Varhaisella ravitsemuksella voi olla merkitystä allergian ehkäisyssä (Väitös LL Katri Niinivirta-Joutsa 28.11. 2014, lastentautioppi)
20.11.2014
Äidin raskaudenaikaisella ja lapsen varhaisella ravitsemuksella vaikuttaisi olevan merkitystä lapsen allergiariskiin. Lääketieteen lisensiaatti Katri Niinivirta-Joutsa osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa äidin raskauden- sekä imetyksenaikaisella ruokavaliolla olevan yhteyksiä lapsen allergiariskiin. Sen sijaan lisäruuan viivyttäminen ei vähentänyt allergiariskiä.
Turun yliopiston tiedote 20.11.2014
Allergiset sairaudet ovat lisääntyneet länsimaisissa yhteiskunnissa nopeasti, mikä on johtanut päätelmään, että elämäntapamme on riskitekijä immuunijärjestelmän häiriöille. Varhainen ravitsemus ja mikrobialtistus ovat nousseet esille mahdollisina tekijöinä, jotka voivat vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua allergiaan.
– Tulokset viittaavat siihen, että raskaudenaikainen maidon ja juuston kulutus sekä imetyksen aikainen C-vitamiinin saanti ja kananmunan kulutus liittyvät lapsen allergiariskiin. Nämä löydökset ovat kuitenkin alustavia ja tarvitaan suurempia satunnaistettuja ravitsemustutkimuksia löydösten vahvistamiseksi, Niinivirta-Joutsa sanoo.
Väitöstutkimukseen osallistui allergiariskiperheistä 256 äiti-lapsi-paria. Kaksi ryhmää sai yksilöllistä ravitsemusohjausta varhaisraskaudesta lähtien sekä joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Verrokkiryhmä sai pelkästään lumevalmistetta. Lapsia seurattiin neljään ikävuoteen saakka.
Ravitsemusohjauksella tavoiteltiin suositusten mukaista ruokavaliota, ja sillä saatiin muutoksia äitien ruokavaliossa suotuisaan suuntaan.
– Ohjaus ei itsessään vaikuttanut lapsen allergiariskiin, mutta tutkimuksessa havaittiin äidin ruokavalion koostumuksessa yhteyksiä lapsen allergisten sairauksien riskiin, Niinivirta-Joutsa kertoo.
Äidille annettu ravitsemusohjaus vaikuttaa vastasyntyneen rasvahappojen saantiin
Äidin saama ravitsemusohjaus muokkasi vastasyntyneen lapsen napaveren rasvahappokoostumusta. Havaitut muutokset viittaavat ravitsemusohjausryhmän lapsien parempaan välttämättömien rasvahappojen saantiin.
Ravitsemusohjauksessa erityisesti rasvan laatuun kiinnitettiin huomiota.
– Välttämättömien rasvahappojen saanti on tärkeää muun muassa aivojen kehitykselle ja lisäksi rasvahappojen koostumuksella voi olla hyötyä lapsen puolustusvasteen kehittymiselle, Niinivirta-Joutsa sanoo.
Lisäruokien viivyttäminen ei auta allergian ehkäisyssä
Niinivirta-Joutsa todensi tutkimuksessaan myös, että lapsen lisäruokien aloitusikä ei ollut yhteydessä atooppisen ihottuman riskiin. Aiempina vuosikymmeninä allergiaperheille on suositeltu rutiininomaisesti lisäruokien myöhäisempää aloitusta. Tutkimuksen tulokset vahvistavatkin nykykäsitystä siitä, ettei lisäruokien aloituksen viivyttäminen yli kuuden ikäkuukauden auta allergian ehkäisyssä.
– Yhteenvetona voidaan todeta, että varhainen ravitsemus on tärkeää paitsi lapsen kasvulle ja kehitykselle, niin sillä saattaa olla myös vaikutusta allergian kehittymiseen. Tulokset tukevat nykyisten ravitsemussuositusten noudattamista myös allergiariskiperheissä, ja raskaana olevien äitien ravitsemusohjaukseen onkin syytä kiinnittää huomiota, Niinivirta-Joutsa sanoo.
***
Perjantaina 28. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (PharmaCity, auditorio Pha1, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Katri Niinivirta-Joutsan väitöskirja ”Pre- and postnatal nutrition - target for allergy risk reduction” (Varhainen ravitsemus ja allergian ehkäisy). Virallisena vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Erika Isolauri Turun yliopistosta.
LL Katri Niinivirta-Joutsa on syntynyt 1983 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Puolalanmäen lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 2008 Turun yliopistosta. Niinivirta-Joutsa toimii erikoistuvana lääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.