Viron kaunokirjallisuus kuvasti maan modernin kulttuurin muodostumista (Väitös: MA Piret Peiker, 16.2.2018, yleinen kirjallisuustiede)
Filosofian maisteri Piret Peiker tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa Viron modernin kulttuurin muodostumista. Hän käytti apunaan 1800–2000-luvun vironkielistä kaunokirjallisuutta Lydia Koidulasta Andres Kivirähkiin.
Piret Peiker tutki väitöskirjassaan Viron modernin kulttuurin muodostumista tarkastelemalla diskursiivisen analyysin keinoin 1800–2000-luvun vironkielistä kaunokirjallisuutta sekä teosten vastaanottoa.
Peikerin lähtöajatus on, että modernisaation problematiikasta saadaan paras ote, kun tutkitaan tarkoin joitakin modernisaatioprosessin kannalta keskeisiä tekstejä sekä niiden kirjoittajien käsityksiä prosessista.
– Viittaan modernisaation käsitteellä muutokseen, joka alkoi Ranskan vallankumouksesta ja jossa perinteinen feodaalinen yhteiskunta alkoi muuttua teollistumisen, tieteen kehittymisen, lukutaidon lisääntymisen ja poliittisen demokratisoitumisen myötä. Modernisaatioon liittyy keskeisesti ajatus siitä, että ihminen voi vaikuttaa tähän muutokseen omalla rationaalisella ja aktiivisella toiminnallaan, Peiker kertoo.
Viron moderniteettia muodostavissa diskursseissa käydään keskustelua modernista historian käsittämisen tavasta sekä modernista edistyksen lupauksesta.
– Moderni edistyksen lupaus on uskoa siihen, että järkevästi ajattelevat ja toimivat ihmiset voivat tehdä maailmasta paremman paikan. Ihmisen toimintamahdollisuudet ovat tietenkin rajoitetummat yhteiskunnissa, jotka eivät ole syystä tai toisesta vapaita, Peiker toteaa.
Peiker vertasi tutkimuksessaan virolaisen kirjallisuuden modernisaatiodiskursseja eurooppalaisten siirtomaiden vastaaviin diskursseihin. Vaikka Viron olosuhteet ovat erityislaatuiset, niistä avautuu Peikerin mukaan kuitenkin yleisempiä näkökulmia jälkikolonialistisen modernisaation kysymyksiin.
Viron mallit kehittyivät baltiansaksalaisen, tsaarin ajan venäläisen ja Neuvostoliiton kolonialististyyppisen vallan alla.
– Analysoin muun muassa Juhan Liivin, Jaan Krossin ja Silvia Rannamaan romaaneja, jotka sijoittuvat tsaarinaikaiseen ja neuvosto-Viroon. Teoksissa historialliset olosuhteet haittaavat päähenkilöiden elämäntavoitteiden toteutumista. Krossin ja Rannamaan tapauksessa päähenkilöiden toive paremmasta elämästä siirretään tuleville sukupolville, Peiker kuvailee.
Virolaisten modernisaation rakentajien täytyi Peikerin mukaan muiden alistetussa asemassa toimivien modernisaation toteuttajien tavoin pystyä käsittelemään sitä ristiriitaa, joka vallitsi modernisaatiokehityksen ideaalin ja sen kokemuksen välillä, että he eivät olleet oman historiansa luojia.
– Modernisaation rakentajien sosiaaliset muodostelmat olivat jatkuvassa häirityksi tulemisen vaarassa, kun muut tahot pakottivat toiminnan muihin, edistyksellisemmiksi käsitettyihin moderniteetin muotoihin, Peiker kertoo.
A. H. Tammsaaren vuosina 1926–1933 aikana julkaistun Totuus ja oikeus -romaanisarjan päähenkilö Indrek löytää henkilökohtaisen ja sosiaalisen merkityksellisyydentunteen vuorovaikutuksesta luonnon ja toisten ihmisten kanssa.
– Indrek viljelee isänsä maita valtiollisen tuen turvin yhteistyössä naapuriensa kanssa. Maanviljelijöiden suhde viljelemäänsä maahan on epäsentimentaalinen. Samalla kuitenkin aikaisemmin oma ja nyt kollektivisoitu maa on myös tyydytyksen, luovuuden ja myönteisen kollektiivisen vuorovaikutuksen lähde. Tammsaaren romaanissa maanviljely on paitsi toimeentulon myös kansallisen ja henkilökohtaisen uudistumisen lähde. Romaanisarja resonoi monien aikakauden ihmisten kokemusten kanssa, Peiker toteaa.
Peikerin väitöskirja on ensimmäinen modernisaation näkökulmasta laadittu virolaista kulttuuripoliittista historiaa valottava tutkimus.
***
MA Piret Peiker esittää väitöskirjansa Discourses of Modernity in Estonian Literature julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.2.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Agora, luentosali XXI, Turku).
Vastaväittäjinä toimivat professori Ann Rigney (Universiteit Utrecht, Alankomaat) sekä Dr. Jaan Undusk (Under and Tuglas literature Centre of the Estonian Academy of Sciences) ja kustoksena professori Liisa Steinby (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MA Piret Peiker on syntynyt vuonna 1971 Virossa suoritti korkeakoulututkintonsa (MA) Tarton yliopistossa Virossa vuonna 2001. Väitöksen alana on yleinen kirjallisuus. Peiker työskentelee asiantuntijana Tallinnan yliopistossa Virossa.
Väittelijän yhteystiedot: p. +372 5809 5834, peiker@tlu.ee
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/peiker_piret.jpg