Vieraan kielen sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhetta kuunneltaessa (Väitös: FM Outi Veivo, 29.6.2017, ranska)
Vieraita kieliä opetellaan koulussa yleensä alkeista asti kirjojen ja tekstien avulla. Tällöin vieraan kielen sanat voivat olla tutumpia kirjoitettuna kuin puhuttuna. Outi Veivon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että sanojen kirjoitusasu eli ortografia vaikuttaa taustalla myös vieraskielistä puhetta kuunneltaessa. Tutkimuksen kohteena olivat suomenkieliset ranskan oppijat, ja siinä havaittiin esimerkiksi silmänliikkeitä rekisteröimällä, että kirjoitusasun vaikutus puhuttujen sanojen tunnistukseen riippuu kielitaidon tasosta.
Turun yliopiston tiedote 21.6.2017
Sanojen kirjoitusasun aktivoitumisesta puheen prosessoinnissa on aikaisempaa näyttöä lähinnä äidinkielen puhujilla. Tuore Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhetta kuunneltaessa myös vieraan kielen oppijoilla.
– Oli yllättävää, että aihetta oli tutkittu niin vähän vieraan kielen oppijoilla, vaikka juuri heillä oppiminen perustuu usein kirjoihin ja teksteihin. Väitöstutkimukseni tulokset kuitenkin osoittavat, että sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhutun kielen prosessoinnissa myös suomalaisilla ranskan kielen oppijoilla. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa tarkasteltiin myös kielitaidon vaikutusta ortografian aktivoitumiseen, eli huomioitiin, että vieraan kielen oppijat eivät ole mikään yhtenäinen joukko, Outi Veivo kertoo.
”Orvuaar” eli siis ”au revoir”?
Tutkimus osoitti, että vieraan kielen sanojen kirjoitusasu aktivoitui enemmän edistyneillä oppijoilla. Aloittelevat oppijat taas tukeutuivat enemmän äidinkielen kirjoitusjärjestelmään. Esimerkiksi ranskan kielen ”näkemiin”, eli ”au revoir”, aktivoi edistyneiden oppijoiden mielessä ranskan kielen kirjoitusasun ”au revoir”, kun taas vähemmän edistyneiden oppijoiden mielessä aktivoitui kirjainyhdistelmä ”orvuaar”. Tällainen äidinkielen äänteiden ja kirjainten välisten vastaavuuksien aktivoituminen saattaa hidastaa vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistusta.
– Voisi sanoa, että sellaisissa kielissä kuin ranska tai englanti, joissa sanojen kirjoitusasu poikkeaa melko lailla ääntämisasusta, kielenoppija joutuu ikään kuin opettelemaan sanat kahteen kertaan: siten kuin ne kirjoitetaan ja siten kuin ne lausutaan, Veivo kuvailee.
Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että sanojen ortografinen muoto on tallentunut muistiin vahvemmin kuin fonologinen muoto, ja että tämä ero säilyy varsin edistyneillä kielenoppijoillakin.
Silmänliikkeistä tietoa puheen prosessoinnista
Ortografian aktivoitumista puhuttujen sanojen tunnistuksessa tutkittiin kokeellisten psykolingvististen menetelmien avulla. Yhdessä tehtävätyypissä koehenkilöt kuulivat sanoja, ja heidän piti päättää olivatko sanat ranskaa vai eivät. Ennen kohdesanaa ruudulla vilahti nopeasti (67 ms) kirjoitettu sana. Tulokset osoittivat, että tällainen täysin tiedostamaton ortografinen ärsyke vaikutti siihen, miten nopeasti puhuttu sana tunnistettiin. Toisessa tehtävätyypissä koehenkilöiden piti yhdistää ranskan kielen sanojen puhuttu ja kirjoitettu muoto toisiinsa samalla kun heidän silmänliikkeensä rekisteröitiin. Ruudulla näkyi kohdesanan lisäksi kilpailijasana, joka muistutti kohdesanaa kirjoitus- tai äänneasultaan. Silmänliikkeitä analysoimalla saatiin selville, missä vaiheessa tunnistusprosessia ortografinen informaatio aktivoitui. Kokeisiin osallistui yhteensä 206 suomenkielistä ranskan oppijaa.
Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä, kun vieraan kielen sanojen tunnistusmekanismeja halutaan ymmärtää ja mallintaa. Vieraan kielen sanastotiedon epäsymmetrisyyttä ja sanojen kirjoitusasun aktivoitumista ei nimittäin juurikaan ole huomioitu vieraan kielen sanantunnistusmalleissa. Vaikka tutkimus oli luonteeltaan perustutkimusta, on sen tuloksilla myös soveltamismahdollisuuksia.
– Jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa selvittää, voidaanko erilaisilla opetusmenetelmillä vahvistaa yhteyttä sanojen kirjoitus- ja äänneasun välillä ja siten helpottaa vieraan kielen puheen ymmärtämistä, Outi Veivo toteaa.
***
FM Outi Veivo esittää väitöskirjansa Orthographe et reconnaissance des mots parlés chez les apprenants tardifs de L2 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 29.6.2017 klo 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Séverine Casalis (Université Charles-de-Gaulle Lille III, Ranska) ja kustoksena professori Eija Suomela-Salmi (Turun yliopisto). Lektio on suomenkielinen, mutta tilaisuus on muilta osin ranskankielinen.
FM Outi Veivo on syntynyt vuonna 1970 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta 1988. Veivo on suorittanut FM-tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 1996. Väitöksen alana on ranskan kieli. Veivo työskentelee Turun yliopistossa yliopisto-opettajana ranskan oppiaineessa.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 328 9648, outi.veivo@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/veivo-outi.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/136417