Varhaiskasvattajien jaettu ammatillinen oppiminen tärkeää pedagogisesti laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle ja kehittämiselle (Väitös: KM Anitta Melasalmi, 23.5.2018, kasvatustiede)

17.05.2018

KM Anitta Melasalmen väitöstutkimus osoittaa, että varhaiskasvattajien – lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien – jaettu ammatillinen oppiminen on vuorovaikutteinen ja monimuotoinen ilmiö, joka muokkaa sekä työntekijöitä että työyhteisöjä.

Turun yliopiston tiedote 17.5.2018

Tutkimuksessa selvitettiin lastentarhanopettajien ammatilliseen tietoon, identiteettiin ja varhaiskasvatustiimien toimijuuteen liittyviä tekijöitä arjen toimintaympäristöissä. Näiden tekijöiden varaan rakentuva jaettu ammatillinen oppiminen ymmärretään jatkuvasti kehittyvänä ja rakentuvana yksilön ja yhteisön välisenä prosessina.

Tutkimuksen mukaan opettajien tietoisuus omasta ammatillisesta oppimisesta oli kiinteässä yhteydessä heidän omaan toimintaansa, käytännön kasvatus – ja opetustilanteisiin ja niissä tapahtuviin lasten oppimista ja toimintaa koskeviin havaintoihin. 

Tutkimuksen kohteena olleissa työyhteisöissä ammatillista tietoa jaettiin lähinnä tiimikokousten aikana, joissa tiimin jäsenet neuvottelivat tulevan toiminnan käytännön järjestämisestä. Melasalmi havaitsi tutkimuksessaan, että käytännössä työntekijöiden yksilöllisten oppimistilanteiden ja sisältöjen jakaminen kollegoille ei usein kuitenkaan toteudu, vaan ne jäävät julkilausumattomiksi. Arjen kiireessä ja kasvavien vaatimusten keskellä ei usein jää mahdollisuuksia työn yhteiselle reflektoinnille, palautteen antamiselle ja saamiselle.

– Ammatillinen oppiminen ja siten myös varhaiskasvatustiimin että -yhteisön kehittyminen vaatii jaetun oppimisprosessin suunnittelua, tarkkailua ja arviointia. Haasteista huolimatta on tärkeää tiedostaa ja sanoittaa työhön liittyviä merkityksiä, joiden kautta jaettua osaamista ja työskentelyä voidaan yhdessä kriittisesti tarkastella. Tietoisuus muutostarpeista, halu muuttua ja sitoutua muutokseen ovat muutoksen ja ammatillisen oppimisen edellytyksiä, Melasalmi toteaa. 

Ammatillisen identiteetin kehittyminen tärkeää työhyvinvoinnille ja -motivaatiolle 

Tutkimuksessa ammatillinen tieto liittyi kiinteästi lastentarhanopettajien ammatilliseen minään ja työtehtäviin. Omasta ammatillisesta identiteetistä neuvotellaan varhaiskasvatuksen yhteisöissä. Osallisuuden laatu vaikuttaa siihen, miten lastentarhanopettaja kokee ja ymmärtää ammatillisen identiteettinsä kasvattajayhteisön vuorovaikutuksellisissa suhteissa. 

– Työhön sitoutuminen, työstä saatava palaute, ammatilliset tehtävät ja ammatillinen toimijuus määrittivät ammatillisten identiteettien rakentumista. Positiivinen ammatillisen identiteetin kehittymisprosessi tuotti kokemuksia hyvinvoinnista ja yhteenkuuluvuudesta, työmotivaatiosta sekä vahvisti kollektiivisia että yksilöllisiä pystyvyyden kokemuksia, Melasalmi korostaa. 

Melasalmen mukaan opettajien ammatillinen identiteetti koettiin haasteellisena tilanteissa, joissa toimijat kokivat, että heidän täytyy yrittää selviytyä tai jopa taistella omasta ammatillisesta roolistaan, pedagogisista arvoistaan ja asemastaan varhaiskasvattajatiimissä ja -yhteisössä. Jos työyhteisön osallisuuden saavuttamisessa on haasteita, muun muassa kollegiaalinen tuki on vähäistä, kasvattaja kokee voimattomuutta, jolloin ammatillinen identiteetti ja sen myötä sitoutuminen työhön kärsivät. 

Tutkimuksessaan Melasalmi tarkasteli myös varhaiskasvatustiimien toimijuutta. Tiimin jäsenten jakamat ammatilliset taipumukset ja arvostukset ajatella ja toimia tietyin tavoin muovasivat heidän jaettua orientaatiota, eli toisistaan riippuvaista ymmärrystä ja tapaa kokea heidän ammatillinen toimintansa varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaiskasvattajien yhdessä rakentuva orientaatio vaikutti tiimin jäsenten tapaan sitoutua kriittisesti tarkastelemaan jaettua toimijuuttaan samalla pyrkien sen laadun kehittämiseen.

– Kahdessa, laadultaan korkean jaetun toimijuuden tiimissä varhaiskasvattajat sitoutuivat työskentelynsä ammatilliseen, kriittiseen pohdintaan ja työn muuttamiseen. Näissä tiimeissä varhaiskasvattajien huomiot kiinnittyivät pääosin nykyhetkeen ja tulevaan toimintaan, löytäen onnistumisen sekä epäonnistumisen tekijöitä omasta, jaetusta toiminnastaan kuin ulkopuolisista tekijöistä Melasalmi kuvaa.

Laadultaan heikomman jaetun toimijuuden tiimissä varhaiskasvattajat keskittyivät sekä henkilökohtaisiin että työyhteisön rakenteellisiin ja toimintaa rajaaviin ominaisuuksiin, kokien esteiden edessä enemmän voimattomuutta muokata omaa sekä yhteisön toimintaa. Yhdessä tiimin jäsenet myös tulkitsivat nykyhetkeä ja työskentelyään vähemmän kriittisesti, kiinnittyen paljolti menneisiin tapahtumiin ja toimintamalleihin. 

Tutkimus osoittaa, että varhaiskasvattajien, ammatillista oppimista rakentavat, ammatillinen identiteetti, tieto ja toimijuus ovat neuvoteltuja prosesseja opettamisen ja huolenpidon sosiaalisissa ja kompleksissa teoissa. Väitöstutkimus esittää, että jaettu ammatillinen oppiminen, sen osatekijöiden tiedostaminen ja tukeminen, ovat keskeisiä välineitä, joilla varhaiskasvatuksen pedagogista laatua voidaan vahvistaa sekä lasten että varhaiskasvattajien yhteiseksi parhaaksi.

***

KM Anitta Melasalmi esittää väitöskirjansa Early childhood educators' professional learning through shared practices julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 23.5.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Rauman kampus, Toivo Laurilehto -sali, Seminaarinkatu 1, 26100 Rauma). Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Kumpulainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Husu (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 

KM Anitta Melasalmi on syntynyt vuonna 1963 Kemissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin yhtenäiskoulussa vuonna 1982. Melasalmi suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on kasvatustiede. Melasalmi työskentelee Turun yliopistossa projektitutkijana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050-5333332, anitta.melasalmi(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/melasalmi_anitta.jpg 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7224-1

Luotu 17.05.2018 | Muokattu 17.05.2018