä valossa entistäkin merkityksellisempänä, Merikivi uskoo.
Kukaan ei ole diginatiivi
Merikiven väitös haastaa vakiintuneita uskomuksia nuorten suhtautumisesta informaatioteknologiaan. On usein esitetty, että 1980-luvun jälkeen syntyneille lapsille ja nuorille, niin sanotuille diginatiiveille, median käyttö on luontaista. Merikivi kuitenkin huomauttaa, että myös nuoret toivovat informaatioteknologialta mutkatonta käytettävyyttä.
– Virtuaalimaailmat ovat helppokäyttöisiä, koska palveluntarjoajat panostavat tähän. Kyse ei ole siitä että uudet sukupolvet olisivat väistämättä aikaisempia sukupolvia kehittyneempiä tekniikan käyttäjiä, Merikivi sanoo.
Merikiven mukaan aikaisempia käyttökokemuksia peilaava käyttäjien luottamus omiin kykyihin selittää heidän aikeitaan jatkaa virtuaalimaailman parissa.
Virtuaalimaailmoissa käyttökokemukseen vaikuttaa vakiintuneiden teknisten ominaisuuksien lisäksi myös käyttäjien keskinäiset, joskus yllätykselliset vuorovaikutussuhteet. Näistä syistä Merikivi pitääkin ajatusta diginatiiveista harhaanjohtavana ja toivoo keskustelun keskittyvän enemmän informaatioteknologian käytön sosiaalisiin kuin teknisiin piirteisiin.
Virtuaalimaailmoissa käyttökokemukseen vaikuttaa vakiintuneiden teknisten ominaisuuksien lisäksi myös käyttäjien keskinäiset, joskus yllätykselliset vuorovaikutussuhteet. Näistä syistä Merikivi pitääkin ajatusta diginatiiveista harhaanjohtavana ja toivoo keskustelun keskittyvän enemmän informaatioteknologian käytön sosiaalisiin kuin teknisiin piirteisiin.
Tutkimuskohteena Habbo Hotel
Väitös on yksi alan laajamittaisimmista tutkimuksista ja tarkastelee noin 3 000 suomalaisen vastaajan käyttökokemuksia. Kaikkiaan Merikiven tutkimusaineisto käsittää yli 31 000 Habbo Hotelin käyttäjää ympäri maailman.
Habbo Hotel on yksi maailman käytetyimmistä virtuaalimaailmoista, mutta kärsinyt huomattavasta asiakaskadosta. Sitoutuneiden käyttäjien määrä on parissa vuodessa laskenut 13 miljoonasta 5 miljoonaan kuukausittaiseen kävijään. Kaikkiaan aktiivisia virtuaalimaailmojen käyttäjiä on arvioitu olevan 90–190 miljoonaa, joista suurin osa on iältään 10–15-vuotiaita.
***
Perjantaina 28. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa (Elovena-sali, Rehtorinpellonkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi kauppatieteiden maisteri Jani Merikiven väitöskirja ”Still believing in virtual worlds: A decomposed approach” (Virtuaalimaailmat ovat vielä täällä - tarkennettu menettelytapa). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti, KTT Anssi Öörni Aalto-yliopistosta ja kustoksena dosentti, KTT Jussi Puhakainen.
KTM Jani Merikivi on syntynyt vuonna 1978 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi 2005 Turun kauppakorkeakoulusta. Merikivi toimii parhaillaan tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu tietojärjestelmätieteen alaan.