Venäläiset omaksuivat lännestä kaksi vastakkaista oikeuskäsitystä (Väitös: Dr. Tatiana Borisova, 16.12.2016, oikeushistoria)
Venäjälle omaksuttiin lännestä sekä universaalia laillisuutta että autokraattista laillisuutta korostavat näkemykset. Turun yliopistossa väittelevä Tatiana Borisova tarkastelee tutkimuksessaan Venäjän virallisen laillisuuskäsityksen syntyä ja kehitystä historiallisesta näkökulmasta.
Turun yliopiston tiedote 14.12.2016
Väitöskirjassaan Borisova tarkastelee historiallisesta näkökulmasta Venäjän virallisen laillisuuskäsityksen syntyä ja kehitystä lain toimivuuden edellytyksenä ja sen pohjana myöhäisellä imperiumin ajalla 1800–1918.
– Väitän, että tämä traditio näyttäytyi laillisuuden vaalimisena, mikä tarkoitti lakien muodollisuuden korostamista tekniikoilla, jotka oli suunniteltu edistämään oikeuden saatavuutta ja sen yhdenmukaisempaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa, Borisova toteaa.
Venäläisen laillisuuskäsityksen synnyn ja kehityksen analysointi selittää Borisovan mukaan venäläisen lähestymistavan lakiin, joka on erittäin teknisesti painottunut.
– Venäjälle lännestä omaksuttuja lain auktoriteettia koskevia ideoita voidaan kuvata kahden laillisuustyypin välisenä keskusteluna: universaalin laillisuuden ja erityispiirteisen laillisuuden. 1800-luvulla jälkimmäisestä käytettiin termiä autokraattinen laillisuus, Borisova sanoo.
Väittelijän mukaan on tärkeää huomata, että venäläiset oikeusoppineet käyttivät universaalia laillisuutta konseptina, joka painotti, että on olemassa joitakin yleisesti hyväksyttyjä oikeudellisia periaatteita ja käsitteitä. Näitä periaatteita ei voida kyseisen ajattelutavan mukaan ohittaa, koska ne muodostavat oikeuden institutionaalisen perustan eivätkä ole johdettavissa valtiovallan tahdosta.
– Poliittinen johto piti autokraattista laillisuutta teknisluontoisena ja se asetettiin venäläisen laillisuusperinteen mittapuuksi. Sen tehtävänä oli Venäjän modernisointi ja venäläisten kansallisten perinteinen suojeleminen, Borisova kertoo.
Nämä varsin vastakohtaiset tavoitteet johtivat väittelijän mukaan kahteen venäläisen virallisen laillisuuskäsityksen pääpiirteeseen: sen keskittymiseen oikeusvarmuuteen ja mielivallan estämiseen kuitenkaan keskittymättä prosessuaalisiin oikeuksiin; ja hallinnollisten interventioiden mahdollistamiseen poliittisen tilanteen niin vaatiessa.
Väitöskirjassaan Borisova tutkii, kuinka käsitys laista ja laillisuudesta kehittyi Venäjällä niiden silmissä, jotka säätivät lain ja panivat sen täytäntöön. Hän tarkastelee, kuinka lain merkitystä vahvistettiin oikeudellisilla tekniikoilla niiden toimesta, jotka kannattivat oikeuden ammattimaistumista Venäjällä.
– Nämä tekniikat olivat vasta julkaistujen lakien systematisointi lakikodifikaatioihin ja lakien pakollinen julkaiseminen. Pidän näitä tekniikkoja venäläistä oikeutta luovina ja uudelleen tuottavina käytäntöinä, jotka ovat muovanneet pohjan erityiselle venäläiselle oikeusyhteisön identiteetille, jota tuotetaan näissä käytännöissä yhä uudelleen, Borisova sanoo.
***
Dr Tatiana Borisova esittää väitöskirjansa The Emergence of the Legality Tradition in Russia, 1800–1918 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.12.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, DataCity Auditorio, Lemminkäisenkatu 14–18 A, 2. krs, Turku).
Vastaväittäjänä toimii Dr Michel Tissier (Université Rennes 2, Ranska) ja kustoksena professori Mia Korpiola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
Dr Tatiana Borisova on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Pietarin Gimnasium 159 -lukiossa vuonna 1995. Korkeakoulututkintonsa (PhD) Borisova suoritti Institute of History -korkeakoulussa Pietarissa vuonna 2005. Väittelijä työskentelee apulaisprofessorina Higher School of Economics National Research University -yliopistossa Pietarissa. Väitöksen alana on oikeushistoria.
Väittelijän yhteystiedot: p. 79217463823, tyuborisova(at)gmail.com
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/129875