Varhaiskasvattajat kokevat saavansa vähemmän tukea samassa paikassa työskentelevältä esimieheltä (Väitös: KM Ulla Soukainen, 13.2.2015, kasvatustiede)
Esimiehen kanssa eri paikassa työskentelevillä varhaiskasvattajilla on vahvempi luottamuksen tunne, mutta yhden yksikön esimiehet kokevat enemmän työn iloa. Turun yliopistossa väittelevä Ulla Soukainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan hajautetussa päiväkodissa työskentelyä työntekijän ja esimiehen näkökulmasta.
Esimiehen kanssa samassa päiväkodissa työskentelevien varhaiskasvattajien vuorovaikutus esimiehen kanssa toteutuu Soukaisen tutkimuksen mukaan arjen kohtaamisissa. Alaistensa kanssa eri yksikössä työskentelevän esimiehen täytyy sen sijaan luoda selkeämmät kokouskäytännöt, jotta strategian kannalta tärkeät asiat tulevat käsitellyiksi.
– Esimiehen kanssa eri yksikössä työskentelevät varhaiskasvattajat kokevat saavansa enemmän tukea kuin samassa yksikössä työskentelevät. Myös luottamuksen tunne oli eri yksikössä työskentelevillä vahvempaa. Vuorovaikutus esimiehen kanssa toteutuu erillisyksikössä useammin ennalta sovittuina aikoina, eikä epävirallisesti käytäväkeskusteluina, Soukainen kertoo.
Soukaisen mukaan yhden päiväkodin ja hajautetun organisaation johtajien kokemusten vertailussa ilmeni yllättävän vähän eroja. Yhden päiväkodin johtajat kokevat kuitenkin pystyvänsä vastaamaan lasten ja henkilöstön turvallisuudesta paremmin kuin hajautetun organisaation johtajat. Lisäksi yhden päiväkodin johtajat kokevat enemmän työn iloa, mutta myös enemmän tarvetta siirtää työtehtäviä toimistosihteereille.
– Tämä herättää kysymyksen, osaavatko usean yksikön johtajat delegoida enemmän töitään esimerkiksi varajohtajille? Hajautetun organisaation johtaminen edellyttää esimieheltä erilaisia menetelmiä kuin yhden yksikön johtaminen. Johtajaa auttavat tehtävänkuvien selkeät määrittelyt ja ensisijaisesti se, että johtaja pystyy organisoimaan oman työnsä ja jakamaan vastuuta. Kyttääminen ei edesauta hajautetun organisaation johtamista, vaan työntekijöiden tulisi saada ottaa vastuu omasta työstään, Soukainen toteaa.
Tietämättömyys rasittaa hajautetussa organisaatiossa työskenteleviä
Soukanen havaitsi tutkimuksessaan, että työntekijöiden keskuudessa oli tietämättömyyttä hajautetussa organisaatiossa työskentelystä.
– Tämä on haaste johtajille. Mikäli henkilökunta ei tiedosta, mitkä kaikki päiväkodit tai päivähoitomuodot sisältyvät omaan organisaatioon, johtajan toiminnalle saatetaan asettaa epärealistisia toiveita tai tavoitteita. Tällöin henkilöstö saattaa närkästyä johtajan poissaolosta, Soukainen sanoo.
Soukaisen mukaan myös sijaisuuksien järjestäminen ja henkilöstön siirtäminen eri yksiköiden välillä hankaloituu, mikäli työnkiertoa ei ole järjestetty. Henkilöstön osaamisen jakaminen koko yksikössä vaikeutuu, eikä erilainen osaaminen hyödynnä hajautettua organisaatiota.
– Työnkiertoa kohtaan saattaa olla vastentahtoisuutta eri yksiköiden vieraudesta johtuen. Myös resurssien käytön suhteen henkilöstö saattaa tuntea eriarvoisuutta, mikäli työntekijät eivät hahmota organisaation hajautuneisuutta.
Laadunarvioinnin tuloksia ei hyödynnetä tarpeeksi
Päiväkotien esimiesten kokemusten mukaan laadunarviointia toteutettiin enemmän kuin työntekijöiden mielestä. Arvioinnin rakenteet olivat hajautetuissa organisaatioissa selkeämmät kuin toimistoyksiköissä. Arviointia tehtiin eniten keskustelun avulla.
– Haastatteluaineistosta kävi ilmi, ettei arvioinnin tuloksia hyödynnetty kovinkaan hyvin. Arviointitiedon hyödyntäminen kehittämistyössä vaikuttaa pedagogiikan kehittymiseen. Arvioinnin lisäksi pedagoginen tuki esimieheltä lisää yksiköissä toteutettavan pedagogiikan laatua, Soukainen sanoo.
Suomalainen varhaiskasvatus toteutuu nykyään yhä enenevässä määrin hajautetuissa organisaatioissa. Soukaisen tutkimus perustui haastatteluihin, lomakeaineistoon ja opettajien ammattijärjestön keräämään aineistoon, joka toi tutkimukseen valtakunnallisen näkökulman.
***
Perjantaina 13. helmikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Rauman opettajankoulutuslaitos, Aino Pohjanoksa -sali, Seminaarinkatu 1, Rauma) julkisesti tarkastettavaksi KM Ulla Soukaisen väitöskirja Johtajan jäljillä - Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Eeva Hujala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori emerita Soili Keskinen Turun yliopistosta.
KM Ulla Soukainen on syntynyt 1961 Uskelassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1980 Hermannin lukiosta Salosta. Kasvatustieteen maisteriksi Soukainen valmistui 2004 Turun yliopistosta. Hän toimii Turun kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkönä. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.