Verkkoimplantit tehokkaita ja turvallisia naisen lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa (Väitös: LL Pia Heinonen 18.4.2015, synnytys- ja naistentautioppi)
Lantionpohjan toimintahäiriöitä esiintyy lähes puolella naisista. Ponnistusvirtsankarkailu ja gynekologiset laskeumat laskevat merkittävästi naisen elämänlaatua. LL Pia Heinonen toteutti väitöstutkimuksessaan seurantatutkimuksia, joiden tulosten perusteella lantionpohjakirurgiassa käytettävät verkkoimplantit ovat tehokkaita ja turvallisia hoitomuotoja.
Lantiopohjan toimintahäiriöihin johtavia riskitekijöitä on tunnistettu useita ja näitä ovat muun muassa ikääntyminen, alatiesynnytykset, ylipaino ja perinnölliset tekijät, kuten muutokset sidekudoksen aineenvaihdunnassa.
– Väestön ikääntymisen myötä lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintymisen odotetaan edelleen lisääntyvän. Nämä vaivat aiheuttavat merkittävää elämänlaadun laskua potilaille sekä kustannuksia yhteiskunnalle, Heinonen kertoo.
Heinonen tutki väitöstyössään kahdella eri tekniikalla tehtyjen virtsankarkailuleikkauksien tehoa, turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä Tyksin naistentautien klinikalla pitkän aikavalin seurannassa. Leikkaustulokset arvioitiin noin kymmenen (Tension-free Vaginal Tape TVT) ja kuuden vuoden (Trans-Obturator Tape TOT) seurannan jälkeen. Lisäksi kahdessa osatyössä tutkittiin potilaita, joille oli tehty gynekologinen laskeumaleikkaus keskimäärin seitsemän vuotta aiemmin (Trans-Vaginal Mesh TVM).
Erinomaisia tuloksia eri tekniikoilla toteutetuista virtsankarkailu- ja laskeumaleikkauksista
Molemmissa tutkimuksessa tarkastellussa virtsankarkailuleikkaustekniikassa (TVT ja TOT) virtsaputken keskiosan alle asetetaan polypropyleeninauha tukemaan virtsaputkea ponnistustilanteessa. Laskeumaleikkauksissa asetettiin polypropyleeni-implantti tukemaan potilaan omia kudoksia.
– Virtsankarkailuleikkausten tulokset olivat erinomaisia. Yhdeksällä kymmenestä TOT- ja TVT-tekniikalla leikatusta potilaasta virtsankarkailua ei esiintynyt pitkän seuranta-ajan jälkeen. Kahdeksan potilasta kymmenestä oli tyytyväisiä TOT-leikkauksen tulokseen ja lähes yhtä moni TVT-leikkauksen tulokseen, Heinonen kertoo.
Verkkonauhaan liittyviä komplikaatioita todettiin vain viidellä tutkimukseen osallistuneesta 230 potilaasta. Ylipainoisilla sekä sekamuotoisen virtsankarkailun vuoksi leikatuilla potilailla elämänlaatu oli merkittävästi huonompi ja virtsankarkailuoireet hankalammat kuin normaalipainoisilla tai pelkän ponnistuskarkailun vuoksi leikatuilla potilailla. Objektiivinen leikkaustulos oli kuitenkin yhtä hyvä kaikissa ryhmissä.
– Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista laskeumapotilaista oli jo aiemmin leikattu laskeuman vuoksi ja moni heistä useammin kuin kerran. Kahdeksan kymmenestä potilaasta oli tyytyväisiä verkkoimplantti-leikkaukseen. Verkon syöpymistä emättimen pintakerroksen läpi todettiin 32 potilaalla, mutta suurimmalla osalla tämä eroosioalue oli pieni ja täysin oireeton. Potilaat, joilla ilmeni leikkauksen jälkeinen komplikaatio, olivat yhtä tyytyväisiä leikkaukseen.
Heinosen tutkimuksessa verkkoimplantit osoittautuivat tehokkaiksi ja turvallisiksi leikkaustekniikoiksi pitkän seuranta-ajan jälkeen. Verkkoimplantit soveltuvat hyvin myös uusiutuneen virtsankarkailun tai laskeuman hoitoon.
– Kun suunnitellaan virtsankarkailuleikkausta potilaalle, jolla on ylipainoa tai hänellä on sekamuotoista virtsankarkailua, tulisi leikkausta suunniteltaessa ottaa huomioon heikompi elämänlaadun ja oireiden paraneminen. Laskeuman vuoksi verkkoimplanttia käyttäen leikattujen potilaiden leikkaustulokset ja potilastyytyväisyys olivat hyvät pitkän seurannan jälkeen, Heinonen huomauttaa.
**
Lauantaina 18. huhtikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, Naistenklinikan luentosali, U-sairaala, 12. krs, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL Pia Heinosen väitöskirja Female pelvic floor disorders – outcome after mesh-augmented procedures and studies on vaginal connective tissue (Naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden verkkoavusteiset leikkaukset ja muutokset sidekudoksessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Anna-Mari Heikkinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Juha Mäkinen Turun yliopistosta.
LL Pia Heinonen on syntynyt 1968 Alajärvellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1987 Hermannin lukiosta Salosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Heinonen valmistui 1998 Turun yliopistosta. Hän toimii Tyksin Naistenklinikan erikoislääkärinä. Väitös kuuluu synnytys- ja naistentautiopin alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/